Lisää tukea skitsofrenian varhaiselle hoidolle

Varhainen skitsofrenian toteaminen ja varhain aloitettu aktiivinen hoito lyhentää hoitamattoman psykoosin kestoa ja parantaa näin potilaiden ennustetta laaja-alaisesti. Erityisen suotuisa vaikutus varhaisella hoidolla on toimintakykyä suuresti haittaaviin negatiivisiin oireisiin. Jälleen uusi peruste sille, miksi psykoosit pitäisi tunnistaa ja niitä hoitaa jo varhain.

Raimo K. R. Salokangas

Parasetamolia, ibuprofeenia vai yhdistelmää lapsen kuumeeseen?

Kuume on lapsilla yleinen sairaus ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia sekä terveydenhuollolle että perheille. Brittitutkimus päätyy suosittelemaan lääkkeeksi parasetamolin ja ibuprofeenin yhdistelmää, mutta onko asia niin yksinkertainen?

Katariina Korkeila

Rytmihäiriötahdistin ei huononna elämänlaatua

Rytmihäiriötahdistin ei huononna elämänlaatua lääkehoitoon verrattuna. Tulos käy ilmi SCD-HF-tutkimuksesta, jossa selviteltiin laitehoidon vaikutuksia vajaatoimintapotilaan elämänlaatuun.

Juhani Airaksinen

Ultraääniohjattu vaahtoskleroterapia on lupaava menetelmä pintalaskimorunkojen vajaatoiminnan hoidossa

Laskimoläppien pettäminen aiheuttaa alaraajojen pintalaskimorunkojen vajaatoimintaa. Sen hoidossa käytetään yhä useammin vaahtoskleroterapiaa, jossa pyritään tukkimaan vajaatoimintainen pintalaskimorunko ruiskuttamalla siihen sklerosanttia.

Elina Eskelinen, Anders Albäck, Mauri Lepäntalo

Onko työperäistä anafylaksiaa?

- Anafylaktinen kohtaus on vaikea, yleistynyt ja nopeasti etenevä yliherkkyysreaktio, jonka hoito on aloitettava kliinisen epäilyn perusteella.

Paula Kauppi, Timo Hannu, Kristiina Alanko

Käyrätorvensoittajan suun ympäristön fokaalinen dystonia ammattitautina

- Muusikon kramppi eli paikallinen lihasjänteyshäiriö (dystonia) on harvinainen sairaus, jota esiintyy sekä ammattimuusikoilla että muilla muusikoilla.

Kimmo Oksanen, Mikko Kuoppamäki, Anna-Mari Tuokko, Tuula Oksanen, Martti Vastamäki

Olisiko glaukooman järjestelmällisestä seulonnasta hyötyä Suomessa?

Tutkimuksen tarkoituksena oli määrittää, mikä olisi glaukooman järjestelmällisen seulonnan kustannusvaikuttavuus ja kustannusutiliteetti Suomessa.

Hanna Vaahtoranta-Lehtonen, Anja Tuulonen, Pasi Aronen, Harri Sintonen, Liisa Suoranta, Niina Kovanen, Miika Linna, Esa Läärä, Antti Malmivaara

Dissosiaatio-oireet pohjoissavolaisilla

Dissosiaatiolla tarkoitetaan sitä, että henkilö ei kykene yhdistämään ajatuksiaan, tunteitaan, muistojaan tai aistihavaintojaan mielekkääksi kokonaisuudeksi. Psykologisia dissosiatiivisia oireita voivat olla mm. psyykkisistä tekijöistä johtuva muistinmenetys, itsen tai ympäristön kokeminen vieraaksi tai oudoksi tai identiteetin hajoamisen kokemukset. Dissosiaatio voi ilmetä myös ruumiillisina oireina, kuten kouristuksina tai äänen tai näön menetyksenä. Dissosiaatio on ymmärretty adaptiiviseksi reaktioksi mielen tasapainoa uhkaaviin voimakkaisiin kokemuksiin.

Päivi Maaranen

Pre-eklampsia ja istukan verisuonten kehitys

Munasolun kiinnittyminen aiheuttaa äidissä immunologisen reaktion, jonka voimakkuuden aste suurelta osin ratkaisee, syntyykö istukkaan normaalisti toimiva verisuonisto. Alkuraskauden sikiö kehittyy vähähappisessa ympäristössä. Sen jälkeen syntyy istukan alle väljiä valtimosuonia, jotka takaavat istukan riittävän verenkierron. Ellei näin tapahdu, istukan hapenpuute jatkuu ja voi kehittyä sekä äidille että sikiölle vaarallinen raskausmyrkytys.

Jouko Järvenpää

Perintö- ja ympäristötekijät MS-taudissa

Multippeliskleroosin puhkeamista ja yksilöllistä taudin kulkua on vaikea ennustaa. Riskitekijät ovat todennäköisesti perintö- ja ympäristötekijöiden yhdistelmiä, mutta toistaiseksi ne tunnetaan huonosti. MS-taudin vallitsevuus lisääntyy päiväntasaajalta napoja kohti, ja Suomessa se on maailman suurimpia (n. 100/100 000). Taudin ilmaantuvuus on suurentunut kaikkialla maailmassa viime vuosikymmenten aikana.

Hanna Kuusisto