Erolapsen kuviteltu etu lyömäaseena ja lypsykoneena

Olipa kerran mies ja nainen. Sukukypsiä molemmat, biologisesti. Löysivät toisensa. Todennäköisyys tällaiselle on joko olematon tai sitten 1:10.

Julkisen terveydenhuollon kriisi ja ratkaisu

Lääkärilehdessä ilmestyy loppuvuoden ajan kuukausittain kolumnisarja terveydenhuollon ajankohtaisista kysymyksistä - ja vastauksista. Kirjoittajat ovat kunnallispolitiikan dosentti, julkishallinnon apulaisprofessori Risto Harisalo Kuopion yliopistosta ja dosentti Timo Korhonen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

Risto Harisalo Timo Korhonen

20.6.1992 Yhteiskuntamielipide savuttomaksi

Tupakan terveyshaitat ovat kiistattomat. Tupakoinnin arvioidaan aiheuttavan vuosittain noin 6 000 suomalaisen kuoleman. Tupakoinnin lopettaminen vähentäisi suomalaisten ennenaikaista kuolevuutta ja sairastavuutta enemmän kuin mikään muu yksittäinen terveyspoliittinen toimenpide.

Taito Pekkarinen

20.6.1992 Samhällsopinion för rökfritt

Rökningens hälsorisker kan inte bestridas. Rökning uppskattas årligen orsaka om-kring 6 000 finländares död. Minskad rökning skulle effektivare än någon annan enskild hälsopolitisk åtgärd minska förekomsten av förtidig död och sjukdom bland finländarna.

Taito Pekkarinen

Digeroitujen äidinmaidonkorvikkeiden käyttö

Digeroituja äidinmaidonkorvikkeita on viime aikoina suositeltu useaan käyttötarkoitukseen. Alun perin vauvojen vaikeiden imeytymishäiriöiden hoitoon kehitettyjen valmisteiden on todettu sopivan korvaavaksi ravinnoksi niille imeväisille, joille tavallinen äidinmaidonkorvike on aiheuttanut lehmänmaitoallergian oireet. Lisäksi digeroituja tuotteita on kokeiltu imeväisten koliikkivaivojen hoitoon. Allergiaoireiden hoidosta on johdettu ajatus ehkäistä digeroitujen tuotteiden avulla

Erkki Savilahti Erika Isolauri Kaisu Juntunen-Backman

Itsemurhat ja HIV-tartunnan pelko

Itsemurhat Suomessa 1987 -tutkimusprojektin aineistossa yhden vuoden ajalta ei löytynyt yhtään HIV-seropositiivista itsemurhan tehnyttä. Tutkimusajankohtana HIV-tartunta ja aids olivat laajasti esillä niin joukkotiedotusvälineissä kuin terveyskasvatuskampanjoissakin. Kaikkiaan 1 397:stä itsemurhan tehneestä 28:lla (2 %) HIV-tartunnan pelko oli itsemurhaprosessissa myötävaikuttava tekijä. Heistä viidellätoista esiintyi riskikäyttäytymistä ja kuudentoista tiedettiin saaneen HIV-negatiivisen vasta-ainetuloksen. Kolmen neljäsosan arvioitiin kärsineen masennusoireyhtymästä. Lähes kaikki hakivat apua terveydenhuollosta vähän ennen kuolemaansa. Ainakin osaa HIV-tartunnan pelosta kärsineitä itsemurhan tehneitä olisi voitu auttaa terveydenhuollossa tunnistamalla pelkoon liittynyt masennus ja itsemurhavaara.

Arja Aro Markus Henriksson Jouko Lönnqvist

Sonopalpaatio akuutin vatsan primaaridiagnostiikassa

Kaikututkimus osoittautui kirurgian päivystäjien tekemänä hyödylliseksi akuuttien vatsaoireiden alkudiagnostiikassa. Parhaiten päivystäjinä toimivat kirurgian apulais- ja erikoislääkärit pystyivät tulkitsemaan sappitautien, akuuttien urologisten ongelmien sekä aortan aneurysman löydökset. Eniten hyötyä kaikututkimuksesta oli silloin, kun sitä käytettiin varmistamaan tai sulkemaan pois anamneesin ja kliinisen tutkimuksen perusteella tehty työdiagnoosi.

Seppo Lundstedt Antero Palmu Pertti Kaira

Rokotteet ja niiden apuaineet

Suomalaiset ovat hyvin perillä rokotusten tarpeellisuudesta ja turvallisuudesta, ja rokotuskattavuus onkin meillä erinomainen. Myönteisiä asenteita ja luottamusta on syytä vaalia mm. tiedon avulla. Artikkeli esittelee lyhyesti erilaisten rokotteiden koostumuksen ja näkökohtia niiden haittavaikutuksista.

Tuuli Koski Vuokko Rhen

Potilaiden omat kokemukset epilepsian aiheuttamista haitoista

Epilepsiaan liittyy merkittäviä psykososiaalisia haittoja. Suurimpia ongelmia ovat yleensä vaikutukset perhedynamiikkaan ja lapsipotilaan itsetuntoon. Epilepsiaa potevien omia kokemuksia oireiden aiheuttamista haitoista on kuitenkin tutkittu varsin vähän. TYKS-piirin epileptikoiden pitkäaikaisseurannassa kyseltiin vuonna 1987 potilaiden subjektiivisia kokemuksia. Tutkimuksen mukaan lapsuusiällä alkanut epilepsia ennusti haittoja aikuisiällä, jos potilaalla on neurologisia puutosoireita ja jos kohtauksilla on elimellinen tausta.

Matti Sillanpää Suvi Puronen

Björk-Shiley-läpän murtumat Hollannissa

Suomenkin päivälehdissä esitettyä Björk-Shileyn keinoläppiin liittyvää ongelmaa on seurattu tarkoin Alankomaissa. Kyseessähän on kuperankovera eli convexo-concave eli CC-läppä, jota Shiley Inc. tuotti kymmenkunta vuotta 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa. Läppiä oli kahdenlaisia, sellaisia jotka avautuivat 60 ja sellaisia jotka avautuivat 70. Jo vuosia ennen kuin läppä vedettiin markkinoilta tiedettiin sen vaarat, mutta ns. tuotekehittelyn luultiin estäneen läpän murtumisen ja poistaneen siitä aiheutuvan äkillisen sydämen vajaatoiminnan ja kuoleman riskit. Kaikkiaan noin 85 000 ihmistä sai 60:n läpän ja 4 000 ihmistä 70:n läpän; vastaavat luvut Hollannissa ovat 2 309 ja 279.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors