In memoriam Tomi Pentti Eerik Matikainen 13.3.1975-12.9.2003

Tomi Matikainen aloitti lääketieteen opinnot kanssamme Kuopiossa elokuussa 1998. Hän oli syntynyt Savonlinnassa vuonna 1975, talvisodan loppumisen vuosipäivänä, kuten hän usein muisti mainita. Jo samana kesänä perhe muutti Lappeenrantaan, missä Tomi vietti lapsuutensa ja nuoruutensa. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Lappeenrannassa vuonna 1995. Muutaman Helsingissä vietetyn vuoden jälkeen alkoi yhteinen taipaleemme. Etunimi vaihtui Taunosta Tomiksi opiskeluvuosien aikana, mutta me tulemme aina muistamaan hänet Tanena. Tämä siitäkin huolimatta, että hän korjasi aina viipymättä väärällä nimellä puhuttelijaa. Tomin rakkain nuoruusvuosien harrastus oli karate. Hän voitti ensin vuoden tulokkaan ja piirimestarin tittelit ja vuonna 1995 nuorten suomen mestaruuden raskaassa sarjassa. Vaihto-oppilasvuonna Yhdysvalloissa omaa lajia ei ollut tarjolla, joten Tomi kokeili taekwondoa, jossa hän voittikin Tennesseen mestaruuden. Hän valmensi kotiseurassaan nuoria harrastuksen piiriin vuosien ajan. Aktiiviharrastuksen jo väistyttyä opiskeluaikana hän jaksoi korostaa lajin henkistä luonnetta. Moni meistä muistaa Tomin jo pääsykokeiden valmennuskurssilta. Kova ääni, iloinen nauru ja kärkevät mielipiteet tulivat lopullekin kurssille tutuiksi heti yhteisten luentojen alettua. Sanavalmis ja väittelyyn taipuvainen kaveri jäi varmasti myös monen professorin ja apulaisopettajan mieleen. Kaikki eivät varmastikaan olleet kaikkien hänen mielipiteidensä takana, mutta Tomi osasikin aina elää mielistelemättä ketään ja välittämättä muiden arvostelusta ja mielipiteistä. Asia, johon moni pyrkii koko elämänsä onnistumatta siinä. Toisaalta osa meistä sai tutustua Tomin herkempään puoleen, hyvään kuuntelijaan ja uskolliseen ystävään, jota nyt kaipaamme. Kuten karateen, Tomi omistautui muihinkin hänelle tärkeisiin asioihin intohimoisesti. Vaikka opinnot viivästyivät hieman monien muiden tavoin, hän suhtautui aina lääketieteeseen harvinaisella hartaudella ja siteerasi jo opiskeluiden alkuvuosina tieteellisiä tutkimuksia, joista muilla ei ollut aavistustakaan. Pääseminen tiedekuntaan oli hänelle jo suuri ylpeydenaihe, mutta kutsumusammattinsa harjoittamisesta Tomi sai varmastikin suurempaa tyydytystä kuin moni kurssitoverinsa. Tomi ehti toimia noin puolen vuoden ajan terveyskeskuslääkärinä pääkaupunkiseudulla ja Juuassa. Tätä ennen hän toimi sijaisena psykiatrisessa yksikössä. Muutama viikko ennen kuolemaansa hän epäili hoitaneensa noin tuhatta eri potilasta. Pieni rajapyykki verrattuna monen seniorikollegan uraan, muttei vaikuttamista tuhannen ihmisen elämään voi vähätellä. Tomin tuntien nämä potilaat hoidettiin äärimmäisen huolellisesti ja kiireettömästi. Potilaiden inhimillinen hoitaminen oli hänelle tärkeintä. Päivystysviikonloppujen jälkeen hän ei kehunut katsottujen potilaiden määrillä eikä palkallaan. Tomi suunnittelikin uraa perhelääkärinä. Sairaala-aloille hän ei ikinä tuntenut erityistä vetoa. Suru-uutinen Tomin tapaturmaisesta kuolemasta kohtasi monet meistä ollessamme juhlimassa toisen kurssitoverimme väitöstilaisuutta. Hänen rakastamansa näkymä kotoaan yhdeksännen kerroksen parvekkeelta osoittautui kohtalokkaaksi. Hänen poismenonsa kesken opintojen, vain 28-vuotiaana, hiljensi meidät kaikki. Tomi eli elämäänsä omalla tavallaan, ilman kompromisseja. Hänen persoonallisuutensa rikastutti elämäämme tavalla, jota emme ikinä unohda.

Lihapullat

Olimme olleet Tukholmassa. Saavuimme takaisin laivaan vähän ennen lähtöhetkeä ja nälkä kurni jo aika kovaa. Onneksi buffet-ravintolassa odotti pöytä varattuna.

Iiro Kilpikari

Päätöstä jaloa...

Päättäminen on helppoa, erityisesti jos päätöksenteon tueksi on kartoitettu erilaisia vaihtoehtoja. Vastuu seurauksista jää päättäjälle, sekä hyvässä että pahassa. Jos vastuu on poliittinen, se mitataan vaaleissa. Jos vastuu on ammatillinen tai taloudellinen, se mitataan toimintaympäristössä.

Juha Pekka Turunen

Helsingin vastuualueen perusterveydenhuollosta vastaava aluepäällikkö Juha Rytsölä: Omalääkärijärjestelmää resursoitava tarpeeksi

Lääkäriliiton seitsemästä aluepäälliköstä on hommassa pisimpään ollut terveyskeskuslääkäri Juha Rytsölä, joka toimii Helsingin vastuualueen perusterveydenhuollosta vastaavana aluepäällikkönä. Hän on ollut aluepäälliköksi nimitettynä siitä lähtien, kun aluepäällikköorganisaatio vuoden 1984 lääkärilakon jälkimainingeissa perustettiin.

Mika Vehkasaari

Terveydenhuollon hallinto- ja johtajalääkärien alaosasto perustettu

Lääkäriliiton hallitus päätti viime kokouksessaan perustaa Terveydenhuollon hallinto- ja johtajalääkärien alaosaston ja vahvistaa samalla uuden alaosaston säännöt.

Lääkäriliiton lausunto opetusministeriölle: Lääkärin työn sisältö, oman työn hallinta ja koulutusresurssit keskiöön!

Lääkäriliitto on antanut lausunnon opetusministeriölle luonnoksesta, joka koskee koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa vuosille 2003-2008.

Lääkäriliitto: Saumattoman palveluketjun edistäminen edelleen ajankohtaista

Lääkäriliitto on antanut sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon lakiesitysluonnoksesta, joka koskee sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun ja sosiaaliturvakortin kokeilua.

Helsingin vastuualueen aluepäällikkö Risto Avela: Aluepäällikkö toimii linkkinä liiton ja kentän välillä

Lääkäriliiton aluepäällikköorganisaatiossa Helsingin vastuualue on jaettu erikoisairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken. Erikoissairaanhoidon asioista vastaavana aluepäällikkönä toimii anestesiologi Risto Avela HYKS:n Silmä-korvasairaalasta. Hän on ollut tehtävässä syksystä 2001 lähtien.

Mika Vehkasaari

Lääkäri - äänestä perusterveydenhuollon edustaja Lääkäriliiton valtuuskuntaan! Perusterveydenhuollon vaalirengas

Vaalirenkaamme on näihin vaaleihin muuttunut aiemmasta. Yleislääketieteen yhdistyksen ehdokkaat ovat nyt mukana Oikeat yleislääkärit - KL-vaaliliiton listalla. Työterveyslääkäreiden alaosasto on mukana entiseen tapaan. Uutena ryhmittymänä vaalirenkaassa on terveydenhuollon johtajalääkärit. Heillä ei ole aiemmin ollut omaa vaalilistaa. Näin he haluavat profiloitua omaksi joukokseen. Heidän mukanaolonsa perusterveydenhuollon tunnusten alla kertoo omaa kieltään siitä kuvasta, joka johtavilla lääkäreillä perusterveydenhuollon roolista on. Yhteistyömme jatkukoon myös vaalien jälkeen.

In memoriam Eila Räsänen 4.11.1936-29.6.2003

Kuopion lastenpsykiatrian professori Eila Räsänen kuoli pitkän sairauden jälkeen Helsingissä 29. kesäkuuta 2003. Hän oli kuollessaan 66-vuotias ja olisi vielä pystynyt mittavaan työmäärään alueen lastenpsykiatrian kouluttajana ja osaajana. Hän osallistui alansa kehittämiseen vielä sairasvuoteelta sitkeän ja vahvan tahtonsa turvin, vaikka fyysiset voimat alkoivat ehtyä. Eila Räsänen syntyi 4. marraskuuta 1936 Turussa, jossa hän kävi koulunsa, opiskeli ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1963 ja lastenpsykiatrian erikoislääkäriksi 1976. Vaikka keskeinen elämäntyö lastenpsykiatrina toteutui Kuopiossa, Turku oli hänelle rakas paikka ja hänen tuhkansa siroteltiin Airiston aalloille. Eila Räsänen väitteli Kuopion yliopistossa vuonna 1988 aiheena sotalapsikokemusten vaikutus Ruotsissa sodan aikana olleitten lasten aikuisiän selviytymiseen. Eila Räsänen oli myös kiinnostunut nuorten auttamisesta. Hän toimi nuorisopsykiatrian erikoislääkärinä ja Oulun yliopiston nuorisopsykiatrian dosenttina. Vuodesta 1990 eläkkeelle jäämiseensä saakka hän toimi Kuopion yliopiston lastenpsykiatrian professorina ja Kuopion yliopistollisen keskussairaalan lastenpsykiatrian ylilääkärinä. Eila Räsänen loi Kuopioon vireän, monipuolisen ja korkeatasoisen lastenpsykiatrisen yksikön, joka toimi mm. lasten psykofarmakahoidon ja liaison-lastenpsykiatrian alueilla edelläkävijänä. Hänen johtamistyylinsä oli toimelias ja huumoria taitavasti viljelevä. Vauhdikkuutta oli jo nuorena - hän kilpaili menestyksekkäästi pikamatkojen juoksussa. Eila Räsänen korosti korkeatasoisen kliinisen tutkimuksen tärkeyttä hoidon pohjana, ja käytettyjen tutkimus- ja hoitomenetelmien tuli olla myös tieteellisesti vaikuttaviksi osoitettuja. Kouluttajana hän oli laaja-alainen ja arvosti lastenpsykiatrian eri hoitomuotoja. Hän oli aktiivisesti kehittämässä perheterapiaa hoitomuotona myös lastenpsykiatrisissa ongelmissa. Eila Räsänen loi Itä-Suomeen alueellisen lastenpsykiatrisen jatkokoulutusohjelman ja oli mukana luomassa pohjoismaista lastenpsykiatrian tutkijakoulutusta. Hän toimi Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen arvostettuna asiantuntijana monissa lasten seksuaalisen hyväksikäytön selvitysprosesseissa ja tätä hänen asiantuntijan rooliaan on vaikea korvata. Opiskeluajoista lähtien Eila Räsänen otti aktiivisesti kantaa ja osallistui yhteiskunnallisiin asioihin. Hän koki voimakkaasti, että myös lapsilla on oikeus saada tarvitsemaansa psykiatrista hoitoa ja otti rohkeasti yhteyttä myös poliittisiin päättäjiin puutteita havaitessaan. Räsänen toimi Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen puheenjohtajana 1988-92 ja Suomen Lääkäriliiton hallituksen ja Lääkäriseura Duodecimin valtuuskunnan jäsenenä sekä Julkulan sairaalan liittohallituksessa. Tutustuimme 1975, jolloin nuorena Keiteleen terveyskeskuslääkärinä konsultoin häntä erään syrjäkylän lasten asioissa. Hän kutsui minut neuvotteluun KYS:iin ja yhdessä laadimme paikallisiin oloihin toimivaa kuntoutussuunnitelmaa. Hänen tietonsa, laaja-alaisuutensa ja aito paneutumisensa lasten ongelmiin teki minuun syvän vaikutuksen. Eila Räsänen sai raskaitten asioitten parissa tekemäänsä suureen työmäärään voimia perheestään. Hän oli viiden lapsen äiti ja onnellinen isoäiti, joka ehti nähdä jo lapsenlapsenlapsensa. Vaikean sairautensa hän sai sairastaa lastensa luona ja sai vuorostaan vastaanottaa lastensa hoivaa ja rakkautta. Hän oli aktiivinen liikkuja ja suuri luonnon ja Lapin ystävä, mutta vielä kevättalvella toivottu Sallan matka jäi voimien uupumisen vuoksi toteutumatta. Viimeisiin keskusteluihin asti Eila Räsänen myös huolehti muiden hyvinvoinnista ja painotti työtovereilleen omasta jaksamisesta huolehtimista, jotta voimia riittäisi lasten auttamiseen. Eila Räsänen muistutti jokaisen ihmisen arvokkuudesta ja yhteisestä vastuustamme auttaa psyykkisesti häiriintyneitä lapsia ja vaikeuksissa olevia perheitä Suomessa, samoin kuin sotien seurauksista kärsiviä lapsia kaikkialla maailmassa.

In memoriam Aino Ojanen 27.2.1953-26.7.2003

Pidetty kollegamme Aino Helena Ojanen (os. Kuosmanen) menehtyi äkilliseen sairauteen kesälomallaan.

In memoriam Pekka Karhi 10.12.1925-24.8.2003

Sunnuntaina 24.8.2003 poistui luotamme Vammalan aluesairaalan emeritus kirurgi-ylilääkäri ja johtava lääkäri Pekka Karhi. Hän kuoli 77-vuotiaana nopeasti kehittyneen sairauden murtamana sisätautiosastolla aluesairaalassa, jonka suunnittelua ja rakentamista hän asiantuntijana johti 35 vuotta sitten, ja jossa hän suoritti pääosan elämäntyöstään.

Eelis Repo

Mistä viisastenkivi terveyskeskusten ongelmiin?

Maanantaipäivä terveyskeskuksessa. Terveyskeskuksen ovet avataan, sisään ryöpsähtää joukko potilaita, puhelimet soivat. Lääkäri tutkii tietokoneeltaan potilaslistaansa. Huokaisu: Akuuttivastaanottoa varten varatut ajat on jaettu etukäteen perjantaisen koulutuspäivän ja viikonlopun aikana, puhelintunnilla on jo nyt liikaa soittoa kaipaavia, uusittavien reseptien pino täyttää postilaatikon ja sisäisessä postissa on kasa soittopyyntöjä. Miksi meninkään koulutukseen, milloin hoidan ylimääräiset potilaat, kuinka jaksan kesälomaan? APUA!

Kaisa Nissinen-Paatsamala

Oikeuskanslerin yllättävä päätös muuntokoulutuksen erillisvalinnoista

Oikeuskansleri Paavo Nikula teki elokuussa päätöksen, jonka mukaan sairaanhoitajien muuntokoulutusta koskevat erillisvalinnat ovat laillisia. Liiton neuvottelupäällikkö Markku Kojo pohtii oikeuskanslerin yllättävää päätöstä.

Markku Kojo

LÄÄKÄRI 2003 -tutkimus käynnistetty

Viisitoista vuotta sitten toteutettiin Nuori Lääkäri 88 -tutkimus. Tuolloin selvitimme nuorten lääkärien elämäntilannetta, urasuunnitelmia, kokemuksia koulutuksesta ja erityisesti terveyskeskustyön opetuksesta, jonka puutteiden arveltiin olleen syynä haluttomuuteen hakeutua työhön terveyskeskuksiin. Tutkimuksesta saatua tietoa on hyödynnetty koulutuksen ja terveydenhuollon kehittämisessä. Vastaava kyselytutkimus on uusittu kahdesti viiden vuoden välein (Lääkäri 93 ja Lääkäri 98). Toimintaympäristön muutokset heijastuivat selvästi lääkärien näkemyksiin. Vuonna 1988 elettiin merkittävän terveyskeskuslääkärivajauksen aikaa. Vuonna 1993 oli uhkana lisääntyvä lääkärityöttömyys, ja taas vuonna 1998 oli vallalla täystyöllisyys ja alkoi esiintyä lieviä lääkärivajauksenkin merkkejä. Viisi vuotta sitten joka viides nuori lääkäri aikoi tulevaisuudessa työskennellä ulkomailla ja neljännes vastaajista arvioi, että ei enää ryhtyisi lääkäriksi, jos olisi aloittamassa opintojaan.

Santero Kujala

Heikki Pälve luottamusmiehille: Terveydenhuollon uudistukset eivät voi onnistua ilman sitoutunutta lääkärikuntaa

Lääkäriliiton puheenjohtaja Heikki Pälve totesi Helsingin alueellisen luottamusmiespäivän tilaisuudessa syyskuun puolivälissä, että terveydenhuollon uudistukset eivät voi onnistua ilman sitoutunutta lääkärikuntaa.

Mika Vehkasaari

NLY:ltä terveyspoliittinen tempaus: Lähetä kirje ministerille tai kansanedustajalle!

Nuorten Lääkärien Yhdistys on tekemässä valtion päättäjille suunnattua terveyspoliittista tempausta. Se lähettää lokakuun alussa lääkäreille kirjeen, jossa on mukana jollekin ministerille tai kansanedustajalle lähetettävä postikortti.

Mika Vehkasaari

WMA:n yleiskokouksen päätöksiä: Ihmisen lisääntymismateriaalin kaupallisuus kiellettävä

Maailman lääkäriliiton WMA:n Helsingissä syyskuun puolivälissä pidetyssä yleiskokouksessa tehtiin päätöksiä mm. ihmisen muna- ja siittiösolujen sekä alkioiden kaupallisen käytön kieltämisestä, hoitotahdon noudattamisesta sekä lääkärien eettisestä työhönotosta.

Mika Vehkasaari

Jäsenistö

Kotkan Työterveys Oy:n johtavan työterveyslääkärin/toimitusjohtajan toimeen yleislääketieteen erikoislääkäri Timo Virtanen 1.7.2003 lähtien.

Muutoksia erikoislääkärikuulusteluun

Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen neuvottelutilaisuus kokoaa yhteen lääketieteelliset tiedekunnat, Lääkäriliiton sekä alan viranomaistahot (TEO, STM ja OPM). Neuvottelukunta kokoontuu yleensä kahdesti vuodessa. Neuvottelutilaisuuksien tavoitteena on yhdenmukaistaa tiedekuntien erikoislääkärikoulutusta ja perusterveydenhuollon lisäkoulutusta koskevia pysyväismääräyksiä sekä keskustella ajankohtaisista aiheista lääkäreiden ammatilliseen jatkokoulutukseen liittyen.

Harri Hyppölä