78493 osumaa

Vanhusten kivun mittaus ja hoito

Tehokas kivunhoito perustuu hyvin ja huolellisesti suoritettuun kivunmittaukseen sopivalla menetelmällä sekä mittaustuloksen kirjaamiseen. Kivun mittaamista on tutkittu paljon. Lukuisista tutkimuksista huolimatta erilaiset kivun mittausmenetelmät eivät ole ratkaisseet kivun arviointiin ja seurantaan liittyviä ongelmia vanhuksilla. Tutkimuksia on tehty kuitenkin huomattavan vähän iäkkäillä potilailla sekä muistihäiriöistä kärsivillä dementikoilla.

Anne Pesonen

Kollageeni XVII esiintyy ihmisen aivoissa

Kollageeni XVII on niin sanottu solukalvokollageeni, eikä se muodosta säikeitä. Se on ihossa osa rakennetta, joka sitoo ihon syvintä epiteelisolukerrosta alustaansa. Sen vaurioituessa esimerkiksi pemfigoidisairauksissa ihon pinnallisemmat osat irtoavat alustastaan muodostaen kutisevia rakkuloita. Useat tutkimukset ja tapausselostukset ovat osoittaneet, että ihmiset, jotka sairastuvat pemfigoidiin, sairastavat myös ikätovereitaan enemmän neurologisia sairauksia, kuten dementiaa ja aivohalvauksia.

Allan Seppänen

Src-transformoidun munuaisen solut kolmiulotteisissa soluviljelmissä rauhassyövän mallina

Kudosten normaalin toiminnan kannalta solujen jakaantumisen, erilaistumisen ja ohjelmoidun solukuoleman tasapaino on tärkeää. Syövissä erilaistuneen kudoksen rakenne muuttuu. Tämä johtuu pitkälti solujen jakaantumisen ja ohjelmoidun solukuoleman säätelyn häiriintymisestä, joka mahdollistaa rauhastiehyiden ja rauhasten täyttymisen elävillä soluilla. Kudostasolla rauhasen täyttymisilmiötä pidetäänkin yhtenä syövän ensimerkeistä.

Mira Töyli

Essitalopraamin rytmihäiriöriski arvioitiin

Euroopan lääkelaitoksen EMA:n lääketurvatyöryhmä on arvioinut masennuslääke essitalopraamista (Cipralex, Lundbeck) sydämen johtumisaikaa (QT-aika) koskevat tutkimukset ja valmistajan toimittamat tiedot. Näissä lääkkeen päiväannokset olivat 10-30 mg. Essitalopraamilla on annosriippuvainen, QT-aikaa pidentävä vaikutus, mikä voi aiheuttaa vaarallisia rytmihäiriöitä. Ikääntyvillä lääkkeen kudospitoisuudet ovat suuremmat kuin nuoremmilla, ja sen vuoksi vanhemmilla potilailla essitalopraamin enimmäisannos päivässä on jatkossa 10 mg. Jos potilaalla on ollut tätä korkeampi annos, sitä lasketaan asteittain. Rytmihäiriöiden riskiä lisäävät hypokalemia naisilla, sydänsairaudet ja pitkä QT-aika. Lääkettä ei tule käyttää muiden QT-aikaa pidentävien lääkkeiden kanssa. Sitä on määrättävä varoen potilaille, joilla on riski saada Torsade de Pointes -rytmihäiriö. Jos häiriö ilmenee, on otettava yhteys lääkäriin. Lääkitystä ei tule lopettaa itse ilman lääkärin ohjeita.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat