Palveluohjaus on käyttökelpoinen työmenetelmä psykiatriassa

Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan palvelujärjestelmä on toimiva. Silti palvelujen ja tukien koordinoimisessa on todettu olevan puutteita eri ammattilaisten ja organisaatioiden kommunikointi- ja yhteistyövaikeuksien vuoksi. Näissä kohdissa palveluohjaus työmenetelmänä voi auttaa.

Aila Seppänen, Arja Mainio, Petteri Mankila, Jaakko Saloranta

Tapaturmatilastointi terveyskeskuksissa: tulokset ja kokemukset Kouvolan seudulta

Terveyskeskuksissa hoidetaan enemmän työtapaturmia sekä päiväkodeissa ja kouluissa sattuneita tapaturmia kuin erikoissairaanhoidossa. Kouvolan seudun tapaturmatilastointihankkeessa kerätään kansallista viitetietoa.

Ilona Nurmi-Lüthje, Kari Kristeri, Kimmo Salmio, Merja Harmoinen, Eija Puhalainen, Janne Pelkonen

Hyvä röntgenlähete kertoo olennaiset tiedot tiiviisti

Röntgenlähetteen kirjoittaminen on pieni, mutta tärkeä osa lääkärin työtä. Se ei ole ihan niin yksinkertaista kuin peruspalveluministeri Paula Risikko ilmeisesti luulee.

Kirsi Waahtera

Mitä piilee terveydenhuollon työyhteisöissä?

Selviytyykö terveydenhuolto kriisistä? Selviytyvätkö terveydenhuollon organisaatiot, selviytyykö johtaminen? Löytävätkö auttamisalan ammattilaiset keinoja vastata muuttuviin ja kasvaviin yhteiskunnan tarpeisiin yhä tiukemmilla resursseilla? Näitä kysymyksiä mietitään ja on mietitty jo pitkään muuallakin kuin Suomessa. Alkuperäinen kirja on britannialainen, mutta olisi voinut luulla sen kertovan suomalaisista auttamis- ja palvelualojen työpaikoista.

Raija Kerätär

Tervetullut teos julkisista hankinnoista vastaaville

Suomessa terveydenhuollon palvelujen järjestäminen kuuluu julkisen vallan, käytännössä kuntien ja sairaanhoitopirien vastuulle. Yksityisen sektorin tehtävänä on täydentää julkisen terveydenhuollon palveluja. Yksityisellä terveydenhuollolla on suuri merkitys etenkin fysioterapian, työterveyshuollon ja aikuisväestön hammashuollon alueilla sekä avohoidon erikoislääkäripalvelujen antajana. Vuoden 2005 toukokuussa voimaan tullut hoitotakuu toi mukanaan muun muassa sen, että kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat hankkineet kilpailutuksen kautta aiempaa enemmän ostopalveluina sairaanhoidon palveluja lyhentääkseen potilasjonoja. Luonteeltaan sairaanhoidon palvelut poikkeavat muista palveluista siinä, että kysymyksessä on ihmisen terveydentilan kannalta tärkeiden, jopa välttämättömien palvelujen hankkiminen.

Ilkka Kauppinen

Lääkäripäivien taidenäyttely on iloinen tarina

Lääkäripäivien taidenäyttely on vähän sama kuin menisi maalle kesällä ja aurinko paistaa. Tulee hyvä olo, ja mieli kohoaa. Ehkä siinä on juuri yksi taiteen tärkeistä tehtävistä.

Marjukka Paunila

Päivystystä vain erikoissairaanhoidossa?

Päivystyksen tarkoituksena on turvata välitöntä hoitoa vaativien potilaiden lääkärinpalvelut kaikkina vuorokauden aikoina. Säännöllisen työajan lisäksi tehtävä päivystys kuuluu jokaisen virassa olevan lääkärin virkavelvollisuuksiin. Viime vuosina päivystystoiminta on kuitenkin muuttunut suuresti. Vuonna 1990 päivystystä oli vielä yli 200 terveyskeskuksessa, mutta vuonna 2006 ympärivuorokautisia perusterveydenhuollon päivystyspisteitä oli enää noin 45 ja tämäkin määrä on edelleen vähentynyt. Päivystävien sairaaloiden määrä on pysynyt vastaavana aikana lähes ennallaan eli 40:ssä. Sairaaloiden päivystysvakansseista noin 30 % on aktiivipäivystyspisteitä ja muu erikoissairaanhoidon päivystys hoidetaan joko vapaamuotoisena eli takapäivystyksenä tai niin kutsuttuna muuna työpaikkapäivystyksenä.

Antti Tamminen

Ympäristö, atopia ja astma lapsuudessa

Väitöskirjatyössä selvitettiin ympäristötekijöiden, ravitsemuksen ja infektioiden yhteyttä atopiaoireisiin. Ravinnon rasvojen vaikutusta atopiaan tutkittiin tapaus-verrokkiasetelmassa vertaamalla astmaatikkojen sekä heille valittujen verrokkien ruokavaliotietoja ja seerumin rasvahappoja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä kartoittavassa lasertutkimusaineistossa. Sairastettujen hengitystieinfektioiden yhteyttä allergioiden ja astman kehittymiseen (ns. hygieniahypoteesi) selvitettiin kyselytutkimuksella. Seurantakysely lähetettiin satunnaistettuun ja kontrolloituun infektioiden ehkäisytutkimukseen päiväkodissa vuosina 1991-92 osallistuneiden perheiden nuorille. Ekologisen väestöpohjaisen tutkimuksen avulla selvitettiin imeväisiän merkittävimmän hengitystiepatogeenin, RS-viruksen, vaikutusta myöhempään astmalääkkeiden ostoon. Astmalääkkeiden ostoa verrattiin RS-virukselle alle 6 kuukauden iässä altistuneiden ja altistumattomien lapsiryhmien välillä. Astman vuoksi sairaalahoitoon joutuneiden lasten määriä verrattiin Oulun ja Kuopion yliopistollisten keskussairaaloiden vastuualueella vuosina 1995-99. Näissä kahdessa sairaanhoitopiirissä tasapainossa olevan astman ylläpitohoidon hoitokäytännöt poikkesivat toisistaan.

Teija Dunder

Kroonista lymfaattista leukemiaa sairastavien vasteet rokoteantigeeneille

Krooninen lymfaattinen leukemia (KLL) on länsimaiden yleisin pahanlaatuinen verisairaus. Sitä sairastavat potilaat saavat herkästi infektioita. Infektiot ovat merkittävin KLL-potilaiden kuolemansyy. Potilaat saavat erityisen herkästi hengitystieinfektioita, kuten keuhkokuumeita (pneumonioita) ja nenän sivuonteloiden tulehduksia (sinuiitteja). Näitä infektioita esiintyy jo KLL:n varhaisvaiheessa. Streptococcus pneumoniae (pneumokokki) on merkittävin yksittäinen taudinaiheuttaja. Taudin myöhäisemmässä vaiheessa myös soluvälitteisen immuniteetin häiriöt lisääntyvät ja opportunistiset taudinaiheuttajat, kuten herpesvirukset ja sienet, tulevat yleisiksi.

Marjatta Sinisalo

Ihon T-solulymfooman geenitausta

Ihon T-solulymfoomat (cutaneous T-cell lymphoma, CTCL) ovat ryhmä imukudossyöpiä, joiden esiintyvyys on kasvussa erityisesti länsimaissa. Taudin syntymekanismit ovat suurelta osin tuntemattomat, diagnostiikka on vaikeaa ja siksi usein viivästynyttä eikä parantavaa hoitoa ole. Ihon T-solulymfooma ilmenee iho-oirein, vaikka syöpäsolut eivät ole iholla normaalisti esiintyviä soluja, vaan elimistön puolustusjärjestelmän soluja, jotka ovat tuntemattomasta syystä vaeltaneet iholle. Syöpäsolut ovat kypsiä T-auttajasoluja (Th-soluja) ja ilmentävät tyypin 2 immuunivasteelle ominaisia sytokiineja. Kromosomaalinen epästabiilius on tautiryhmän keskeinen piirre. Potilailla on lisääntynyt riski sairastua myös muihin syöpiin, erityisesti keuhkosyöpään ja non-Hodgkin-lymfoomiin.

Sonja Hahtola