Mitä tiedämme oman elimistömme mikrobeista?

Tutkimusmenetelmien kehittyessä tietämyksemme bakteerilajien määrästä ja luonteesta ja erityisesti ihmiselimistön omista bakteereista on nopeasti lisääntymässä. Menetelmien muutos on mullistamassa myös bakteerien tunnistamismahdollisuuksia. Esimerkiksi maaperänäytteistä pystytään klassisilla viljelymenetelmillä tunnistamaan vain muutama prosentti bakteerilajeista. Ihmisen suoliston bakteerilajeista yli puolen arvioidaan olevan vielä tuntemattomia. Tässä lehdessä julkaistaan dosentti Jari Jalavan ansiokas katsaus ihmiselimistön mikrobeista (s. 1005-11).

Erkki Eerola

Rajapinnasta keskipisteeksi

Ensihoidon päivystävät lääkärit pääsevät vallan kahvaan potilasvirtojen ohjaamisessa, jos eduskunta päättää terveydenhuoltolaista odotetun mukaisesti huhti-toukokuussa.

Juha-Pekka Honkanen

Asevelvollisen terveystiedot kulkevat nyt lääkäriltä lääkärille

Lääkäri voi nyt saada asevelvollisen terveys- ja mielenterveystietoja suoraan toiselta lääkäriltä tai esimerkiksi mielenterveystoimistolta. Aiemmin tiedonvaihto tapahtui sotilasviranomaisen välityksellä.

Miia Soininen

Automatisoitu kasvuseula avuksi neuvolaan

Automatisoitu kasvuseula löysi ensimmäisenä kokeiluvuotenaan jopa 15-kertaisen määrän vaikeita kasvuhäiriöitä ja 10-kertaisen määrän sairauksia aiempaan verrattuna. Väärien hälytysten määrä väheni huomattavasti.

Tiina Lautala

Kainuun uusi päivystys käy malliksi muuallekin

Ensihoidosta tuli tiivis osa erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikkaa Kainuun keskussairaalassa Kajaanissa. Uudenkarheissa tiloissa on nyt myös nopean diagnostiikan yksikkö, josta hyötyvät etenkin Kainuun vanhukset.

Anne Seppänen

Mitä uutta NGAL antaa?

Munuaisten tutkimiseen on tullut uusi merkkiaine, NGAL. Mitä uutta se antaa, nefrologian erikoislääkäri Mikko Haapio HUS:sta?

Miia Soininen

HUS pilkotaan - tai sitten ei

Peruspalveluministeri Paula Risikon lanseeraama sosiaali- ja terveysaluemalli puhuttaa HUS:n isäntäkaupunkeja. Ainakin Helsinki ja Espoo ovat väläyttäneet vihreää valoa HUS-piirin jakamisesta sote-alueisiin. Olisiko alueita viisi, kuten niitä on HUS:n sisällä nyt, vai haluaisivatko kaupungit muodostaa pienempiä sote-alueita, on auki.

Jaana Ahlblad

Potilaan valinnanvapaus ensin erikoissairaanhoitoon

Terveydenhuoltolakiin sisältyvä potilaan oikeus valita hoitopaikkansa saattaa tulla voimaan porrastetusti. Ensimmäiseksi valintaoikeus otetaan todennäköisesti käyttöön erikoissairaanhoidossa, jossa palveluita on jo tuotteistettu, STM toteaa.

Jaana Ahlblad

Toimintakykyä on painotettava terveyskäytännöissä

Lääkärilehdessä 5/2010 haastateltiin norjalaista lääkäriä ja tutkijaa Linn Getziä (s. 360- 362). Getzin ajatuksia mukaillen, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn painotuksen lisääminen terveydenhuollon tavoitteissa ja toiminnoissa voisi tuottaa monia hyötyjä.

Ilkka Vuori

Tarjouspyynnöissä on edellytettävä käytettävyyttä

Potilastietojärjestelmien käytettävyys ja siihen liittyvät ongelmat ovat olleet esillä Lääkärilehdessä (SLL 5/2010, s. 357 ja SLL 7/2010, s. 571). Näkemyksemme mukaan keskeinen syy tietojärjestelmien hankalakäyttöisyyteen on se, että tarjouspyynnöissä järjestelmiltä ei edellytetä käytettävyyttä. Esimerkiksi viime aikaiset tarjouspyynnöt - on kyse sitten potilastieto-, ajanvaraus- tai toiminnanohjausjärjestelmistä - eivät ole käytännössä sisältäneet vaatimuksia hyvälle käytettävyydelle. Kun käytettävyys ei ole valintakriteereiden joukossa, on loogista, että toimittajat eivät sisällytä tarjouksiinsa kustannuksia lisääviä käytettävyyden varmistusaktiviteetteja.

Timo Jokela, Pietu Pohjalainen