Suolistosyöpäpotilas terveyskeskuksessa

Yhä useampi suolistosyöpäpotilas paranee leikkauksen ja onkologisen hoidon yhdistelmällä. ­Syöpähoidot voivat aiheuttaa potilaalle hoidonaikaisia ja pitkäaikaishaittoja.

Pia Österlund, Tapio Salminen, Heikki J. Järvinen

HUS:n välitilinpäätös: Takana myönteisen kehityksen vuosikymmen

HUS-alueen kuntien erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset reaalikustannukset ovat supistuneet vuodesta 2002.

Jorma Lauharanta

Hormonikierukka on kustannustehokas runsaiden kuukautisten hoidossa

Tässä kymmenen vuoden seurantatutkimuksessa verrattiin hormonikierukan ja kohdunpoiston kustannusvaikuttavuutta sekä vaikutusta kipuihin, alempien virtsateiden oireisiin ja sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin runsaiden kuukautisten hoidossa.

Satu Heliövaara-Peippo

Rasituskoe antaa tietoa aivohalvauksen vaarasta

Huono fyysinen kunto on todettu jopa yhtä tärkeäksi sydän- ja verisuonisairauksien riskiä ennustavaksi tekijäksi kuin tupakointi, korkea kolesteroli, kohonnut verenpaine, tyypin 2 diabetes ja ylipaino. Kuntoa mittaavalla rasituskokeella voidaan arvioida myös aivohalvauksen vaaraa.

Sudhir Kurl

D-vitamiinivajeen yleisyys suomalaisilla nuorilla miehillä

Ihossa tuotettu ja ravinnosta saatu D-vitamiini muuntuu ensin maksassa kalsidioliksi ja sitten joko munuaisissa tai kohde-elimissä kalsitrioliksi, joka on D-vitamiinin hormonaalisesti aktiivisin muoto. Kalsitrioli säätelee solujen toimintoja vaikuttamalla mm. satojen geenien ilmentymiseen elimistössä. Veressä oleva kalsidioli on elimistön D-vitamiinin saannin paras mittari.

Ilkka Laaksi

Lapsuusiän lihavuus ennustaa metabolista oireyhtymää

Metabolisen oireyhtymän esiintyvyys kasvaa maailmanlaajuisesti kaikissa ikäryhmissä, mutta voimakkaimmin nuorissa ikäluokissa.

Noora Mattsson

Lapsena sairastetun aivokasvaimen myöhäisvaikutukset

Aivokasvaimen sairastaneilla on suuri riski kroonisiin terveysongelmiin myöhemmässä elämässä. Aivokasvaimiin liittyvät haitalliset myöhäisvaikutukset voivat johtua kasvaimesta tai olla hoitojen seurausta.

Sari Pietilä

Varhaisen nivelreuman hoitostrategia ja pitkäaikaistulokset

Suomessa suositellaan aktiivisen nivelreuman aloitushoidoksi kolmen reumalääkkeen ja pieniannoksisen kortisonin yhdistelmähoitoa.

Vappu Rantalaiho

Uusia lääkkeitä kroonisen C-hepatiitin hoitoon

C-hepatiitin genotyypin 1 hoitoon on vuonna 2011 saatu kaksi uutta virusspesifistä lääkettä; ­telapreviiri ja bosepreviiri. Ne ovat proteaasinestäjiä ja toimivat ainoastaan yhdessä interferonin ja ribaviriinin kanssa käytettyinä.

Martti Färkkilä

Pioglitatsonin yhteys rakkosyöpään varmentuu

Yli vuoden pioglitatsonia (Actos, Competact) käyttäneillä tyypin 2 diabetespotilailla oli lisääntynyt riski sairastua rakkosyöpään, 74/100 000 potilasvuotta. Britannian yleislääkärien vastaanottorekisterin tutkimuksessa diabeteslääkityksen aloittaneiden 116 000 potilaan joukossa todettiin vähintään vuoden kestäneessä seurannassa 376 rakkosyöpää, joista 19 ilmeni yksinomaan pioglitatsonia ja 36 rosiglitatsonia käyttäneillä. Kaltaistettuihin verrokkeihin verrattuna rakkosyövän riski oli pioglitatsonin käyttäjillä 1,87 (95 %:n LV 1,13-3,09) ja rosiglitatsonin käyttäjillä 1,14 (0,78-1,68). Pioglitatsoniin liittynyt rakkosyövän riski kasvoi lääkehoidon jatkuessa ja oli suurin käytön kestettyä yli 24 kuukautta. Riski lisääntyi pioglitatsonin käytön pidentyessä ja riski oli suurin, kun kumulatiivinen annos oli kasvanut yli 28 000 mg:aan. BMJ:n pääkirjoituksessa todetaan, että pioglitatsonilla on yhteys rakkosyöpään eikä lääke suojaa sydänsairauksilta. Voikin aiheellisesti kysyä, sopiiko lääke enää diabeetikon hoitoon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä