Orwell ja Islanti

Kun tavallisena maanantai-aamuna työpaikan Finstar-ohjelma kieltäytyy käynnistymästä, internet-yhteys kaatuu ja sähköposti tilttaa liitetiedoston lataukseen, niin tietoyhteiskunnan orwellilaiset uhkakuvat valvovasta isoveljestä tuntuvat kaukaisilta. Valvokoon kuka lystää, jos vain joku yhteys johonkin toimisi... Y2K-ongelmat ovat lääketieteen teknologiassa ja sairauskertomusjärjestelmissä huomioon otettava asia, mutta tähän mennessä uhkakuvat ovat liittyneet joko toimimattomuuteen tai hakkeroinnin aiheuttamaan tietoturvan vajeeseen. Aivan uusi uhka raportoitiin Nordiska Läkarrådetin hallituksen kokouksessa helmikuussa: uhka kokonaisen väestön terveystietokannan kaupallistamisesta ja kontrolloinnista.

Kati Myllymäki

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 9/1999 Kommentteja

Valtion lääkäritkö lampaita?

Viime sopimuskierroksella valtio sitoutui TUPO:oon jo varhaisessa vaiheessa. Samalla myös valtion lääkärit sidottiin sopimukseen. Kuntapuolen VES-neuvotteluissa pystyttiin titraamaan lääkäreille selvästi parempi tulos kuin pelkkä TUPO - joskin yhtenä apukeinona työajan pidennys. Rakenteellisena elementtinä se ei kuitenkaan sovellu valtion lääkäreiden työhön myöhemminkään, koska valtaosa heistä työskentelee yliopistojen piirissä. Valtion sairaaloita on vain muutama: puolustusvoimien sotilassairaalat ja valtion mielisairaalat.

Pekka Saarinen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 9/1999 Kommentteja

Lääkäriliitto ehdottaa terveydenhuoltoon uutta rahoitusmallia

Lääkäriliitto esittää terveydenhuoltoon uutta rahoitusmallia, jolla päästäisiin eroon nykyisen kuntakohtaisen rahoitusmallin ongelmista. Mallin peruspilarina on alueellinen rahoituspohja: kunnat ohjaisivat terveydenhuoltoon tarkoittamansa varat suuren sairaanhoitopiirin kokoiselle alueelliselle kuntayhtymälle, joka huolehtisi rahoituksen ohjaamisesta alueellaan. Kuntayhtymän asiantuntijat määrittelisivät kaikille terveyspalveluille osuuden, joka potilaalle korvataan kustakin palvelusta, ja potilas saisi vastaavan suuruisen hoitosetelin. Tällä hoitosetelillä potilas voisi hankkia hoitonsa valitsemaltaan palveluntuottajalta, myös yksityissektorilta. Hoitosetelin ylittävän osuuden maksaisi potilas itse. Jos potilaan maksettavaksi jäävä osuus on vuodessa suurempi kuin 4 000 markkaa, potilas voisi vähentää ylimenevän osuuden verotuksessa.

Suvi Sariola

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 9/1999 Kommentteja

Rahoituksen pohja horjuu ja eriarvoistuminen kiihtyy

Lääkäriliiton ehdottaman uuden rahoitusmallin taustalla on huoli terveydenhuollon rahoituspohjan horjumisesta julkisen rahoituksen vähetessä. Taloudellisissa vaikeuksissa painiskelevat kunnat noudattavat lisäksi kukin omaa terveyspolitiikkaansa, ja potilaat ovat joutuneet eriarvoiseen asemaan sen perusteella, kuinka heidän kotikuntansa huolehtii terveyspalvelujen järjestämisestä.

Suvi Sariola

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 9/1999 Kommentteja

Erikoistuvan lääkärin ongelmat

Eri puolilta maata on tullut viestejä erikoistuvan lääkärin heikosta kohtelusta. Ongelmia ovat edelleen aiheuttaneet lyhyet määräyskirjat ja niiden mukanaan tuoma epävarmuus ja pätkätyöläisyys. Palkkauksen soveltamisessa on myös selkeitä paikallisia ongelmia, kun erikoistuja vaihtaa uuteen työpaikkaan ja kun työsuhde on erikoistumisen luonteesta johtuen määräaikainen. Virkaehtosopimuksen selkeitä tavoitteita pätevyyden ja kokemuksen palkitsemisesta kierretään erikoistuvan lääkärin kohdalla vetoamalla sijaisuuteen, määräaikaisuuteen ja tämähän on vain välivaihe työurallasi.

Kati Myllymäki

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 8/1999 Kommentteja

Tienhaarassa

Lääkäriliiton Rahkeet-työryhmä on saanut valmiiksi mietintönsä Terveyspalvelujen rahoitus tienhaarassa, ja se on juuri menossa liiton hallituksen käsittelyyn. Työryhmä hahmottaa yksimielisessä mietinnössään suomalaisen terveydenhuollon haasteita. Yhteisenä nimittäjänä niille ovat supistuva julkinen talous ja terveyspalvelujen rahoitusrakenne, joka ei riittävästi tue perustehtävää. Terveysarvojen priorisointiasema on jo lakisääteisesti heikko. Vallitsevat kiristyvän kustannushallinnan arvot heikentävät sitä edelleen. Olemme tulleet tienhaaraan, jossa terveyspalvelujen epävakaa rahoituspohja ei riitä vastaamaan tarpeeseen ja kysyntään, vaan sitä tulee vakauttaa.

Kari Pylkkänen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 8/1999 Kommentteja

Aluepäälliköt - keitä he ovat ja mitä he tekevät

Lääkäriliittoon perustettiin 1980-luvun alussa aluepäällikköorganisaatio, joka muodostettiin yliopistosairaalapiirijakoa noudattavaksi. Kullekin viidelle alueelle nimettiin aluepäällikkö, jonka tehtävänä oli koordinoida vuoden 1984 työtaistelu. Aluepäällikköorganisaation tarpeellisuus todettiin pysyväksi mainitun työtaistelun jälkeen. HYKS:n alueen suuren lääkärimäärän vuoksi sinne nimettiin 1980-luvun lopussa toinen aluepäällikkö. TAYS-piirin suuren maantieteellisen koon vuoksi siitä ja HYKS-piiristä erotettiin Lahden alue 1990-luvun alussa ja valittiin seitsemäs aluepäällikkö.

Olli Meretoja

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 7/1999 Kommentteja

Kati Myllymäki EU:n lääkärikoulutuksen neuvoa-antavan komitean puheenjohtajaksi

Lääkärikoulutusasioiden neuvoa-antavana komiteana EU:ssa on vuodesta 1975 alkaen toiminut ACMT (Advisory Committee on Medical Training). Siinä ovat edustettuina ammattikunta, yliopistot sekä viranomaiset. ACMT:n uuden kokoonpanon ensimmäisessä kokouksessa Brysselissä 5.2.99 komitealle valittiin kolme puheenjohtajaa, joista yhdeksi tuli Lääkäriliiton puheenjohtaja Kati Myllymäki.

Hannu Halila

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 7/1999 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030