78792 osumaa

Natalitsumabia saavien melanoomariskiä seurattava

MS-taudin hoitoon tarkoitetun uuden lääkkeen natalitsumabin (Tysabri) käytön yhteydessä on raportoitu ihosyöpää. New England Journal of Medicine -lehdessä raportoitiin kahdesta MS-potilaasta, jotka olivat natalitsumabihoidon aikana sairastuneet melanoomaan. Ensimmäinen potilas oli 46-vuotias nainen, jolle kehittyi olkapään iholle melanooma nopeasti ensimmäisen natalitsumabihoitokerran jälkeen. Toinen potilas oli 45-vuotias nainen, jolle kehittyi silmän seudun melanooma useiden hoitojen jälkeen. Natalitsumabin ja melanooman välinen yhteys on tässä vaiheessa vielä luonnollisesti epävarma, mutta immunomodulatiivisena lääkkeenä se voi vaikuttaa myös solujen proliferaatioon.

Jaana Suhonen

Autotehtaan opit valitettavasti näkyvät jo terveydenhuollon arjessa

Autoteollisuuden opit ovat valitettavasti jo astuneet terveydenhuollon arkipäivään niin henkilökunnan työhön kohdistuvina paineina kuin huolestuttavasti myös kuolevien ihmisten oikeuksien tallautumisena. Päivi Hietanen tuo tämän esiin pääkirjoituksessaan Autotehtaan yritysoppi ei riitä sairaalan kehittämiseen (SLL 7/2008, s. 595). Lämmin kiitos hänelle monista kantaaottavista ja humaaneista pääkirjoituksista.

Sirpa Sairanen

Myös lääkärit ovat osallistuneet Finstarin kehttämiseen

Lääkärilehden nro 6/08 liitteessä (8.2.) arvioitiin eri potilaskertomusjärjestelmiä, yhtenä niistä Graafista Finstaria (GFS). Hämmästyksekseni havaitsin tämän Vantaalla, Tuusulassa, Keravalla ja Kangasalalla käytössä olevan järjestelmän arviossa lukuisia virheitä. GFS:n suunnitteluun on osallistunut suuri joukko terveydenhoidon ja tietojärjestelmien asiantuntijoita; heidän joukossaan on myös paljon lääkäreitä. Ohjelmaa on kehitelty alkuunsa on-line-tyyppisesti oman viranhoidon ohella.

Pekka Salomaa

Testaajat: Hyvääkin järjestelmää voi vielä parantaa

nKaikkien ohjelmien tuottajat väittävät kuuntelevansa käyttäjiä, ja Finstarin kohdalla sitä jopa tapahtuukin. Tämän myös toimme esiin arvioissamme. Varsinkin suurimpien ja yleisimmin käytössä olevien ohjelmien kohdalla käyttäjien viesti niin testauspaikkakunnilla kuin muuallakin on ollut kuitenkin hyvin yhtenevä: käyttäjien valitukset kaikuvat kuuroille korville.

Tinja Lääveri, Arto Virtanen

Lääkehoidolla laatua Parkinson-potilaan elämään

Parkinsonin tauti on tunnettu jo lähes 200 vuotta. Se on ennen kaikkea vanhenevan väestön keskushermostosairaus, ja niinpä sen esiintyvyys suurenee koko ajan vanhusväestön määrän kasvaessa. Kuluneet neljä vuosikymmentä ovat olleet taudin diagnostiikan ja varsinkin hoidon kannalta erinomaisen kehityksen aikaa. Vaikka taudin tarkkaa etiologiaa ei vieläkään tiedetä, tarjosi tärkeimmän patogeneettisen mekanismin, substantia nigran ja tyvitumakkeiden dopamiinivajeen selvittäminen pohjan tehokkaan lääkehoidon kehittämiselle (1). Jo muutamia vuosia tämän havainnon jälkeen tehtiin ensi hoitokokeilut levodopalla, dopamiinin esiasteella. Näin luotiin neurologiassa ensimmäinen keskushermoston välittäjäaineen peroraalinen korvaushoito (2). Lääkehoidon ansiosta taudin invalidisoiva luonne ja myös eliniän odote ovat ratkaisevasti parantuneet, kuten myös potilaiden omatoimisuus ja elämänlaatu. Monien potilaiden työkykykin voidaan säilyttää vuosia.

Vilho Myllylä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat