Terveellinen ympäristö

Lääkärit joutuvat nykyisin yhä useammin tekemisiin ympäristön aiheuttamien terveysvaikutusten kanssa. Erilaiset ympäristöongelmat heijastuvat ihmisten fyysisen ja psyykkisen terveyden häiriöinä. Lääkäriliitto pitääkin tärkeänä ympäristöterveydenhuollon aseman vahvistamista ja alan koulutuksen tarjoamista lääkäreille. Liiton hallituksen asettama työryhmä on nyt saanut valmiiksi raportin, jossa esitetään linjaukset liiton ympäristöpoliittisille kannanotoille.

Toimenpidepalkkaus tehostanut terveyskeskusten toimintaa

Toimenpidepalkkiojärjestelmä on muuttanut terveyskeskusten toimintaa tehokkaammaksi ja vaikuttanut myönteisesti hoidon porrastukseen, ilmenee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen vastikään valmistuneesta selvityksestä. Terveyskeskuksissa tehdään aiempaa enemmän ja entistä vaativampia toimenpiteitä, minkä seurauksena sairaalalähetteiden määrä on vähentynyt. Tutkimus kumosi julkisuudessa esitetyt väitteet, että lääkärit palkkauksellisista syistä olisivat ryhtyneet tekemään hoitajille kuuluneita tehtäviä. Lääkärien lisäksi myös talous- ja hoitajahallinnon edustajat kannattavat yleisesti toimenpidepalkkausta.

Pekka Saukko Forensic Science Internationalin päätoimittajaksi

Suomalainen oikeuslääketieteen asiantuntemus on saanut kansainvälisen tunnustuksen, kun Turun yliopiston oikeuslääketieteen professori Pekka Saukko valittiin tämän vuoden alusta Forensic Science International -lehden päätoimittajaksi. Lehden toimitusneuvostoon jo aiemmin kuuluneen Saukon tavoitteena on kehittää julkaisun tieteellistä tasoa entisestään.

Terveydenhuollon uudistuslinjaa haetaan

Jokseenkin kaikilla tahoilla on myönnetty, että Yhdysvaltain terveydenhuollon maksujärjestelmä on tehohoidon tarpeessa, mutta mitään selvää linjaa uudistuksille ei vielä ole löydetty. Presidentti Clinton nimitti vaimonsa Hillaryn puheenjohtajaksi Health Care Reform -työryhmään. Pian sen jälkeen American Bar Association keskusteli kokouksessaan Bostonissa aiheesta, Does the First Lady have too much power?

Toimittanut Tuula Fabrizio

Itä-Länsi-yhteistyö Euroopan sairaaloiden välillä

Suomalaisten sairaaloiden hallinto ja käytäntö muuttuvat hyvin nopeasti. Tällöin tarvitaan paljon tietoja muidenkin maiden tapahtumista. Länsi-Eurooppa integroituu, ja tällä on vaikutusta sairaalamaailmaankin. Suomen Sairaalaliitto liitty EY:n sairaalakomitean jäseneksi. Tämän komitean toimialueella on 13 000 sairaalaa, näissä 4 miljoonaa työntekijää nyt 340 miljoonalle asukkaalle. Saman verran sairaaloita lienee EY:n vaikutusalueen ulkopuolella Euroopassa. Myös Suomen lähialueiden yhteistyö korostuu kaikin tavoin.

Rämettynyt resoluutiotermi

Tietokonevalmistajat käyttävät resoluution käsitettä tarkoituksella väärin. Pieni ryhdistäytyminen lienee paikallaan.

ACE-estäjien ja kalsiuminestäjien markkinointi - massiivista harhautusta?

Lääkärilehden numerossa 9/93 (s. 796-799) käsiteltiin rajusti nousseita KELA:n lääkekustannuksia. Markkamääräisesti suurin muutoksen syy oli jäänyt käsittelemättä (ilmeisesti siksi, että sen voi tietää vain avohoidossa toimiva riviyleislääkäri). Tarkoitan hypertonialääkkeissä tapahtunutta rajua siirtymää otsikossa mainittuihin lääkeryhmiin.

Kommentti edelliseen

Kollega Pekka Rajala kiinnittää huomiota lääkehoidon ja -kustannusten kannalta keskeiseen kysymykseen, joka on hyvin tiedostettu Kelassa. Usean sairauden lääkehoidon uusiutuessa suhteellisen kalliit lääkkeet syrjäyttävät aiemmin käyttöön otettuja. Lähes kaikkien kansantautien potilasmäärät ovat kasvusuunnassa. Niukkojen resurssien aikoina lääkehoidon tarpeellisuuteen, lääkkeen valintaan ja hoitokustannuksiin on pakko kiinnittää lisähuomiota.

PEF-kotiseuranta astman diagnostiikassa ja hoidossa

Ylilääkäri Tuomo Kava on Suomen Lääkärilehden hiljan ilmestyneessä numerossa (9/93) käsitellyt otsikossa mainittua aihetta perusteellisesti. Olen hieman pahoillani siitä, että ei edes kirjallisuuskatsauksessa ole mainittu minun kirjoittaneen samasta aiheesta aikaisemmin samassa lehdessä otsikolla Keuhkoastman kotihoidon seuranta - osa omaehtoista sairaanhoitoa (Suom Lääkäril 1984;39: 1752-1753).

Edellisen johdosta

Kiitän lääkintöneuvos Terho Toivosta siitä, että hän on lukenut artikkelini "PEF-kotiseuranta astman diagnostiikassa ja hoidossa" ja ottanut siihen kantaa. Voin omasta puolestani kertoa, että luin aikanaan mielihyvällä ja mielenkiinnolla hänen artikkelinsa samasta aiheesta (Suom Lääkäril 1984;39:1752-53). PEF-seurantaa arvostavana minusta tuntui hyvältä, että asiaan kiinnitettiin jo tuolloin huomiota - aikana, jolloin PEF-mittareiden käyttö kotona oli Suomessa huomattavasti harvinaisempaa kuin nyt.