”EU:n ulkopuolella koulutetut lääkärit joutuneet väliinputoajiksi”
– Laillistusprosessi ja työlupakäytäntö ovat hankalat, sanoo LT, tiimivastaava Anneli Kuusinen-Laukkala.
Amanuenssien ja harjoittelijoiden tilanne on hankala, koska palveluverkkoa on supistettu aika lailla ainakin Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomessa hyvinvointialueiden aikana. Näin kertoo LT, tiimivastaava Anneli Kuusinen-Laukkala Keski-Suomen hyvinvointialueen lääkärikoulutustiimistä.
Koulutus on jäänyt hänen mukaansa varjoon hyvinvointialueuudistuksessa. Harjoittelupaikat alkavat olla kiven alla eri aloilla, ja ongelmat ovat valtakunnallisia.
– Tilanne alkaa käydä aika sietämättömäksi. Tämä koskee muun muassa sekä EU:n ulkopuolella lääkäriksi valmistuneita että EU:ssa lääkäriksi kouluttautuvia, jotka haluaisivat tulla Suomeen töihin.
Harjoittelijoiden, amanuenssien ja koulutettavien paikat vähenevät entisestään, jos palkkarahoituksesta joudutaan tinkimään.
Ulkomailla lääkäriksi kouluttautuneet eivät pääse amanuenssien tehtäviin aloittamaan laillistusprosessia tai opiskelijat suorittamaan opintoihin kuuluvia harjoittelujaksoja ja tutustumaan suomalaiseen terveydenhuoltoon.
Koulutukseen ei ole ylimääräistä lääkärityövoimaa
Keski-Suomen hyvinvointialueella on koulutettavia amanuensseja, osalaillistettuja, erikoistuvia ja yleislääketieteen erityiskoulutuksessa olevia lääkäreitä sekä terveyskeskusjaksoilla ja hajautetussa perusopetuksessa olevia lääketieteen opiskelijoita useita satoja vuodessa.
Korona-aikana ulkomaisia opiskelijoita tai valmiita lääkäreitä ei voitu ottaa harjoittelijoiksi. Nyt runsaan vuoden aikana ulkomaisten valmiiden lääkäreiden hakemuksia on tullut noin 160.
Vastaavasti ulkomailla lääkäriksi opiskelevien suomalaisten hakemuksia on jo puolet kaikista amanuenssihakemuksista. Myös niitä tulee jopa satoja vuodessa. Heidän joukostaan vain pienelle osalle voidaan tarjota amanuenssin paikkaa, koska palkkarahoja ja ohjausresursseja on rajoitetusti.
– Tämä hakemusruuhka työllistää paljon työnantajaa. Jää miettimään, mihin kaikki lopulta sijoittuvat valmistuttuaan ja keskeytyvätkö osalla opinnot, jos harjoitteluja ei saa suoritettua.
Kouluttajien ja ohjaajien pitäisi Kuusinen-Laukkalan mukaan ehtiä kouluttaa heitä ja monia muita koulutettavia oman työnsä ohella, sillä siihen ei ole ylimääräistä työvoimaa eikä aikaa työohjelmassa.
– Jos olisi, saisimme entistä osaavampia lääkäreitä tänne heti valmistumisen jälkeen.
”Laillistusprosessi pitäisi ymmärtää kokonaisuudeksi”
Hän kertoo, että Suomeen muuttaneet, EU:n ulkopuolella koulutetut lääkärit ovat joutuneet väliinputoajiksi.
Kun talous tiukkenee, heille ei tahdo löytyä ohjausresurssia yhä kiireisemmäksi muuttuvassa lääkärin työssä. Siksi heidän laillistusprosessinsa eivät etene tai he eivät edes pääse aloittamaan niitä.
– Heillä on edessään pitkä ja mutkallinen tie. Tentit ovat aika haastavia, eikä ammatillisen kielitaidon koulutusta saa oikein missään. Kielen opetus jää pääasiassa työnantajan vastuulle. Työluvalla työskentelevien lääkäreiden ei ole mahdollista osallistua täysipäiväiseen kielen opiskeluun, koska se ei ole sallittua työluvalla. Ilman työtä ei maahan taas voi tulla.
Laillistusprosessi ja työlupakäytäntö ovat Kuusinen-Laukkalan mielestä hankalat ja kankeat. Nyt työlupia haetaan kolmen kuukauden välein. Joka erikoisalalle täytyy tehdä eri työsopimus, eikä niitä voi suunnitella pitkälle etukäteen. Maksimissaan kahdelle työsopimukselle voi hakea työluvan yhtä aikaa.
Hän painottaa, että laillistusprosessi pitäisi ymmärtää kokonaisuudeksi, johon myös työnantajat sitoutuisivat. Työlupakäytäntöä helpotettaisiin ulottumaan pidemmälle ajalle, koska lyhyistä työjaksoista koostuva prosessi kestää keskimäärin kolme vuotta ennen täyslaillistusta.
– Myös tenttivaatimuksia voisi selkeyttää paremmin sitä työtä vastaavaksi mitä heillä on kussakin vaiheessa täällä mahdollisuus tehdä ja oppia. He tulevat kuitenkin aivan erilaisista kulttuureista, ja terveydenhuolto toteutettu lähtömaassa aivan eri tavalla kuin täällä. Kurottavaa riittää pitkäksi aikaa, eivätkä kaikki pääse tai mahdu Tampereen yliopiston valmennuskursseillekaan. Työpaikoilla osaamisen kehittymisen näkee parhaiten.
Ulkomailla lääkäriksi valmistuneet ja Suomeen muuttaneet eivät ole Kuusinen-Laukkalan mukaan kausityöntekijöitä, jotka tulevat tänne kolmeksi kuukaudeksi ja lähtevät sen jälkeen pois.
