Turvapaikan hakijoiden ja pakolaisten sosiopsykiatriset ongelmat

Turvapaikan hakija elää henkilökohtaista, perheensä, sukunsa ja yleensä myös laajemman yhteisönsä kriisiä, joka on alkanut silloin kun henkilöä tai henkilöryhmää on vainottu oman kulttuurin piirissä. Kriisi jatkuu pakovaiheen aikana, kun turvapaikan hakija saapuu uuteen kulttuuriin ja odottaa turvapaikkaa, kun hän vihdoin sen saa ja yrittää sopeutua kaikkeen uuteen syvän surun vallitessa. Suru onkin oleellinen osa pakolaisuutta. Sen pitkittyessä masentuneisuus valtaa alaa. Kun usein surun ja masennuksen ilmaisuun ei ole mahdollisuutta, ongelmia voi ilmentää epäluuloisuus, jopa vainoharhaisuuskin. Kaukoidästä tulevien pakolaisten on hyvin vaikeaa etsiä apua yleensäkään, ja sen vuoksi he pyrkivät selviytymään perheensä piirissä. Tämä rasittaa perheen ihmissuhteita ja johtaa usein uudenlaiseen kriisiin.

Riitta Marjamaa Leena Väisänen Erkki Väisänen

Suomalaisten vankien terveystutkimus III Vankien työkyky ja hoidon tarve

Vangeilla on paljon sairauksia, erityisesti psyykkisiä häiriöitä, ja on selvää, että sairastavuudella on vaikutuksensa hoidon tarpeeseen ja työkykyyn. Tutkimuksessa suomalaisista vangeista arvioitiinkin 15 % työkyvyttömiksi ja lisäksi 42 %:lla työkyky oli heikentynyt. Selvä hoidon tarve todettiin olevan joka kolmannella tutkituista ja mahdollinen hoidon tarve lisäksi kahdella viidesosalla.

Matti Joukamaa

Finspetspunktion vid identifikation och beskrivning av benigna proliferativa, precancerösa och preinvasiva bröstlesioner

Om den cytopatologiska diagnostiken kan utvecklas till en effektiv metod för identifikation och beskrivning av precancerösa förändringar i mamma innebär det möjligheter för lokal destruktion av påvisade lesioner med en eventuell förebyggande effekt på den progressiva tillväxten. I artikeln redovisas en undersökning av den diagnostiska träffsäkerheten av finspetspunktion och studeras bröstcancerns induktion och progressiva tillväxt i de preinvasiva neoplasierna.

Elias Rubinstein

Vanhusten verenpaineen hoito

Jokin aika sitten vanhusten verenpaineen hoidosta keskusteltaessa korostettiin, että liian voimakas verenpaineen lasku lisää mortaliteettia - paras on tunnetusti hyvän vihollinen. Mutta mikä on optimi: minkäikäisiä vanhuksia pitäisi hoitaa, mitä paineita ja mihin lukemaan tulisi pyrkiä?

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Pienempikin ASA-määrä riittää

Viime vuosikymmenen suurimpia kliinisen lääketieteen havaintoja on ollut asetyylisalisyylihapon merkityksen toteaminen aivovaltimotukosten ehkäisyssä. Merkitys perustuu asetyylisalisyylihapon verihiutaleiden kokkaroitumista estävään vaikutukseen. Tähänastisissa tutkimuksissa ASA:n annos on ollut noin 300 mg päivässä (suunnilleen ASAn anti-inflammatorinen annos), mikä on huomattavasti enemmän kuin se määrä, joka tarvitaan verihiutale-efektin saamiseksi.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Trombosyytit ja sydäninfarkti - uusi yhteys

Trombosyyttien merkitys akuutin sydäninfarktin etiologiassa on tunnetusti keskeinen, sillä trombosyyttien kokkaroituminen on tromboosin syntymisen ehto. DART-tutkimuksen yhteydessä, jossa selvitettiin dieetin ja infarktin yhteyksiä, kerättiin myös tieto infarktipotilaiden trombosyyttien koosta. Tutkijat ovat nyt analysoineet verihiutaleiden koon ja infarktiriskin yhteyksiä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Kohdun runko-osan syövän papillaarinen muoto: Cave!

Kohdun runko-osan rauhassyövän ennuste on yleensä erinomainen, etenkin jos kasvainkudos ei ole tunkeutunut lihaskerrokseen. Yhdysvaltalaiset tutkijat selvittivät 227 peräkkäisen leikkauskelpoisen ja kliinistä 1. vaihetta edustavan kohtusyöpäpotilaan kohtaloa. Invaasiota myometriumiin ei todettu 98 potilaalla, ja heistä tauti uusiutui seitsemälle riittäväksi katsotusta hoidosta huolimatta (vuoden 1983 jälkeen näille potilaille ei annettu sädehoitoa ennen leikkausta).

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Siirtyyko hepatiitti C sukupuoliyhteydessä?

Miten hepatiitti C-viruksen (HCV) tartuntareittejä voi tutkia? Pulman ratkaisi yhdysvaltalainen hemofiliapotilaita tutkiva ryhmä. Yhteensä tutkittiin 231 potilasta ja heidän 234 naispuolista partneriaan. Hemofiliaa sairastavat olivat saaneet useita verensiirtoja, joten he olivat altistuneet sekä HIV- että HCV-tartunnalle.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Suomen ja maailman lääkemarkkinat 1991

Vuonna 1991 myivät tukkuliikkeet lääkkeitä apteekeille 2,6 miljardin markan arvosta. Vuonna 1990 vastaava luku oli 2,2 miljardia markkaa, eli myynti oli kasvanut 16 prosenttia. Vuotta aikaisemmin kasvu oli 14 %. Tiedot perustuvat Suomen IMS Oy:n ja Lääketeollisuusliiton kokoamiin tilastoihin.

Timo Klaukka Erkki Alanko

Eläketurvan kustannukset nyt ja tulevaisuudessa

Keskellä vuosisadan synkintä lamaa on eläkepolitiikan suunnattava katseensa tiukasti tulevaisuuteen. Eläkevakuutettu tulee lunastamaan lainsäätäjältä saamansa eläkelupaukset vuosien kuluttua. Uskottavuus on nykyisten eläkejärjestelmien ehdoton elinehto. Vino väestörakenteemme johtaa väistämättä eläkemenojen tuntuvaan kasvuun ensi vuosituhannella. 1990-luvulla on löydettävä keinoja, joilla helpotetaan tähän kehitykseen sopeutumista. Varhaiseläkejärjestelmien kehittämistä selvitelleen Eläkekomitea 1990:n esitykset tarjoavat hyvän lähtökohdan keinojen etsimiselle.

Matti Uimonen