78792 osumaa

Naisen verenpainetaudin erityispiirteet

Eri puolilla maailmaa on viime vuosina kiinnitetty huomiota naisten sydän- ja verisuonitauteihin sekä niiden vaaratekijöihin, etenkin verenpainetautiin. Naisilla on ennen vaihdevuosia matalampi mutta vaihdevuosien jälkeen korkeampi systolinen verenpaine kuin miehillä. Vaihdevuosien jälkeen myös verenpainetaudin esiintyvyys on naisilla suurempi kuin miehillä (1). Vaihdevuosien jälkeen kohonneeseen verenpaineeseen on kuitenkin suhtauduttu pidättyvämmin kuin miehen hypertensioon. Asianmukaisen hoidon saa vain 60 % naisista, joilla on korkea verenpaine (2). WHI-tutkimuksessa 32 %:lla naisista oli kohonnut verenpaine, mutta heistä vain puolet oli lääkityksellä. Verenpaine oli tavoitetasolla vain 36 %:lla lääkitystä saavista (3).

Risto Kaaja

Milloin napanuora katkaistaan?

Ruotsissa on valmisteltu kansallinen suositus, jonka mukaan terveen täysiaikaisen lapsen napanuora katkaistaan vasta 2-3 minuutin kuluttua synnytyksestä. Näin halutaan taata lapselle viimeisetkin istukkaveret ja sen kantasolut. Tuoreiden kirjallisuuskatsausten perusteella tämä tukee lapsen verenkiertoa ja ehkäisee mm. anemiaa ensi elinkuukausina. Keskosen napanuoran katkaisun ohjeaika on 30-120 sekuntia.

Marianne Jansson

Psykiatrian erikoisalojen koulutus syytä uudistaa

Lastenpsykiatrian professori Jorma Piha kiinnitti pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 45/2008 (s. 3846) huomiota psykiatrisesti oireilevien varhaisnuorten hankalaan asemaan heidän siirtyessään lastenpsykiatrialta nuorisopsykiatrialle. Piha toteaa, että psykiatriset häiriöt jatkuvat lapsuudesta nuoruusikään ja nuoreen aikuisuuteen. Itse asiassa suurella osalla aikuisiässä hoitoon tulleista on psyykkistä oireilua esiintynyt jo varhaisessa nuoruusiässä (1). Erikoisaloihin liittyvät ongelmat ovat määrällisesti vähintään yhtä suuret siirryttäessä nuoruudesta aikuisuuteen. Loogisesti edeten tulisikin lasten, nuorten, aikuisten ja toivottavasti pian uudelleen saatavan vanhuspsykiatrian erikoissairaanhoidon palvelut yhdistää.

Raimo K. R. Salokangas, Jarmo Hietala, Jyrki Korkeila, Hasse Karlsson, Matti Isohanni, Eila Laukkanen, Mauri Marttunen, , Riitta-Kerttu Kaltiala-Heino, Simo Saarijärvi

Sepelvaltimotaudin profiili muuttunut?

Dosentti Raimo Kettunen totesi hoidon rajoja käsitelleessä artikkelissaan Lääkärilehdessä 43/2008 (s. 3665-9), että "Kajoava hoito ei parantanut sellaistenkaan (stabiilia sepelvaltimotautia sairastavien) potilaiden ennustetta, joilla todettiin varjoainekuvauksessa selvä ahtauma. Kaikesta aikaisemmasta tiedosta poiketen oireetkin vähenivät molemmissa ryhmissä yhtä paljon." Tieto ei ole täysin yllättävä, sillä aiemmin on jo todettu, että sepelvaltimoiden makroangiopatia ei korreloi lainkaan rasituskokeen tulokseen, kun stenoosin aste on alle 63 % (1). Sepelvaltimoiden ateroskleroosin aste ei selitä alttiutta sydänperäisille äkkikuolemille (2,3) eikä ennusta vastetta eteisvärinäpotilaan elvytykselle (3).

Timo Töysä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat