Punainen valo

Terveyskeskuksen potilasvastaanotto alkaa. Kätellään, hymyillään, muutamalla lauseella päästään hyvään alkuun. Sähköinen tietojärjestelmä takkuaa, puhelin soi, avustaja tarjoaa ylimääräistä potilasta. Oma potilas odottaa. Hän on käynyt edellisen kerran vastaanotolla pari viikkoa sitten, mutta sanelu on vielä purkamatta. Sanelun kuuntelu vie oman aikansa. Ovelle koputetaan ja sisään tulee konsultaatioapua tarvitseva sairaanhoitaja. Asia hoidetaan ja samalla ovenavauksella sisälle pujahtaa eurolääkäri tarviten hänkin konsultaatioapua. Oma potilas odottaa edelleen. Vastaanottoon varattu aika on jo käytetty ilman, että on päästy varsinaiseen asiaan, ja seuraavat potilaat odottavat jo vuoroaan...

Riitta Keskitalo

Lääkäriliiton vaalikiertue kutsuu keskustelemaan paremmasta terveydenhuollosta

Kevään 2007 eduskuntavaaleihin on asettunut ehdolle 45 lääkäriä. Heistä naisia on 17 ja miehiä 27. Lääkäreistä eniten eli 12 pyrkii eduskuntaan kokoomuksen listalta. Vasemmistoliittoa edustaa 8, kristillisdemokraatteja 7, keskustaa 6, ruotsalaista kansanpuoluetta 5, sosiaalidemokraattista puoluetta 3, vihreitä 3 ja perussuomalaisia 1 lääkäri. Tällä hetkellä eduskunnassa on 9 lääkäriä.

Tanja Hannus

Lääkäripäivät odottaa kurssiehdotuksia ensi vuodeksi

Lääkäripäivien 2008 ohjelman kokoaminen on alkamassa. Lääkäripäivät toivoo lääkäriyhdistysten lähettävän ehdotuksia ensi vuoden kurssiohjelmiksi.

Tanja Hannus

Suomen Lääkäriliitto kudoslain muuttamisesta: Lain soveltaminen ja lupamenettelyt selkeiksi

Suomen Lääkäriliitto on antanut eduskunnan sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntonsa kudoslain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä. Lääkäriliitto korostaa, että kudoslaissa ja sitä sivuavissa säädöksissä on tärkeää kiinnittää huomiota Maailman lääkäriliiton eli WMA:n kannanottoihin.

Tanja Hannus

Laki yksityisestä terveydenhuollosta muuttui

Laki yksityisestä terveydenhuollosta muuttui 1.1.2006 alkaen. Uutta on mm. ammatinharjoittajalle tullut toimintakertomuksen antamisvelvoite. Aiemmin tämä velvoite on koskenut vain terveydenhuollon palveluja tuottavia laitoksia.

Mikko Kangas, Kati Lehtonen

Lisää jäseniä Lääkäriliiton valiokuntiin

Lääkäriliiton hallitus valitsi kokouksessaan 1. helmikuuta 2007 liiton valiokuntiin lisää jäseniä. Lääkärilehdessä 4/2007 (26.1.2007) ilmoitettujen lisäksi valittiin ulkoasiainvaliokuntaan Antti Tamminen ja yksityissektorivaliokuntaan Elina Pimiä ja Tuuli Savolainen. Hallitus päätti nimetä eHealth-valiokunnan sihteeriksi Jukka Siukosaaren siihen saakka, kunnes uusi järjestöpäällikkö on valittu.

Tanja Hannus

Aivovaltimoaneurysmien suonensisäinen hoito

Puhjennut aivovaltimoaneurysma on tärkein lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon (SAV) aiheuttaja. Primaarivuodon jälkeen tärkein potilaan ennusteeseen vaikuttava tekijä on uusintavuoto. Tämän estämiseksi on aneurysma eristettävä verenkierrosta mahdollisimman nopeasti vuodon jälkeen, koska hoitamattomista aneurysmista jopa puolet vuotaa uudelleen lähikuukausien aikana.

Juha-Matti Isokangas

ASA ei ehkäise veritulppia yhtä tehokkaasti kaikilla potilailla

Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoito perustuu sairauden riskitekijöiden vähentämiseen. Sydän- ja verisuonitauteja sairastavilla verihiutaleiden aktiivisuus on lisääntynyt, ja verihiutaleilla onkin keskeinen rooli veritulpan muodostumiseen johtavan tapahtumaketjun käynnistymisessä.

Aino Lepäntalo

Keuhkon- ja sydämensiirtopotilaiden infektiot ja niiden diagnostiikka

Keuhkon- ja sydämensiirtopotilailla infektiot ovat yleisiä ja ne aiheuttavat merkittävää kuolleisuutta. Infektioiden aiheuttajakirjo on laaja, joten hyvät diagnostiset menetelmät ovat välttämättömiä. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin bronkoskopian käyttökelpoisuutta keuhkon- ja sydämensiirtopotilaiden infektiodiagnostiikassa, verrattiin sytomegalovirusinfektioiden (CMV) osoittamismenetelmiä näissä potilasryhmissä sekä tutkittiin ihmisen herpesvirusten 6 ja 7 (HHV-6 ja HHV-7) esiintymistä ja merkitystä keuhkonsiirtopotilailla.

Juho Lehto

Aivojen toiminnan kuvantaminen magnetoenkefalografialla ja toiminnallisella magneettikuvauksella

Magnetoenkefalografia (MEG) mittaa suoraan aivojen hermosolujen sähköistä toimintaa. Sen ajallinen erotuskyky on parempi kuin aivojen aktivaation aiheuttamia paikallisen verenkierron muutoksia kuvaavan toiminnallisen magneettikuvauksen (TMK). Toiminnallisella magneettikuvauksella on toisaalta etuja paikannuksessa MEG:hen nähden ja MEG:llä saadut paikannustulokset ovat monikäsitteisiä. Nämä menetelmät voivat täydentää toisiaan ja yhdessä niillä voidaan saada tarkempi ajallinen ja paikallinen kuva aivojen toiminnasta. Näitä kahta menetelmää käytettiin terveiden koehenkilöiden ja neurokirurgisten potilaiden aivojen tunto- ja liikejärjestelmän toiminnan kuvantamiseen paikannustuloksen yhteneväisyyden selvittämiseksi. Aivojen tuntojärjestelmän toiminnasta luotiin malli käyttäen TMK:sta saatavaa paikannustietoa MEG:lla mitattujen aivojen magneettisten vasteiden mallinnuksessa. Neurokirurgisten potilaiden kuvantamistuloksia verrattiin leikkauksenaikaiseen sähköiseen liikeaivokuoren paikannukseen.

Antti Korvenoja