Uemsilta uusia avauksia
Euroopan erikoislääkäriliiton toiminta laajenee.
Uemsin (Union Européenne des Médecins Spécialistes) eli Euroopan erikoislääkäriliiton tavoitteena on muun muassa edistää erikoislääkärikoulutuksen harmonisointia ja parantaa potilaiden hoidon laatua.
Järjestö on perustettu vuonna 1958. Siihen kuuluu 42 kansallista lääkäriliittoa. Suomen Lääkäriliitto on ollut täysjäsen vuodesta 1992.
Ylintä päätösvaltaa Uemsissa käyttää Council, jossa äänivalta on kansallisilla liitoilla. Lääkäriliittoa siellä edustavat valtuuskunnan puheenjohtaja Matias Rantanen ja koulutuspäällikkö Sami Heistaro.
– Uems edistää lääkärien rajat ylittävää liikkuvuutta. Toiminta on hyödyllistä Suomen kannalta myös siksi, että saamme työkaluja erikoislääkärikoulutuksen sisältöjen kehittämiseen, Rantanen sanoo.
– Edustan Councilissa Lääkäriliittoa, en omaa erikoisalaani eli anestesiologiaa ja tehohoitoa. Uemsissa on ollut mielenkiintoista toimia – olen saanut laajaa eurooppalaista näkökulmaa asioihin, Rantanen kertoo.
Uusi eurooppalainen täydennyskoulutussuositus
Councilin kokouksia on vuosittain kaksi. Kevään kokous pidetään aina järjestön pääpaikassa Brysselissä ja vuoden pääkokous syksyllä eri jäsenmaissa. Lokakuussa kokous pidettiin Tbilisissä, Georgiassa, joka on järjestön liitännäisjäsen.
Tbilisin kokouksessa hyväksyttiin uusi eurooppalainen täydennyskoulutussuositus. Sen valmistelua veti Hannu Halila, joka on Uemsin entinen puheenjohtaja, kunniajäsen ja laajennetun työvaliokunnan jäsen.
– Työ oli haasteellista ja samalla tosi mielenkiintoista, sillä meidän täytyi saada yhteensovitettua erilaisia terveydenhuoltojärjestelmiä edustavien maiden näkemykset, Halila kertoo.
– Työn aikana oli hyötyä Suomessa laadituista lääkärijärjestöjen suosituksista. Pyrin saamaan mukaan pohjoismaista näkemystä, jonka mukaan lääkärin toimiluvan määräaikaisen uudistamisen eli resertifikaation hyödyllisyydestä ei ole näyttöä. Sen sijaan dokumentissa korostetaan työnantajan velvollisuutta täydennyskoulutuksen mahdollistamisessa.
Suosituksen mukaan täydennyskoulutus on lääkäreille sekä oikeus että velvollisuus valmistumisesta lähtien. Siihen on varattava riittävästi resursseja. Koulutuksen on perustuttava aina tieteellisen näyttöön, ja sen tulee olla riippumatonta kaupallisista toimijoista. Määrällistä suositusta Uems ei anna.
Suosituksia, tenttejä ja arviointeja
Uemsissa ovat edustettuina kaikki erikoisalat. Ne toimivat toimielimissä, joita kutsutaan sektioiksi. Suomesta kuhunkin sektioon kuuluu kaksi edustajaa. Uemissa toimii siis suuri joukko suomalaisia.
– Suomalaiset vievät tietotaitoa Uemsiin ja toisinpäin, Heistaro toteaa.
Uems on laatinut erikoislääkärikoulutukseen lähes kaikille erikoisaloille ETR:t (European Training Requirements). Niissä kuvaillaan erikoisaloittain, mitä koulutuksen tulee sisältää. Ne ovat suosituksia eli eivät ole velvoittavia, mutta useimmat erikoisalat ja maat noudattavat niitä.
Uemsissa on toiminut jo yli 20 vuotta EACCME, European Accreditation Council for Continuing Medical Education. Se arvioi ja hyväksyy kansainvälisiä kongresseja ja koulutuksia. Vuosittain yli 2000 koulutustilaisuutta käy läpi tämän arvioinnin.
Heistaro on mukana tässä työssä.
– Tiukat kriteerit täyttävistä koulutuksista lääkäri voi saada CME-pisteitä. Suomessa lääkärit eivät niitä välttämättä tarvitse, mutta monissa Euroopan maissa niitä tarvitaan lääkärin toimiluvan uusimiseen, hän kertoo.
– Tentit ovat suosittuja ja tärkeitä rajat ylittävän liikkuvuuden kannalta. Niiden avulla erikoislääkäri voi osoittaa osaamisensa omalla erikoisalallaan.
Keväällä kaikille avoin kongressi
Ensi keväänä Uems järjestää ensimmäistä kertaa suuren, kaikille avoimen kongressin. Sen nimi on ytimekkäästi 1st Uems Congress.
Kongressi järjestetään Belgian Leuvenissa 27.–30. toukokuuta. Siihen odotetaan paitsi erikoislääkäreitä, myös sidosryhmien edustajia, kuten virkamiehiä ja poliitikkoja.
Osallistujilla on mahdollisuus kuulla esityksiä muun muassa eurooppalaisten terveydenhuoltojärjestelmien tulevaisuudesta, tekoälyn roolista, työhyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä.
– Jännä nähdä, miten kongressi onnistuu. Jos se nousee siivilleen, se saa varmaankin jatkoa tulevina vuosina, Rantanen sanoo.
Uemissa pitkään mukana olleen Halilan mukaan toiminta on laajentunut valtavasti. Uuden kongressin lisäksi muitakin avauksia on tehty.
– Suunnitteilla on perustaa oma open access -julkaisu. Uems on myös entistä enemmän panostamassa lobbaamiseen EU:n komission ja parlamentin suuntaan. On tärkeää, että suomalaiset erikoislääkärit ovat Uemsissa mukana vaikuttamassa lääkäreitä koskevien päätösten tekemiseen Brysselissä, Halila sanoo.
