Terveydenhuoltojärjestelmän muutokset sairaalan kannalta Suomessa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa

Julkista terveydenhuoltoa uudistetaan perusteellisesti monissa maissa. Artikkelissa tarkastellaan muutoksia ja niiden vaikutuksia suomalaisen sairaalan näkökulmasta ja verrataan niitä ennen kaikkea Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa tapahtuneisiin muutoksiin. Näkökulmaksi on tarkoituksella valittu perinteisestä poiketen liikkeenjohdollinen näkökulma.

Esa-Matti Tolppanen

Ongelmakeskeinen opetusmalli Harvard Medical Schoolissa Havaintoja suomalaisen lääkärikouluttajan silmin

Harvard Medical Schoolissa siirryttiin perinteisestä didaktiivisesta opetusmallista ongelmakeskeiseen opetukseen vähitellen vuosien 1985 ja 1987 välillä. Muutoksen taustalla oli dekaani tri Alan Tosteson, joka oivalsi muutoksen tarpeellisuuden koulutettaessa lääkäreitä muuttunutta amerikkalaista yhteiskuntaa varten. Uusi opetusmalli on muuttanut opettajan opinto-ohjaajaksi ja opiskelijan aktiiviseksi ryhmätyöskentelijäksi.

Hannu Paimela

Nivelreumakirurgian järjestelyt Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Vuoden 1991 loppuun asti Pirkanmaan sairaahoitopiirin asukkaiden nivelreumakirurgiasta vastasi Tampereen yliopistollisen sairaalan lisäksi myös Reumasäätiön sairaala. Valtionosuusuudistuksen vuoksi nämä hoidot ovat vähitellen kokonaan siirtymässä TAYS:aan ja siinä Pikonlinnan sairaalaan, jonka reumakirurgian yksikköä parhaillaan uudistetaan ja laajennetaan.

Matti U.K. Lehto

Valtuuskunnan kokous: Lääkärityöttömyyden hoidosta laadittava ohjelma

Lääkärien koulutusmäärien nopeaa supistamista ja toimenpiteitä työttömien lääkärien aseman parantamiseksi vaadittiin Lääkäriliiton valtuuskunnan kokouksessa 11.-12.12.92. Työttömyyden hoitoa pidettiin yhtenä liiton tärkeimmistä tavoitteista lähivuosina. Työllisyystilanteen ohella valtuuskuntaa puhuttivat erityisesti Akavasuhteet ja liiton taloudellinen toiminta.

Lääkäriliitto vaatinut pitkään koulutusmäärien alentamista

Lääkäriliiton työvoimapoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Osmo Pammo esitteli valtuuskunnalle lääkärien työllisyysnäkymiä sekä liiton toimia lääkärien koulutusmäärien supistamiseksi. Pammo piti pahenevaa työttömyyttä liiton suurimpana haasteena tällä vuosikymmenellä.

Lääkärien näkemyksiä säästötoimista

Säästötoimet haittasivat tuntuvasti jo viime keväänä terveydenhuollon toimintaa, vaikka ne olivat vasta alkusoittoa sen jälkeen toteutetuille supistuksille. Maaliskuun 1992 lääkärikyselyssä 21 % vastanneista ilmoitti, että omassa työyksikössä oli karsittu oleellisia potilaspalveluja. Virkojen jäädytys ja sijaisten palkkaamatta jättäminen heijastuivat jo selvästi lääkärien työmäärään.

Tarve ja hyöty priorisoinnin lähtökohdat

Terveydenhuollon rahoitusongelmat ovat kaikkialla saaneet niin lääkärit, poliitikot, taloustieteilijät kuin filosofitkin pohtimaan, ketä on varaa hoitaa. Ongelma on eettisesti kiperä, mutta kun mietitään, onko ajatus priorisoinnista tai hoidon rajoittamisesta moraaliton, on asiaa tarkasteltava suhteessa vaihtoehtoihin: ne ovat vieläkin huonompia. Näin totesi Lundin yliopiston lääketieteen etiikan professori Göran Hermerén kertoessaan joulukuussa Helsingissä priorisointikeskustelusta naapurimaassamme. Hän toimii Ruotsin priorisointiprojektissa eettisenä asiantuntijana.

Kontrolloitu kuolema

Eutanasia on perinteisesti jaettu aktiiviseen ja passiiviseen, joista edellinen on yleisesti tuomittu ja jälkimmäinen hyväksytty. Lääkärikunta on ollut linjoista varsin yksimielinen, vaikka sorääniä on esiintynytkin. Hollannin liberaali käytäntö on herättnyt keskustelua, ja varsinkin eräät filosofit ovat voimakkaasti kritisoineet aktiivinen-passiivinen-jaon näennäisyyttä.

Toimittanut Pekka Louhiala

Uutta eloa elvytykseen

Palasin juuri Brightonista Euroopan ensimmäisestä elvytyskongressista. Vaikka kongressin antiin kuuluvat myös uudet elvytyssuositukset, jäävät ne jälkeen paineluelvytyksen tehostamiseksi tarkoitetusta "imukupista", jota voidaan pitää käänteentekevänä uutuutena.

Tuliko kiire?

Otsikon kysymys nousee mieleen, kun perehtyy neljän arvovaltaisen lääkäriseuran ja Suomen Sydäntautiliiton korkeatasoisen asiantuntijatyöryhmän vastikään liikkeelle laskemaan suositukseen, joka koskee aikuisten hyperlipidemioitten diagnostiikan ja hoidon suuntaviivoja. Julkaisun sanoma arvioitiin syystä niin tärkeäksi, että se postitettiin julkistamispäivänään ainakin maan sisätautilääkäreitten luettavaksi.