Ohjelmoituneen solukuoleman säätely munasarjoissa

Sikiökehityksen aikana munasarjassa kehittyy lähes 7 miljoonaa munasolua, mutta niistä vain noin 1 miljoona selviytyy syntymään asti. Syntymän jälkeenkin munasolujen määrä jatkuvasti vähenee, kunnes menopaussiin tultaessa munarakkulareservi ehtyy ja munasarjojen toiminta hiipuu. Naisen hedelmällisen iän aikana vain noin 400 munasolua saa mahdollisuuden hedelmöitymiseen ja loput surkastuvat ohjelmoituneen solukuoleman eli apoptoosin mekanismilla. Tätä valtavaa munasolukatoa pidetään yhtenä muotona munasolujen laatukontrollista: vain hyvät ja laadukkaat munasolut selviytyvät ja heikommat ohjautuvat solukuolemaan. Munasolujen lisäksi ohjelmoitunutta solukuolemaa tapahtuu paljon myös munasarjan somaattisissa soluissa, erityisesti kasvavien munarakkuloiden granuloosasoluissa.

Minna Jääskeläinen

Alkoholinkäyttäjien mini-intervention jalkauttaminen terveydenhuoltoon

Mini-interventio on todettu vaikutuksiltaan tehokkaaksi ja kustannustehokkaaksi varhaisen puuttumisen keinoksi alkoholihaittojen ehkäisyssä. Sen tarkoituksena on tunnistaa alkoholin suurkulutus, antaa tietoa liiallisen alkoholinkäytön terveyshaitoista ja ohjata alkoholinkäyttöä maltillisempaan suuntaan, alle riskirajojen. Mini-intervention on todettu olevan terveydenhuollon rutiinikäyttöön sopiva hoitomuoto, se on helppo omaksua eikä vaadi paljon aikaa. Lupaavista tutkimustuloksista huolimatta mini-intervention käyttö on ollut vähäistä. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää mini-intervention jalkauttamista osaksi terveydenhuollon tavanomaista toimintaa.

Janne Kääriäinen

Uutta tietoa sydänsairauksiin johtavista geeneistä

Kardiomyopatiat voivat aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten väsymystä, hengenahdistusta, sydämen vajaatoimintaa ja turvotuksia, jotka johtuvat sydämen toiminnan häiriöstä. Toisaalta usein ensioireena on sydänperäinen äkkikuolema. Kardiomyopatiat voivat olla perinnöllisiä tai esimerkiksi runsaasta alkoholinkäytöstä, lihavuudesta tai lääkkeiden käytöstä johtuvia hankinnaisia sairauksia. Vain pieni osa geenivirheistä eli mutaatiosta on toistaiseksi löydetty. Kardiomyopatioita tunnetaan useaa eri muotoa, ja yleisimpiä ovat sydäntä laajentava sairaus (dilatoiva kardiomyopatia), sydäntä paksuntava sairaus (hypertrofinen kardiomyopatia) ja sydäntä jäykistävä sairaus (restriktiivinen kardiomyopatia). Nykytiedon mukaan 30-50 % dilatoivista kardiomyopatioista on perinnöllisiä.

Karolina Rasi

Kollageeni XV silmän gliasolukon ja iskiashermon C-säikeiden kehityksessä

Väitöskirjatyössä tutkittiin kollageenien XV ja XVIII merkitystä silmän verkkokalvon verisuonituksen kehittymiselle sekä kollageenin XV ja laminiini α4:n merkitystä ääreishermon kehittymiselle ja toiminnalle käyttäen hyväksi muuntogeenisiä hiiriä. Lisäksi käytettiin in vitro -menetelmiä hyönteissoluissa yhdistelmä-DNA-tekniikalla tuotetun kollageenin XV toiminnan tutkimiseksi.

Merja Hurskainen

CYP3A-entsyymiin vaikuttavat aineet muuttavat oksikodonin pitoisuuksia

Yli puolet käytetyistä lääkeaineista poistuu elimistöstä maksassa tapahtuvan sytokromi P450 3A -entsyymivälitteisen aineenvaihdunnan kautta. Sytokromi P450 3A -entsyymin toiminnassa on suuria yksilöllisiä eroja. Samanaikaisesti käytettävät lääkeaineet, ravintoaineet sekä rohdosvalmisteet voivat kiihdyttää tai estää entsyymin toimintaa, mikä voi heikentää lääkevastetta tai lisätä sivuvaikutuksia.

Tuija Nieminen

Ilon suurlähettiläs

Sairaalaklovnien perustajajäsen Lilli Sukula-Lindblom teki klovneista salonkikelpoisia. Hän vierailee sairaaloissa myös viestintäkouluttajan ominaisuudessa.

Jaana Ahlblad

Kivulias äiti - osa 2

Nainen oli synnyttänyt kolmannen lapsensa 29-vuotiaana. Raskaudet ja normaalit alatiesynnytykset olivat menneet hyvin, ja imetyskin oli onnistunut, mutta kolme viikkoa viimeisen synnytyksen jälkeen nainen tunsi itsensä huonovointiseksi.

Raili Kauppinen, Anna-Kaisa Pere

Liikkumisresepti toimii yhteistyöllä

- Liikkumisresepti jäsentää liikuntaneuvontaa lääkärin vastaanotolla ja käynnistää palveluketjun, jossa voidaan hyödyntää useiden ammattilaisten panosta kustannustehokkaasti. Ajankohtainen haaste on liikkumistietojen liittäminen sähköiseen potilaskertomukseen.

Erja Toropainen, Marjo Rinne, Minna Aittasalo, Riitta Luoto

Kuka uudet lääkkeet keksii?

Yhdysvalloissa vuosina 1997-2008 hyväksytyistä 252 uudesta lääkkeestä 58 % kehitettiin lääketehtaissa, 24 % yliopistoissa ja 18 % bioteknologiayrityksissä. Täysin uudella vaikutusmekanismilla vaikuttavista 118 lääkkeestä yli puolet (56 %) keksittiin yliopistojen tutkimuslaitoksissa tai bioteknologiayrityksissä. Sairauksiin, joihin ei vielä ollut tyydyttävää lääkehoitoa, oli keksitty 123 lääkettä, joista puolet löysi lääketeollisuus ja puolet yliopistot ja bioteknologiayritykset. Yliopistojen tutkimuslaitokset keskittyivät erityisesti harvinaissairauksien lääkkeiden tutkimiseen, ja kehittelyn edistyessä ne hakeutuivat yhteistyöhön lääkeyrityksen kanssa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Dekstropropoksifeeni poistui myös Yhdysvalloissa

Yhdysvaltojen FDA on esittänyt dekstropropoksifeenia sisältävien valmisteiden käytön lopettamista, ja valmistaja Xanodyne Pharmaceuticals Inc. on suostunut tähän. Dekstropropoksifeeni hyväksyttiin käyttöön kipulääkkeenä jo vuonna 1957. Vuosien saatossa lääkkeen turvallisuus on ollut keskustelujen kohteena useita kertoja, ja vuonna 2009 FDA edellytti valmistajalta lisää tutkimuksia. Tavanomainen annos lääkettä muutti merkittävästi sydämen sähköistä toimintaa, aiheutti EKG-muutoksia ja altisti käyttäjän vakaville rytmihäiriöille ja äkkikuolemille. Dehydraatio, munuaisten vajaatoiminta ja muutos muussa samanaikaisessa lääkityksessä lisäsi rytmihäiriöiden vaaraa niilläkin, jotka olivat käyttäneet lääkettä ongelmitta jo pitkään. Euroopan lääkelaitos esitti vuonna 2009 dekstropropoksifeenivalmisteiden vetämistä pois markkinoilta (SLL 2009;64:2905-7) ja toimenpiteet on käynnistetty EU-jäsenmaissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä