Liiton mukaan ennennäkemättömät henkilöstövähennykset johtuvat lainsäädännön epäonnistumisesta.

Valtava yt-aalto pyyhkii hyvinvointialueita. Henkilöstövähennykset ovat ennennäkemättömät suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon historiassa.

Lääkäriliiton kannanoton mukaan henkilöstövähennykset johtuvat lainsäädännön epäonnistumisesta. Lain mukaan hyvinvointialueiden on katettava kertynyt alijäämä enintään kolmen vuoden kuluttua sen syntymisestä. Tämän takia alueet ovat pakotettuja kaavamaisiin säästöihin riippumatta niiden vaikutuksesta henkilökuntaan tai potilaiden hoitoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon säästöjä on vaikea tehdä mistään muusta kuin henkilöstöstä.

Hyvinvointialueet saivat perintönä kunnilta, kuntayhtymiltä ja sairaanhoitopiireiltä hyvin erilaiset lähtökohdat. Organisaatioiden oli alkuvaiheessa vaikea vaikuttaa kustannusrakenteeseensa. Esimerkiksi sote-kiinteistöjen vuokrasopimukset ja vanhat palvelusopimukset rajoittivat alueiden liikkumavaraa.

Alueet ovat säästäneet hallinnostaan ja muista tukipalveluistaan jo huomattavan paljon. Tulevat vähennykset tulevat osumaan myös potilaita hoitaviin työntekijöihin pahentaen näin jo nyt haastavaa jonotilannetta.

Valtiovarainministeriön lausunnoilla oleva esitys alijäämän kattamisen aikarajan pidentämisestä niillä alueilla, jotka eivät tee alijäämää vuonna 2025, on tyhjää parempi, mutta ei ratkaise alijäämäkierteeseen joutuneiden alueiden ongelmaa.

Hyvinvointialueiden palvelut vaarassa

Tuoreimpien uutisten mukaan merkittäviä henkilöstöön kohdistuvia säästötavoitteita on ilmoitettu ainakin Etelä-Pohjanmaan (300 henkilötyövuotta), Lapin (600–700 henkilötyövuotta), Itä-Uudenmaan (200–220 henkilötyövuotta), Etelä-Karjalan (450 henkilötyövuotta), Keski-Suomen (400 henkilötyövuotta) ja Pirkanmaan (jopa 350 henkilön irtisanomiset tai palvelussuhteen ehtojen olennaiset muutokset sairaalapalveluissa) hyvinvointialueilla. Esitetyt vähennykset ovat enimmillään miltei kymmenen prosenttia näiden alueiden henkilötyövuosista

Miltei kaikilla muillakin hyvinvointialueilla on henkilöstöön liittyviä vähennyssuunnitelmia. Tämä tulee väistämättä näkymään jonojen pidentymisenä, toimipisteiden sulkemisina sekä hallitsemattomana etäpalveluiden lisäämisenä. Peruspalvelut huononevat ja henkilökunnan eettinen stressi pahenee entisestään.

Lääkäriliitto ja Talentia esittivät jo aiemmin, että hyvinvointialueiden aloitusvaiheessa syntyneitä alijäämiä ei tarvitsisi kattaa. Nyt edessä oleva katastrofi voitaisiin välttää toimimalla ehdotuksen mukaan.

Lue lisää: ”Terve järki ja jousto pitää olla”

Lue lisää: Aluehallitusten puheenjohtajat: Äkkijyrkät säästötoimet vaarantavat palvelut

Lue lisää: Lääkäriliitto ja Talentia: Hyvinvointialueiden säästövelvoite puolitettava