77349 osumaa

Mitä satunnaistaminen tekee?

Tarkastellaan vielä Martineaun ym. astmapotilaille tekemää D-vitamiiniboluksen tehotutkimusta (1). Tavoitteena oli selvittää, voidaanko virusinfektioiden aiheuttamia astman pahenemisia estää D-vitamiinilisän avulla. He jakoivat 250 potilasta satunnaisesti joko saamaan lumelääkettä tai D-vitamiinilisää. Satunnaistaminen tehtiin permutoiduilla blokeilla, joiden koko oli 10 luokiteltuna huomioiden astman vaikeusaste (kaksi luokkaa) ja potilaan antama yskösnäyte (kaksi luokkaa).Mitkä seuraavista satunnaistamista koskevista väittämistä ovat oikein?

Matti Uharimatti Uhari

Sähköiset järjestelmät kehittyvät

Tanskalainen käytettävyysasiantuntija Jakob Nielsen esitti vuonna 1993 hyvän käyttäjäkokemuksen kriteerit: opittavuus, tehokkuus, muistettavuus, virheettömyys ja miellyttävyys. Nämä kannattaa pitää mielessä, kun tietojärjestelmää kehitetään. Jos kriteereitä ei huomioida, järjestelmästä tulee käyttäjän kannalta raskas, eikä tällä silloin ole motivaatiota käyttää järjestelmää niin, että siitä saisi parhaan mahdollisen hyödyn. Järjestelmän tulee olla helposti opittava, jotta perehtyminen onnistuu sujuvasti. Järjestelmän on oltava tehokas, jotta se ei aiheuta turhaa viivettä työskentelyyn. Tarvittaessa käytettävissä tulisi olla oikopolkuja. Muistettavuus vähentää käyttäjän muistikuormaa. Loogisella järjestelmällä virheitä ehkäistään, sen sijaan että niistä tuotettaisiin jälkikäteen virheilmoituksia. Kun järjestelmän käyttäminen on miellyttävää, käyttäjä jaksaa todennäköisemmin kirjata oikein rakenteisen tekstimuodon – työ, jota usein varsinkin aluksi pidetään raskaana. Näiden näkökohtien toteutuminen myös lisää potilasturvallisuutta.

Noora Ritamäki

in memoriam: Pirjo Kirsti Inkeri Pennanen (o.s. Lantto) 25.7.1956–24.5.2015

Toukokuisena sunnuntaiaamuna saimme viestin, että kollegamme Pirjo Pennasen taistelu vakavaa sairautta vastaan oli päättynyt. Pirjo syntyi Pellossa opettajaäidin ja kauppiasisän kolmilapsisen perheen nuorimmaisena ja vietti lapsuutensa Lampsijärven "koulun mäellä", joka säilyi Pirjolle rakkaana paikkana elämän loppuun saakka. Kuusivuotiaana Pirjo oli äidin luokassa kuunteluoppilaana, ja oman koulutaipaleensa hän aloitti suoraan toiselta luokalta. Ylioppilaaksi Pirjo kirjoitti Pellon lukiosta 1974 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Oulun yliopistosta 1980. Varsin pian valmistumisensa jälkeen Pirjo suuntautui lasten- ja nuorisopsykiatriaan. Pirjo suoritti Oulun yliopistossa lastenpsykiatrian erikoislääkärin tutkinnon 1989 ja nuorisopsykiatrian erikoislääkärin tutkinnon 2000. Erikoislääkärinä Pirjo toimi aluksi Oulun perheneuvolassa ja sittemmin OYS:n lastenpsykiatrian klinikassa. Psykoterapeutiksi Pirjo valmistui 2001.

Taimi Ryynänen, Hanna Ebeling, Tuomo Lantto, Päivi Lindholm, Pirjo-Liisa Kurki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030