Naisen verenpainetaudin erityispiirteet Eri puolilla maailmaa on viime vuosina kiinnitetty huomiota naisten sydän- ja verisuonitauteihin sekä niiden vaaratekijöihin, etenkin verenpainetautiin. Naisilla on ennen vaihdevuosia matalampi mutta vaihdevuosien jälkeen korkeampi systolinen verenpaine kuin miehillä. Vaihdevuosien jälkeen myös verenpainetaudin esiintyvyys on naisilla suurempi kuin miehillä (1). Vaihdevuosien jälkeen kohonneeseen verenpaineeseen on kuitenkin suhtauduttu pidättyvämmin kuin miehen hypertensioon. Asianmukaisen hoidon saa vain 60 % naisista, joilla on korkea verenpaine (2). WHI-tutkimuksessa 32 %:lla naisista oli kohonnut verenpaine, mutta heistä vain puolet oli lääkityksellä. Verenpaine oli tavoitetasolla vain 36 %:lla lääkitystä saavista (3). Risto Kaaja Lehti 47: Pääkirjoitukset 47/2008 Kommentteja
Keskustelukulttuuri rantautuu HUS:iin Selvitysmies Juha Tuomisen johtamisjärjestelmässä HUS:n sairaanhoidosta vastaa ylilääkäri, tilaaja-tuottajamallia sairaanhoidon sisällä kutsutaan kumppanuudeksi, ja rivilääkäri keskittyy tekemään työtänsä häiriintymättä sen kummemmin siitä, mitä hallintokerroksissa suunnitellaan. Juha-Pekka Honkanen Lehti 47: Ajankohtaista 47/2008 Kommentteja
Mielenterveyskuntoutuksen määrärahat taas lopussa Kelan kustantamia harkinnanvaraisia psykoterapioita uhkaa rankka alasajo reilun kuukauden kuluttua, jollei eduskunta myönnä niihin lisää rahaa lisätalousarviossaan. Ulla Järvi Lehti 47: Ajankohtaista 47/2008 Kommentteja
Muutos on tullut... Kansakunta liikkeelle Yhdysvalloissa on julkaistu ensimmäiset viralliset terveysliikuntaa koskevat suositukset. Maira Palosuo Lehti 47: Ajankohtaista 47/2008 Kommentteja
Tulkkia tarvitaan aiempaa useammin Somalialaissyntyinen sairaanhoitaja Abdul Rahman Abdi Rage on pitkän linjan asioimistulkki, jonka ominta alaa ovat terveydenhuollon tulkkaukset. Ragen näkemyksen mukaan tulkkien käyttö on viime vuosina lisääntynyt HUS:ssa selvästi. Essi Kähkönen Lehti 47: Ajankohtaista 47/2008 Kommentteja
Milloin napanuora katkaistaan? Ruotsissa on valmisteltu kansallinen suositus, jonka mukaan terveen täysiaikaisen lapsen napanuora katkaistaan vasta 2-3 minuutin kuluttua synnytyksestä. Näin halutaan taata lapselle viimeisetkin istukkaveret ja sen kantasolut. Tuoreiden kirjallisuuskatsausten perusteella tämä tukee lapsen verenkiertoa ja ehkäisee mm. anemiaa ensi elinkuukausina. Keskosen napanuoran katkaisun ohjeaika on 30-120 sekuntia. Marianne Jansson Lehti 47: Ajankohtaista 47/2008 Kommentteja
Etelä-Savo miettii sairaanhoitopiirien yhdistämistä Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä pohditaan parhaillaan, kenen kanssa yhteistyötä tehdään jatkossa. Paras-lain nykyisen muotoilun mukaan uusi kumppani tarvitaan, sillä alueella on 108 500 asukasta. Kari Kauppinen Lehti 47: Ajankohtaista 47/2008 Kommentteja
Uudet terveysliikuntasuositukset Yhdysvalloista: Be active, healthy, and happy! Yhdysvaltojen ensimmäinen virallinen terveysliikuntasuositus on perusteellisen tieteellisen kirjallisuuden analyysin tulos. Siinä on otettu huomioon eri väestönosien liikunnalliset edellytykset. Suosituksessa tarkastellaan liikunnan vaikutuksia eri aktiivisuustasoilla. Ilkka Vuori Lehti 47: Ajankohtaista 47/2008 Kommentteja
Psykiatrian erikoisalojen koulutus syytä uudistaa Lastenpsykiatrian professori Jorma Piha kiinnitti pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 45/2008 (s. 3846) huomiota psykiatrisesti oireilevien varhaisnuorten hankalaan asemaan heidän siirtyessään lastenpsykiatrialta nuorisopsykiatrialle. Piha toteaa, että psykiatriset häiriöt jatkuvat lapsuudesta nuoruusikään ja nuoreen aikuisuuteen. Itse asiassa suurella osalla aikuisiässä hoitoon tulleista on psyykkistä oireilua esiintynyt jo varhaisessa nuoruusiässä (1). Erikoisaloihin liittyvät ongelmat ovat määrällisesti vähintään yhtä suuret siirryttäessä nuoruudesta aikuisuuteen. Loogisesti edeten tulisikin lasten, nuorten, aikuisten ja toivottavasti pian uudelleen saatavan vanhuspsykiatrian erikoissairaanhoidon palvelut yhdistää. Raimo K. R. Salokangas, Jarmo Hietala, Jyrki Korkeila, Hasse Karlsson, Matti Isohanni, Eila Laukkanen, Mauri Marttunen, , Riitta-Kerttu Kaltiala-Heino, Simo Saarijärvi Lehti 47: Keskustelua 47/2008 Kommentteja
Sepelvaltimotaudin profiili muuttunut? Dosentti Raimo Kettunen totesi hoidon rajoja käsitelleessä artikkelissaan Lääkärilehdessä 43/2008 (s. 3665-9), että "Kajoava hoito ei parantanut sellaistenkaan (stabiilia sepelvaltimotautia sairastavien) potilaiden ennustetta, joilla todettiin varjoainekuvauksessa selvä ahtauma. Kaikesta aikaisemmasta tiedosta poiketen oireetkin vähenivät molemmissa ryhmissä yhtä paljon." Tieto ei ole täysin yllättävä, sillä aiemmin on jo todettu, että sepelvaltimoiden makroangiopatia ei korreloi lainkaan rasituskokeen tulokseen, kun stenoosin aste on alle 63 % (1). Sepelvaltimoiden ateroskleroosin aste ei selitä alttiutta sydänperäisille äkkikuolemille (2,3) eikä ennusta vastetta eteisvärinäpotilaan elvytykselle (3). Timo Töysä Lehti 47: Keskustelua 47/2008 Kommentteja
”Se oli mieletön hetki” – Ovi Kreetan yliopistoon aukesi Terveydenhuolto ”Se oli mieletön hetki” – Ovi Kreetan yliopistoon aukesi Sairaanhoitaja Sirja Koutonen ja kaksi muuta alanvaihtajaa kertovat, mikä ajoi opiskelemaan lääkäriksi ulkomaille. Avoin artikkeli
Aivojen kuona-aineet lähtivät liikkeelle nitrolla ja vibraatiolla Tiede Aivojen kuona-aineet lähtivät liikkeelle nitrolla ja vibraatiolla Neurologian erikoislääkäri, professori Juha Rinne oululaisten tärinähoidosta: ”Mielenkiintoisia ja rohkaisevia tuloksia”.
Säästöistä on voitava keskustella Mielipide Säästöistä on voitava keskustella Hyvinvointialueiden raju vähentäminen tuskin lisäisi luottamusta siihen, että lääkäriin pääsee kohtuullisessa ajassa, kirjoittaa Heidi Ekdahl. Avoin artikkeli
Unen säännöllisyys voi olla sen määrää tärkeämpää Pääkirjoitus, tiede Unen säännöllisyys voi olla sen määrää tärkeämpää Unen säännöllisyydellä on yhteyksiä sekä fysiologiseen että psykologiseen hyvinvointiin, kirjoittaa Saana Myllyntausta.
Sappikivitauti on yleinen ja kliinisesti vaihteleva Katsausartikkeli Sappikivitauti on yleinen ja kliinisesti vaihteleva Esiintyvyys kasvaa iän mukana.
VM ei muuttanut päätöstään Etelä-Pohjanmaan rahoituksesta Terveydenhuolto VM ei muuttanut päätöstään Etelä-Pohjanmaan rahoituksesta Ministeriön mukaan THL:n rekisteristä ei enää saa sellaisia tietoja, joiden perusteella vuoden 2025 rahoituspäätöstä olisi voitu korjata. Avoin artikkeli