Myyräkuumeen nopea serologinen diagnoosi

Hantaan-virukset ovat suomalaisille lääkäreille lähes jokapäiväinen tuttu virusryhmän nimen outoudesta huolimatta. Ryhmän jäsen, Puumala-virus, aiheuttaa nimittäin myyräkuumeen eli epideemisen nefriitin. Koska konventionaalinen pariseerumeista tehty serologinen tutkimus ei riittävän usein osoita vasta-aineissa muutosta diagnoosin perustaksi, on uudentyyppisten serologisten testien kehittämiselle tarvetta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

A-streptokokkien herkkyysmääritykset keväällä 1992

-streptokokkien erytromysiiniresistenssin hälyttävän lisääntymisen takia on annettu suositus erytromysiinin käytön vähentämisestä (1). Koska resistenssitilanne voi vaihdella suuresti jopa naapurikunnissa (2), on hoidollisista syistä tarpeen kartoittaa A-streptokokkien resistenssitilanne paikkakuntakohtaisesti eri puolilla Suomea kevään 1992 aikana. A-streptokokkien erytromysiiniresistenssin levinneisyys voidaan selvittää lähettämällä kultakin paikkakunnalta 50-100 perättäistä positiivista A-streptokokkiviljelyä jatkotutkimuksiin herkkyysmääritystä varten.

Pentti Huovinen, Ylilääkäri, Dosentti Mikrobilääkelaboratorio, Kansanterveyslaitos, Pl 57, 20521 Turku Puh. 921-519255, Fax 921-519254

"Terveydenhuollon tietoaineistot" ilmestynyt

Sosiaali- ja terveyshallitus on koonnut yhteistyössä erilaisten terveydenhuollosta tietoa tuottavien organisaatioiden kanssa hakemiston terveydenhuollon tietoaineistoista. ''Terveydenhuollon tietoaineistot'' -julkaisuun on kerätty kuvaukset keskeisimmistä suunnittelijoita, tutkijoita ja päätöksentekijöitä kiinnostavista alan aineistoista. Sosiaali- ja terveyshallituksen julkaisusarjassa ilmestyneen käsikirjan toivotaan osaltaan helpottavan alan tiedonhankintaa.

Säästötoimet kansanterveystyössä

Kunnat ja kuntainliitot säästävät tinkimällä mm. sijaisten käytöstä sekä laite- ja tarvikemenoista, ilmenee sosiaali- ja terveyshallituksen suorittamasta tiedustelusta. Suhteellisesti eniten on karsittu avohoidosta ja sen sisällä työterveydenhuollosta, terveyskasvatuksesta ja -neuvonnasta sekä hammashoidosta. Vaikka säästöt ovat lopulta olleet suhteellisen vähäisiä, on niillä vaikutuksia kuntalaisten kannalta. Kuntien tavoitteena on edelleen nykyisten palvelujen määrän ja tason turvaaminen. Tämä merkitsee jatkossa menojen karsinnan lisäksi asiakasmaksujen korotuksia ja uusien maksujen käyttöönottoa.

Tuire Sihvo

Uusi säteilylaki voimaan 1.1.1992

Uusi säteilylaki tuo muutoksia säteilyannosrajoihin, sädelomakäytäntöön ja säteilylle altistavaa työtä tekevien henkilöiden terveyden tarkkailuun. Työ- ja potilasturvallisuutta tehostetaan säteilylaitteiden pakollisella laadunvalvonnalla ja tyyppitarkastuksilla. Naisten sädetutkimuksissa noudatetun 10 päivän säännön korvaa uusi menettelytapa.

Olavi Pukkila

Elvytyksestä yleinen kansalaistaito - SPR:n kampanja lähtenyt käyntiin

Suomen Punaisen Ristin kampanja suomalaisten elvytystaidon parantamiseksi on lähtenyt alkuun. SPR:n järjestämiä kursseja on pidetty jo kymmeniä eri puolilla maata. Kampanjaa tukevat Suomen Kardiologinen seura ja Sydäntautiliitto, ja siihen osallistuvat monet kansalaisjärjestöt, mm. Lions-yhdistys on ottanut elvytyskurssit tämänvuotiseen ohjelmaansa. Käytännön järjestelyistä vastaavat SPR:n 650 paikallisosastoa. Raha-automaattiyhdistykseltä on saatu varoja mm. kurssien materiaalihankintoihin.

Eeva Pekari

Kuntien terveyspalvelut uuteen järjestykseen

Terveydenhuollon toimintaperiaatteiksi ovat lisääntyvässä määrin muodostumassa tulosvastuu ja palvelujen tuottajien välinen kilpailu. Kirjoittaja esittää vision, jossa kuntien luottamushenkilöiden tehtävänä on määritellä palvelujen käyttäjien tarpeet sekä rajata niiden tyydyttämiseen käytettävät varat ja virkamiehille kuuluu sen jälkeen etsiä kuntalaisten etua parhaiten palvelevat ratkaisut. Palvelut hankitaan sieltä, mistä ne edullisimmalla hinta-laatusuhteella saadaan. Palvelujen tuottamisvastuun sijasta kunta ottaisi niiden järjestämis- ja kilpailuttamisvastuun.

Kalevi Lauslahti

Kiinnostaako Eurooppaa terveys?

Koska terveyteen liittyvät ongelmat Euroopan alueella ovat monelta osin yhteisiä, voisi kuvitella, että niiden ratkaisemiseksi tehtäisiin paljon yhteistyötä eri maiden kesken. Yhteistyötä tehdäänkin, mutta foorumista riippuen varsin erilaisista lähtökohdista ja erilaisin painotuksin. Terveyttä koskevaa asiantuntemusta lienee eniten Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimistolla, arvoihin ja oikeuksiin voi vaikuttaa Euroopan neuvoston kautta, mutta Euroopan yhteisön anti terveyteen liittyvissä kysymyksissä on toistaiseksi ollut melko vähäinen.

Harri Vertio

Professori Eero Ikkalan avauspuhe: Valtuuskunnan näkymiä 15 vuoden takaa

Avasin ensimmäisen kerran valtuuskunnan kokouksen kauniina kevätpäivänä toukokuussa 1977. Aloitin puheenvuoroni näin: "Tämä valtuuskunta aloittaa työskentelynsä erinomaisissa ulkonaisissa olosuhteissa. Kukaan ei kuitenkaan voine parhaalla tahdollakaan sanoa, että se aloittaisi työnsä suotuisten tähtien alla. Solidaarinen palkkapolitiikka ja progressiivinen verotus ovat saaneet aikaan sen, että samalla kun useimmat muut palkansaajaryhmät taistelevat elintasonsa säilyttämisen ja parantamisen puolesta, valtaosa lääkäreistä on joutunut toteamaan käteenjäävän tulon pienenevän vuosi vuodelta. Olemme eläneet rahapulassa, tottuneet siihen. Rahapula on toki muillakin, muun muassa Suomen valtiolla. Valitettavasti vain näyttää siltä, että valtionkin rahapula kohdistuu lääkärikuntaan ansaitsemattoman kovana. Onhan käy-nyt niin, että juuri kun lisätyn lääkärikoulutuksen huippukausi alkaa tuottaa tulosta, vähennetään lääkärinvirkojen perustamista voimakkaasti."

Valtuuskunta vaati lääkärien koulutustarpeen nopeaa selvittämistä

Lääkäriliiton 13.-14.12.91 kokoontunut valtuuskunta oli huolestunut lääkärien nopeasti huonontuneesta työllisyystilanteesta ja vaati yleis- ja erikoislääkärien koulutustarpeen pikaista selvittämistä. Uusia virkoja ei perusteta, perustetut virat jätetään täyttämättä eikä sijaisia enää palkata. Lääkäripula on kuluvan syksyn aikana kääntynyt työttömyydeksi, joka tulevaisuudessa näyttää edelleen pahenevan. Toisaalta useiden erikoisalojen koulutus on riittämätöntä ja kärsii vaikeasta resurssipulasta.

Marit Henriksson