Sydämen tautimalleja monikykyisistä kantasoluista

Sairauksien syntymekanismeja selvittävässä perustutkimuksessa, toksikologiassa ja lääkekehityksessä on yhteinen tarve fysiologisille ihmisen solu- ja kudosmalleille. Uusien menetelmien myötä tietomme sairauksien ja genomisten muutosten yhteyksistä lisääntyy räjähdysmäisesti, mutta samalla tarvitaan yhä kipeämmin tutkimusmalleja, joissa tämän tiedon tuottamat hypoteesit voidaan testata. Optimaaliset solumallit ovat genotyypiltään tarkasti määriteltyjä, jolloin niitä voidaan käyttää joko tietyn sairauden tautimallina tai esimerkiksi lääkkeiden sivuvaikutusten testaamiseen tietyissä potilasryhmissä. Sydänsairauksien tutkimuksen ongelmana on ollut, että ihmisen sydänlihassoluja ei voida kasvattaa laboratorio-olosuhteissa. Niinpä tutkimukset ovat perustuneet lähinnä eläimillä ja ns. transfektoiduilla soluilla (muut kuin sydänsolut, joihin on viety joku ihmisen sydämessä ilmenevä geeni) tehtyihin kokeisiin. Nämä mallit eivät kuitenkaan vastaa ihmisen sydämen fysiologisia ominaisuuksia, ja lääkeaineiden sydänsivuvaikutukset voivat tulla esille vasta kliinisissä tutkimuksissa tai kun lääke on jo kliinisessä käytössä.

Katriina Aalto-Setälä

Raskaudenkeskeytykseen päätynyt nainen tarvitsee tukea

Raskaudenkeskeytysten määrään vaikuttavat lainsäädäntö, yhteiskunnan ja kansalaisten asenne, äitiyteen liittyvät sosiaaliset normit sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden palvelujen saatavuus (1). Suomessa raskaudenkeskeytyksiä tehdään vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa suhteutettuna fertiili-ikäisten naisten määrään (2). Vuonna 2010 EU:ssa laillisten keskeytysten määrä tuhatta fertiili-ikäistä naista kohti oli 11,5 (1) ja Suomessa 8,8 (2). Suurin keskeytykseen tuleva ikäryhmä Suomessa on 20–24-vuotiaat nuoret naiset. Alle 20-vuotiaiden osuus on vähentynyt tasaisesti vuodesta 2004 lähtien (2).

Maarit Niinimäki

Puuttuminen ehkäisee perhesurmia

Lääkäri voisi joissakin tapauksissa olla se ammattilainen, joka katkaisee perhesurmaan johtavan ­kierteen. Lähisuhdeväkivallan merkkeihin tulee reagoida aina.

Mari Vehmanen

Kenttä tyrmää lasten- ja nuorisopsykiatrian yhdistämisen

Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoisalojen koulutuksen yhdistämisaikeet saavat ristiriitaisen vastaanoton opetus- ja kulttuuriministeriöön tulleiden lausuntojen valossa. Suuri osa kannanotoista on kielteisiä.

Anne Seppänen

Ensihoitoa rakennetaan tasalaatuiseksi

Tämän vuoden aikana tapahtuva myllerrys muuttaa ensihoidon järjestämistavan.

Anne Seppänen

Ettei kylmä kangistaisi

Tänä talvena Joensuussa suojaudutaan kylmältä erityisen tehokkaasti. Uusi toimintamalli on jo vähentänyt kylmyydestä johtuvia terveyskeskuskäyntejä.

Hertta Vierula

Sädehoito tehostuu KYS:ssa

KYS:n syöpäkeskukseen on hankittu CyberKnife-sädehoitolaite ensimmäisenä Suomessa ja Pohjoismaissa. Maaliskuussa käyttöön otettavan laitteen uskotaan tehostavan syöpäpotilaiden hoitoa.

Miia Soininen

Verkonnostaja

Maanläheisenä ja ilmeisen silmälaputettuna verkkoskribenttinä verkonnostaja on tullut sivuuttaneeksi länsimaisen lääketieteen kivijalan Tieteen ja tutkimuksen. Keskusteluita palstalle on syntynyt hiljaiseen tahtiin, joten toivoakseni vielä ehditään mukaan. Palsta sisältää keskustelua Jumalan olemassaolosta haimasyövän merkkiaineisiin, joten sisältöä riittää napakkaan tiedonhakuun kuin hetken joutilaisuuteenkin – riittäköön jälkimmäistä alkaneena vuonna itse kullekin!

Juha-Pekka Honkanen

Varo nopeaa glukoosikorjausta ketoasidoosissa

Kiitän Lassi Nelimarkkaa ja Olli J. Arolaa erinomaisesta ketoasidoosia käsitelleestä katsauksesta (SLL 1-2/2012, s. 33-8). Kirjoituksessa todettiin, ettei glukoosipitoisuutta saa laskea nopeasti. Kuitenkin sekä taulukossa että toisaalla tekstissä, samoin kuin Akuuttihoito-oppaassa asiaa käsittelevässä kappaleessa, esitetään plasman glukoositaso 8–11 mmol/l yhtenä hoidon päätavoitteena. Kokemukseni on, että kiireiset päivystävät lääkärit huomaavat vain tämän tavoitteen ja ohjeeksi insuliini-infuusiosta vastaavalle hoitajalle kirjataan glukoositavoite ilman laskunopeuden maksimia. Tämän seurauksena tuon tuostakin glukoositaso lasketaan esim. tasolta 35 tasolle 8 mmol/l muutaman tunnin aikana. Onneksi aikuisten aivot eivät näytä olevan yhtä herkkiä aivoödeemalle kuin lasten, kuten Nelimarkka ym. totesivat.

Tiinamaija Tuomi

Nesteytys vaikuttaa myös

Kiitämme LKT Tiinamaija Tuomea mielenkiinnosta katsaustamme kohtaan. Kuten Tuomi toteaa, liian nopea glukoositason korjaantuminen voi olla vähemmälle huomiolle jäävä ketoasidoosin hoidon osa ja tähän liittyvä osmolaliteetin muutos voi olla erityisen haitallinen lapsipotilaille. Laskennallisen plasman osmolaliteetin (P-osmol = 2 x Na + gluk + urea) muuttujista ketoasidoosissa glukoosipitoisuus on tilan syntymisen ja myös hoidon aikana rajuimmin muuttuva osa. Havaintojemme mukaan pelkkä hyperglykemiaan liittyvä hyperosmolaarisuuden syntyminen sinänsä voi olla potilaalle yhtä haitallista kuin hyperglykemian liian vauhdikas korjaaminen. Ilmiö muistuttaa nopeasti kehittyneeseen hyponatremiaan liittyvää aivoödeemaa ja liian nopeaa hyponatremian korjausta. Pelätty sentraalinen myelinolyysi seuraa liian nopeaa natriumin muutosta, kuten näitä potilaita hoitavat kollegat tietävät, mutta se on mahdollinen myös täysin hallitun natriumin noston jälkeen, jolloin se liittyy ennemminkin tilan syntymiseen eikä asiattomaan hoitoon.

Lassi Nelimarkka, Olli Arola