Miten kliininen tutkimus ennustaa uniapneaa

Uniapnean esiintyvyys kasvaa koko ajan, ja lääkärit joutuvat päivittäin arvioimaan, onko potilas lähetettävä jatkotutkimuksiin. Käypä hoito -suosituksen mukaan lähetteeseen vaaditaan vähintään kaksi seuraavista oireista: päiväväsymys, poikkeava nukahtelu, pitkään jatkunut äänekäs kuorsaus, hengityskatkoksia toisen henkilön toteamana, aamupäänsärky, toistuvat yölliset heräämiset tukehtumisen tunteeseen, uniapneaan mahdollisesti liittyvä muistihäiriö tai mielialahäiriö tai epäily lihavuuteen liittyvästä ventilaatiovajauksesta.

Heikki Ekroos

Apiksabaani syvän laskimotukoksen hoidossa

Hyytymistekijä X:n estäjä apiksabaani on järjestyksessä kolmas uusi oraalinen antikoagulantti. Se haastaa varfariinin syvän laskimotukoksen hoidossa odotetuin tuloksin.

Marko Vesanen

Virtsarakon ilmatäyttö päihittää huuhtelunesteen hematuriadiagnostiikassa

Barcelonalaisklinikassa on innostuttu käyttämään diagnostisessa kystoskopiassa virtsarakon laajentamiseen ilmaa huuhtelunesteen asemesta, vaikka menetelmä ehdittiin kuopata jo vuosisata sitten epäfysiologisena, epäkäytännöllisenä ja ilmaemboliariskin aiheuttavana. Syitä menetelmän paluuseen ovat sen suuri tarkkuus hematuriadiagnostiikassa, käytön helppous, hyvä näkyvyys ja potilaiden jälkivaivojen vähäisyys. Ilmakystoskopia koki tosin uuden tulemisensa jo 1980-luvulla, kun käyttöön saatiin taipuisat kystoskooppit.

Ossi Lindell

Sepelvaltimopotilaan näkökulma toteutuu huonosti terveyskeskushoidossa

Potilaskeskeinen hoito on yksi yleislääketieteen ydinosaamisalueista. Sillä on yhteys sekä potilastyytyväisyyteen että hoidon onnistumista mittaaviin päätetapahtumiin. Tutkimuksemme tavoitteena on kuvata sepelvaltimotautia sairastavien suomalaisten terveyskeskuspotilaiden arvioiden perusteella sitä, kuinka potilaskeskeinen hoito terveyskeskuksissa onnistuu.

Aki Kuusisto, Tuomas Koskela, Irma Nykänen, Esko Kumpusalo

FINRISKI-tutkimus 2007 ja 2012: Riskiryhmien kolesterolilääkitys vaatii tehostamista

Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida kolesterolilääkityksen käyttöä ja sen tarvetta väestössä sekä eri potilasryhmissä vuosina 2007 ja 2012.

Erkki Vartiainen, Tiina Laatikainen, Timo Strandberg, Veikko Salomaa, Pekka Jousilahti, Antti Jula

Miten tunnistan ja hoidan oireisen kroonisen haimatulehduksen

Kroonisen haimatulehduksen tyypillinen oire on selkään säteilevä toistuva tai jatkuva ylävatsakipu, johon voi liittyä pahoinvointia ja oksentelua. Kipu on yleensä invalidisoivin oire.

Leena Kylänpää

Kirurginen rekonstruktio, paikallisesti uusiutuva rintasyöpä ja angiosarkooma

Rintasyövän uusiutumien optimaalista hoitoa ei ole selvästi määritelty, mutta kirurgia on aina osa hoitoa, kuten mastektomia säästävän leikkauksen jälkeisen uusiutuman hoitona. Angiosarkooma on harvinainen tuumori, joka voi esiintyä rintaseinämässä primaaririntasyövän sädehoidon jälkeen. Se on aggressiivinen ja huonoennusteinen syöpä.

Andrew Lindford

Flavivirusinfektiot matkailijoilla

Japanin aivotulehdus ja denguekuume ovat hyttysten välityksellä leviäviä flavivirustauteja. Ne aiheuttavat merkittävän tautitaakan erityisesti Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa.

Elina Erra

Suomalaisten naisvankien terveys, työkyky ja hoidon tarve

Väitöstyössä tutkittiin ensimmäistä kertaa kattavasti naisvankien terveydentilaa. Tutkimus on osa kansallista vankien terveystutkimusta vuodelta 2006 ja koostuu 101 naisvangista, vertailujoukkona on 309 miesvankia.

Päivi Viitanen

Akuutin vuoristotaudin ennakoiminen ja hoito kiipeilyretkikuntien aikana

Nopea siirtyminen merenpinnan tasolta 3 860 metrin korkeuteen aiheuttaa vuoristotaudin yli 80 %:lle ihmisistä. Yli kolmeentuhanteen metriin nousevista kiipeilijöistä vuoristotautiin sairastuu yli 40 % ja jo kahdessatuhannessa metrissä sairastuu neljännes. Syy sairastumiseen on yleensä liian nopea nousu, jolloin elimistölle ei jää aikaa sopeutua vähähappiseen ilmaan. Sairaus voi edetä nopeasti henkeä uhkaavaksi, jos nousua oireista huolimatta jatketaan tai jos sopeutuminen ei jostain syystä onnistu.

Heikki Karinen