Montako sote-aluetta on ehdotettu?

Lukumäärä hahmottuu lähiaikoina. Arviot vaihtelevat.

Ulla Toikkanen

Loppuvatko lääketieteen tutkimukselta rahat?

Valtion tukirahoitus (VTR) kliiniselle lääketieteen tutkimukselle on vähentynyt kymmenessä vuodessa 69 prosenttia. Ensi vuoden budjetissa sitä leikataan jälleen. Tukirahoituksen tasoksi vuodelle 2016 ehdotetaan 15 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2014 oli 31 miljoonaa.

Anne Seppänen

Oikaisu: Diagnoosin rakentajat

Lääkärilehden 44/2015 jutussa Diagnoosin rakentajat oli virhe. Anders Paetaun titteli (s. 2923) on neuropatologian dosentti, ei neurologian dosentti.

Mittasuhdeharha asetaldehydin karsinogeenisyydessä

Kollega Antero Aitio kommentoi Näkökulma-kirjoitustamme (1) ja esittää Lääkärilehdessä 38/2015 (2), että alkoholijuomien sisältämästä etanolista syntyvä asetaldehydi olisi elintarvikkeiden sisältämään ja niistä paikallisesti syntyvään asetaldehydiin verrattuna moninkertainen syövän riskin aiheuttaja. Näin ei ole, sillä etanolista muodostuva asetaldehydi häviää lähes täysin maksassa ja muissa kudoksissa. Etanolin palaessa maksalaskimossa ja perifeerisessä veressä ei ole mitattavia (<2 µM = 0,088 mg/l) asetaldehydipitoisuuksia (3).

Mikko Salaspuro, Matti Härkönen, Martti Marvola, Ants Peetsalu, Seppo Sarna, Pentti Sipponen, Osmo Suovaniemi, Kari Syrjänen, Stina Syrjänen, Mårten Wikström

Tapahtuiko ensihoidossa laadullinen parannus?

Pelastuslaitoksen ambulanssi sai kiireettömän hälytyksen kadunkulmaan tehtäväkoodilla 705C (peruselintoimintojen häiriö) ja tavoitti kohteensa kymmenessä minuutissa. Potilaana oli 75-vuotias aiemmin terve nainen, joka oli ollut kävelemässä, kun hänelle tuli huono olo ja hikisyyttä. Aamulla kotona hänellä oli ollut käsivarsien pistelyä. Potilas pääsi omin voimin ambulanssiin, missä sairaanhoitaja ja pelastaja tutkivat hänen peruselintoimintonsa, tekivät neurologisen tutkimuksen ja mittasivat verensokerin. Poikkeavia löydöksiä ei todettu. Potilas kertoi oireittensa helpottaneen ja vointinsa jo lähes normalisoituneen. Ambulanssihenkilöstö arvioi, että ei ollut välitöntä tarvetta ensihoitoon eikä kuljetukseen ambulanssilla päivystykseen.

Raimo Jokisalo, Seppo Miilunpalo

Kyyn myrkky sisältää ACE:n estäjää

Kollega Jaakko Karihuhta kuvasi erinomaisessa kirjoituksessaan Ilman ajanvarausta -palstalla tapauksen, jossa iäkäs mies löytyi sekavana makaamasta maassa (1). Mies oli pahasti ja sitkeästi hypotensiivinen ja käytti ramipriililääkitystä. Tarkassa kliinisessa tutkimuksessä häneltä huomattiin jalassa käärmeen pureman jäljet.

Juhani Partanen

Munuaisten vajaatoiminnan syyt KLL-potilaalla

Krooninen lymfaattinen leukemia viihtyy nimensä mukaisesti veressä ja imusolmukkeissa. Sairautta hoitavat tietävät, että loppujen lopuksi tautisoluja voi tulla vastaan mistä vaan, mutta etenkin kirjallisuuden perusteella erilaiset ekstralymfaattiset ilmentymät, kuten iholla tai keskushermostossa, ovat varsin harvinaisia. Mayon klinikalla otettiin selvää kroonista lymfaattista leukemiaa sairastavien potilaiden munuaisten vajaatoiminnan syistä.

Marko Vesanen

Uniapneapotilaan etäseuranta on tehokasta ja kustannusvaikuttavaa

Vielä 2000-luvun alussa uniapnean diagnostiikka ja CPAP-hoidon aloitus tehtiin vuodeosastoilla. Nyt potilas nukkuu kotona sekä diagnostiikassa että hoidon aloituksessa. Uniapneapotilaan etäseuranta on kuuma aihe, sillä telelääketieteen keinoja on paljon käytössä, mutta tutkimustietoa niiden vaikuttavuudesta on vähän. Nyt julkaistu terveystaloustieteellinen analyysi osoitti, että hoidon teho ja vaikutus elämänlaatuun oli etäseurannassa samanlainen kuin normaalikäytännössä, mutta saatu aikaan pienemmillä kustannuksilla.

Heikki Ekroos

Hysteroskooppisesta sterilisaatiosta tiukkaa kritiikkiä

Yhdysvalloissa FDA hyväksyi vuonna 2002 hysteroskopiassa munanjohtimiin asennettavat koilit naisen sterilisaatiomenetelmäksi. Hyväksymisen jälkeen menetelmä levisi nopeasti, ja toimenpide on tehty jo noin 750 000 naiselle. Nyt New England Journal of Medicinessa julkaistu mielipidekirjoitus arvostelee kovin sanoin hyväksymisen lähtökohtia ja sen perusteena olleita tutkimuksia.

Pertti Kirkinen

Spironolaktoni tehokas lisälääke hoitoresistentissä verenpainetaudissa

Hoitoresistentti verenpainetauti on hankala kliininen ongelma, jonka ratkaisuun on haettu apua lääkkeiden lisäksi muun muassa renaalisesta denervaatiosta. Nyt brittiläinen tutkimus viittaa siihen, että vanha lääke spironolaktoni voi olla parempi kuin pussillinen uudempia.

Juhani Airaksinen