76146 osumaa

Hyvin pienten keskosten kohtalo

Vastasyntyneiden tehohoidon kehitys on johtanut siihen, että gestaatioiältään yhä nuoremmat keskoset jäävät eloon. Samalla yhä yleisemmin suhtautuminen hyvin ennenaikaisen synnytyksen ja vastasyntyneen hoitoon on aktiivista. Rajanveto aktiivisen ja konservatiivisen hoitolinjan valinnan välillä on kuitenkin vaikea ja vaihteleva, mikäli synnytys tapahtuu raskauden puolivälissä tai heti sen jälkeen.

Pertti Kirkinen

Miten arvioida keuhkopotilaan lentokelpoisuutta

Skotit julkaisivat tutkimuksen 28 potilaasta, joilla oli keuhkosairaudesta (keuhkoahtaumatauti 20, keuhkofibroosi 4, bronkiektasiat, mesoteliooma, bronkioliitti ja systeeminen lupus erytematoides kukin 1) johtuva huono happisaturaatio. Tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko ns. hypoksian inhalaatiotestiä (HIT) käyttää sen arvioinnissa, soveltuuko potilas matkustajaksi lentokoneeseen vai ei. Potilaille, joilla valtimoveren happisaturaatio (SaO2) oli pulssioksimetrillä alle 90 %, ei HIT-testiä tehty vaan heidät luokiteltiin lentokoneeseen kelpaamattomiksi. Testauksen pääsi, jos SaO2 oli vähintään 90 %.

Hannu Puolijoki

Suomi sijoittaa edelleen statiineihin Tietoja reseptilääkkeiden käytöstä tammi-kesäkuulta 2000

Reseptilääkkeiden kustannusten kasvu jatkuu. Sairausvakuutuksen maksamat korvaukset suurenivat vuoden 2000 tammi-kesäkuussa vajaat 11 % edellisvuoden vastaavasta jaksosta, mutta korvauksia saaneiden määrä kasvoi vain vähän yli 2 %. Suurista lääkeryhmistä statiinien käyttö yleistyy edelleen nopeimmin. Niihin käytettiin vuoden alkupuoliskolla yli 50 miljoonaa markkaa enemmän rahaa kuin vuoden 1999 tammi-kesäkuussa. Muita kasvavia ryhmiä olivat mm. psykoosilääkkeet, depressiolääkkeet ja tietyt astmalääkkeet.

Timo Klaukka

Cochrane-katsaus: Antibioottihoito akuutissa sinuiitissa

Äkillinen poskiontelotulehdus on yksi avohoidon yleisimmistä infektiotaudeista. Sinuiitin diagnostiikasta ja hoitovaihtoehdoista on käyty vilkasta keskustelua tämänkin lehden palstoilla viime vuosina. Ensimmäinen sinuiitin hoitoa koskeva meta-analyysi oli hollantilaisen työryhmän vuonna 1997 julkaisema: siinä yhdistettiin kolme avohoidossa tehtyä tutkimusta, joissa osoitusta hoidon vaikuttavuudesta ei saatu. Toinen meta-analyysi julkaistiin BMJ:ssä vuonna 1998. Siihen koottiin 27 tutkimusta, suurin osa erikoissairaanhoidosta, ja tulokset osoittivat amoksisilliinin tai folaatti-inhibiittorit hieman lumelääkettä tehokkaammaksi akuutin sinuiitin hoidossa. Myös Cochrane-yhteistyössä on toiminut akuutin sinuiitin hoidosta kiinnostunut ryhmä, ja se on nyt saanut synteesinsä valmiiksi. Tavoitteena oli koota yhteen aikuisten akuuttia sinuiittia koskevat tutkimukset vielä aiempia meta-analyysejä kattavammilla hauilla.

Helena Varonen

Cochrane-katsaus: Paikallinen vai yleisanestesia lonkkamurtumaleikkauksessa?

Reisiluun kaulan murtumia esiintyy Suomessa noin 8 000 vuodessa, ja määrä on väestön ikääntymisen myötä kasvussa. Suurin osa lonkkamurtumista hoidetaan leikkauksella. Leikattavat potilaat ovat pääsääntöisesti vanhuksia, joiden anestesiamenetelmän valinta ei ole aina ongelmatonta. Sekä yleisanestesiaa että paikallisanestesiaa, spinaali- tai epiduraalipuudutusta, on käytetty lonkkamurtumaleikkauksissa. Cochrane-katsauksen laatijoiden tavoitteena oli vertailla lonkkamurtumaleikkauksiin käytettyjen anestesiamenetelmien hyötyjä ja haittoja.

Helena Varonen

Cochrane-katsaus: Beklometasonin vaikutus lapsen kasvuun

Lasten astman hoito perustuu nykyisin keuhkoputkien tulehdusreaktion hoitamiseen steroidilääkityksellä. Useat tutkimukset ovat osoittaneet pitkäaikaisen hengitetyn steroidihoidon tehokkaimmaksi hoitomuodoksi lasten astmassa. Pitkäaikaiseen lääkitykseen liittyy kuitenkin myös haittoja. Cochrane-katsauksen tavoitteena oli esittää arvio beklometasonihoidon vaikutuksesta lasten pituuskasvuun. Katsaukseen etsittiin satunnaistettuja hoitokokeita, joissa verrattiin beklometasonia lumelääkkeeseen tai muuhun kuin steroidilääkitykseen.

Helena Varonen

Miksi potilas menee yksityislääkärille?

Pääasiallinen vastuu terveydenhuoltopalvelujen järjestämisestä kuuluu julkiselle sektorille, erityisesti kunnille. Niiden velvollisuutena on huolehtia perus- ja erikoisterveydenhuollon palvelujen järjestämisestä koko maan kattavasti. Yksityinen sektori täydentää julkisen puolen tarjontaa siltä osin kuin se ei tarjoa joitain tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä tai julkisen sektorin kapasiteetti ei riitä. Toisaalta yksityinen sektori kilpailee julkisen kanssa siten, että se tarjoaa maksukykyisille henkilöille toisen mahdollisuuden hoitonsa ja hoitavan lääkärin valitsemiseen. Avoterveydenhuollon palvelujen osalta yksityisen sektorin osuus on merkittävä, sillä palveluja tarvitsevat henkilöt kääntyvät yksityislääkärin puoleen noin joka neljännellä kerralla.

Helena Tuorila

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030