Tiesitkö, että Lääkäriliitolla on vuonna 2017 tehty oma koulutuspoliittinen ohjelmansa? Liiton vuoden 2026 toimintasuunnitelman yhtenä osana on sen päivittäminen. Tulevaisuudessa lääkärikoulutusta haastaa lääkärimäärän kasvu samanaikaisesti pienenevien koulutusmäärärahojen kanssa.

Miten taata laadukas koulutus niille lääkäreille, jotka eivät vielä ole erikoislääkärikoulutuksessa? Nuori Lääkäri Yhdistyksen (NLY) valtuuskuntaryhmä teki syksyn 2025 valtuuskuntakokoukseen aloitteen lääkärin perustutkinnon ja erikoislääkärikoulutuksen välisen uravaiheen kehittämiseen tähtäävän erillistyöryhmän perustamisesta. Tuttavallisemmin ”yek-työryhmän” toimikausi on vuosi 2026.

Lääkäri tarvitsee erityisesti uransa alkuvaiheessa tukea ja ohjausta.

Valmistumisen jälkeistä tukea työelämään tarjoaa kaksivuotinen yleislääketieteen erityiskoulutus eli yek. Sen tavoitteena on perehdyttää perusterveydenhuollossa toimivan lääkärin tehtäviin.

Noin 80 % lääkäreistä erikoistuu uransa aikana. Vuodesta 2019 alkaen erikoistumaan on haettu hakumenettelyn kautta. Tätä ennen erikoistumispaikan sai ilmoittautumalla halutun erikoisalan professorille. Tämän seurauksena erikoistumisoikeuden saaminen voi kestää vuosia.

Yek takaa mahdollisuuden säännölliseen ohjaukseen ja koulutukseen sekä erikoistumispalveluiden kerryttämiseen jo ennen erikoistumispaikan saamista.

Yleislääketieteen- tai työterveyshuollon erikoislääkäreitä on yhteensä n. 20 % kaikista erikoislääkäreistä. Suurin osa kollegoista suuntaa siis varsin pian urallaan erikoissairaanhoitoon. Yek jääkin suurimmalta osalta kesken.

Toimiiko koulutus tarkoituksenmukaisesti, jos suurin osa koulutusohjelman aloittavista ei siitä koskaan valmistu?

Yek-työryhmän tehtävänä on luoda Lääkäriliitolle visio valmistuneen lääkärin urapolusta erikoistumisvaiheen lääkäriksi. Tarvitaan erityisesti ohjausta ja koulutusta.

Mitä muuta urapolku voisi jatkossa tarjota?