Keho pyrkii puolustamaan painoaan

Tiukalla ruokavaliolla aikaansaatu painonpudotus muuttaa syömistä säätelevää hormonieritystä. New England Journal of Medicine -lehdessä julkaistussa australialaistutkimuksessa nämä muutokset säilyivät pitkään laihtumisen jälkeenkin. Syömistä säätelevä hormonijärjestelmä on painosta riippuvainen, ja luonto pyrkii nostamaan painon takaisin alkuperäiseen, normaaliin tilaansa.

Vuokko Maria Nummi

Näytön soveltaminen potilastyössä on eettisesti oikein ja mahdollista

Kiitos Harri Hemilälle keskustelun jatkamisesta (SLL 42/2011, s. 3111). Lääketieteessä käytetään tosiaan monenlaista näyttöä. Näytön käsite on kuitenkin vakiintunut ja viite määritelmään (1) esiintyi myös kommentoimiisi artikkeleihin (SLL 38/2011, s. 2744-7) liittyvässä pääkirjoituksessa (SLL 38/2011, s. 2731). Tulkintojen välttämiseksi alkukielellä: "Evidence based medicine is the conscientious, explicit, and judicious use of current best evidence in making decisions about the care of individual patients. The practice of EBM means integrating individual clinical expertise with the best available external clinical evidence from systematic research." (1). Määrittelijät sanovat myös selvästi, että satunnaistettujen tutkimusten ohella systemaattista tutkimusnäyttöä saadaan muistakin tutkimusasetelmista. Kysymyksestä riippuen tietoa voi koota epidemiologian, rekisteritutkimuksen tai vaikka laadullisen tutkimuksen menetelmin. Oleellista on järjestelmällisyys ja läpinäkyvyys.

Marjukka Mäkelä

Kunnanlääkäritkö tehottomia?

Lääkärilehden jutussa Minä vai me? (SLL 42/2011, s. 3102-4) Akatemian historiantutkija Heini Hakosalo totesi: "Kunnanlääkärit olivat maatalousyhteiskunnan tuote. He olivat sidottuja työhönsä, kuten maataloustyöntekijät, eikä järjestelmä ei ollut tehokas." Tätä haluan kommentoida.

Raimo Lind

Norspan-laastari huolestuttaa

Olen toiminut terveyskeskuksissa akuuttiosaston lääkärinä viiden vuoden ajan. Olen huolestunut etenkin viime vuosina yleistyneestä buprenorfiinilaastari Norspanin käytöstä. Mielestäni Norspan-laastarihoitoa ei pitäisi käyttää kivun hoidossa, ei varsinkaan iäkkäillä potilailla.

Kari Vallius

Logican virheet korjataan viiveettä ja kustannuksitta

Jari Forsström kritisoi Lääkärilehdessä (SLL 39/2011, s. 2831) sairaanhoitopiirejä näiden tekemistä huonoista IT-sopimuksista. Forsström tuntee aihealueen hyvin, sillä hän toimi vuosina 2000-2007 WM-datan/Novon asiantuntijalääkärinä ja lääketieteellisenä johtajana osallistuen itse potilastietojärjestelmien kehittämiseen ja sopimusneuvotteluihin.

Janne Aaltonen

Rahoittajan näkökulma tutkimusetiikkaan

Tutkimusetiikan kannalta tutkimuksen rahoittajan lähtökohta on luottamus tutkijaan.

Arja Kallio

Melanoomaleikkauksen tervekudosmarginaali täsmentyy

Melanooman leikkauksen tervekudosmarginaaliksi näyttää riittävän 2 cm. Satunnaistetussa tutkimuksessa suurempi marginaali (4 cm) ei parantanut potilaiden ennustetta.

Sirkku Jyrkkiö

Gleasonin luokka 7 ei ole homogeeninen

Gleasonin luokitus on eturauhassyövän tärkeimpiä ennustetekijöitä. Vuoden 2005 päivityksen seurauksena luokituksen viisipykäläisen asteikon luokka 4 laajeni ja luokka 3 rajoittui selvemmin erottuviin, erillisiä rauhasia sisältäviin rakenteisiin. Päivityksen jälkeen pieni osa aiemmista Gleason-pisteiden 3 + 3 = 6 luokituksista on nyt 3 + 4 = 7 ja osa 3 + 4 = 7 luokituksista 4 + 3 = 7.

Ossi Lindell

Klotsapiinikaan ei paranna skitsofreniaa

Klotsapiini on atyyppinen antipsykootti, joka on muita lääkkeitä tehokkaampi vaikeahoitoisen skitsofrenian hoidossa. Klotsapiini tehoaa erityisesti skitsofrenian positiivisiin oireisiin. Sairauden kognitiivisiin ja negatiivisiin oireisiin sen teho on muiden antipsykoottien tapaan vaatimaton. Klotsapiinin käyttöä rajoittaa 1 %:lle potilaista kehittyvä agranulosytoosi. Tämän takia klotsapiinin käyttö on rajoitettu potilaisiin, joiden hoidossa muilla antipsykooteilla ei aiemmin ole saavutettu tyydyttävää vastetta.

Tero Taiminen

Tsoledronihappo ei estä rintasyövän uusiutumista

Tsoledronihappo ei sovi käytettäväksi rintasyövän liitännäishoitona. Muutamissa aiemmin julkaistuissa tutkimuksissa näytti siltä, että tsoledronihaposta voisi olla hyötyä rintasyöpäpotilaille osana liitännäishoitoa. Nyt julkaistussa satunnaistetussa tutkimuksessa rintasyöpään sairastuneet naiset (n = 3 360) saivat leikkauksen jälkeen tavanomaisen liitännäishoidon. Puolet potilaista sai tsoledronihappoa kuusi kertaa 3-4 viikon välein ja sen jälkeen 3-6 kuukauden välein viiden vuoden ajan. Seuranta-aika oli 59 kuukautta.

Sirkku Jyrkkiö