Iäkkäiden lääkehoito on taitolaji

Postiluukusta ropsahti arvosteltavakseni Kelan ja Lääkelaitoksen julkaisema, kollegoideni Sirkka-Liisa Kivelän ja Ismo Räihän seitsemän nimekkään muun kollegan avustuksella kirjoittama Iäkkäiden lääkehoito.

Harriet Finne-Soveri

Maalaukset laajenevat tarinaksi

Lääkäripäivien näyttelyssä on esillä kymmenkunta emeritusprofessori Pär Slätiksen maalausta. Ortopedia ja maalaaminen ovat kummatkin käsityötä, mutta taide antaa tiedon asemesta estetiikkaa ja elämyksiä.

Teija Riikola

Uuden vuoden haasteet

Kuluneena vuonna kunnallisella puolella työskentelevät lääkärit joutuivat melkein kahdesti työtaisteluun. Ensimmäinen niistä oli hyvin suunniteltu ja organisoitu sekä vastuullisesti toteutettavissa ollut. Onneksi sitä ei tarvinnut käyttää, vaan neuvotteluissa työnantajan kanssa saatiin aikaan varma ja kestävä tulos, joka kestää tarkastelun myös sopimuskauden päättyessä aikanaan.

Mikko Valkonen

Valtuuskunta työsti terveydenhuoltolakia
Meretoja jatkaa puheenjohtajana, toimistoon kolme uutta tointa

Suomen Lääkäriliiton ylin päättävä elin, valtuuskunta, valitsi lauantaina dosentti Olli Meretojan jatkamaan liiton puheenjohtajana. Varapuheenjohtajina jatkavat erikoistutkija Samuli Saarni ja ylilääkäri Mikko Valkonen. Hallitustyöskentelynsä jättäneiden Susanna Wilénin ja Auli Malisen tilalle liiton hallitukseen kaudelle 2008-2009 valittiin sisätautien erikoislääkäri Raija Niemelä Oulusta ja dosentti Taina Autti Helsingistä.

Minna Seppä

Yksityislääkärien määrä kasvaa, tutkijoiden osuus vähenee

Lääkärimäärän kasvu jatkuu sairaaloissa ja yksityissektorilla, kun taas terveyskeskuksissa sekä opetus- ja tutkimustehtävissä toimivien lääkärien määrä on laskenut edellisvuodesta. Tiedot ilmenevät Lääkäriliiton vuosittain kaikille työikäisille lääkäreille tekemästä kyselystä.

Lääkärivaje näkyy terveyskeskuksen arjessa

Joka kymmenes terveyskeskuslääkärin virka on täyttämättä. Tämä näkyy arjessa monin tavoin. Suomen yleislääkäriyhdistys pyrkii terveyskeskuslääkäreiden työmäärän järkeistämiseen. Lääkäreitä voisi houkutella maaseudulle myös syrjäseutulisillä ja hyvällä elämänlaadulla.

Niina Rapo

Vähemmällä enemmän

Liikkuva turkulainen, apulaiskaupunginjohtaja Kaija Hartiala puhuu osaamisen keskittämisen ja innovatiivisten palveluiden puolesta. Palvelutarpeita ei ratkaista virkojen lisäyksillä.

Minna Seppä

Julkaisuja ei viedä hautaan

Kaija Hartiala on ehtinyt moneen: tutkia, hoitaa potilaita, olla äiti ja johtaa.

Minna Seppä

Perintötekijät vaikuttavat glaukoomaan sairastumisen riskiin

Glaukooma on näköhermon degeneratiivinen sairaus, jossa ensisijaisesti tuhoutuvat verkkokalvon gangliosolut. Hoidon tavoitteena on estää taudin eteneminen vaikeaksi näkövammaisuudeksi. Tunnistamalla ajoissa vaaratekijöitä, jotka vaikuttavat taudin syntyyn tai taudin etenemiseen, voidaan ehkä estää tai ainakin hidastaa glaukooman aiheuttamaa näkövammaisuutta.

Eva Forsman

Sydän- ja verisuonitautien ehdokasgeenit

Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli selventää viiden ehdokasgeenin osuutta sydän- ja verisuonitautien riskitekijöinä. Aihetta lähestyttiin väestötasolla, kookkaita pohjoismaisia väestöotoksia ja ehdokasgeeniasetelmaa hyödyntäen. Kirjan ensimmäinen osatyö keskittyi trombomoduliinigeeniin (THBD), jota tutkittiin kahdessa suuressa suomalaisessa väestöotoksessa (FINRISKI-92 ja FINRISKI-97). Yhteyttä THBD-geenin ja sydän- ja verisuonitautien välillä ei kuitenkaan havaittu.

Kirsi Auro