Lääkäriliiton valtuuskunta: Palkkarakenneuudistus seuraavan virkaehto-sopimuksen tavoitteeksi

Lääkäriliiton 13.-14.12.1996 kokoontunut valtuuskunta hyväksyi keskeiset periaatteet lääkärien palkkarakenneuudistukselle, jossa tavoitteena on kokonaisansioiden painopisteen siirtäminen päivystyksestä peruspalkkaan. Palkkaukseen on kehitettävä uusia elementtejä, joiden avulla lääkäri voi itse vaikuttaa ansiotasoonsa kehittämällä pätevyyttään tai lisäämällä suoritteitaan. Korkeaa ammattitaitoa ja tehokkuutta palkitseva järjestelmä on edistää parhaiten myös terveydenhuollon toimintaa.

Valtuuskunnassa esitettiin voimakasta kritiikkiä lääkärien peruspalkkausta kohtaan, joka on jäänyt viime vuosina jälkeen yleisestä ansiokehityksestä. Liiton edunvalvontavaliokunnan puheenjohtajan Anne Santalahden johtamassa työryhmässä suunniteltu malli lääkärien palkkausrakenteen uudistamisesta sai laajaa kannatusta. Uusien palkka- ja työaikamallien valmistelua jatketaan valtuuskunnassa esitettyjen näkemysten pohjalta.

Kaikkia sopimusaloja koskevaksi perustavoitteeksi asetettiin lääkärien ansiokehityksen kääntäminen nousuun. Palkkausjärjestelmää on kehitettävä siten, että lääkäri voi nykyistä enemmän vaikuttaa itse palkkaukseensa kehittämällä lääketieteellistä osaamistaan ja pätevöitymällä hallinnollisesti. Suoritepalkkausjärjestelmä tulee ulottaa koskemaan myös sairaalalääkäreitä. Nykyiset harkinnanvaraiset palkanosat tulee muuttaa ehdottomiksi. Erityistehtävistä kuten esimerkiksi päivystysvelvoitteesta ja erikoistuvien lääkärien ohjauksesta tulee maksaa erilliset lisät.

Valtuuskunnassa käytiin keskustelua suoritepalkkauksesta, jonka Osmo Pammo epäili lisäävän eriarvoisuutta spesialiteettien välillä. Ari Palomäki esitteli liitossa luotuja malleja suoritteiden pisteyttämisestä siten, että eri alojen lääkäreille taataan tasapuoliset mahdollisuudet ansiokehitykseen ja järjestelmä sopii käytettäväksi sekä poliklinikoilla että osastoilla. Timo Niinimäki muistutti, ettei palkkausjärjestelmästä tulisi tehdä vielä nykyistä monimutkaisempaa, sillä jo nyt on oman palkan tarkistaminen tehty liian vaikeaksi.

Peruspalkan nosto luo edellytykset kokonaistyöajan lyhentämiselle uuden työaikalain mukaisesti. Liiton tavoitteena on vähentää lääkärien työsidonnaisuutta nykyisestä keskimäärin 47-48 tunnista 43 tuntiin viikossa. Säännöllinen työaika on tarkoitus jatkossakin sijoittaa klo 8:n ja 16:n välille. Muulle ajalle sijoitetun työn osalta pyritään luomaan kellonaikoihin sidottu korvausjärjestelmä, joka vastaa tasoltaan päivystyskorvauksia.

Myös pitkiä työrupeamia pyritään tulevaisuudessa rajoittamaan. Hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi ja päivystyksen tiheän toistuvuuden ehkäisemiseksi työpaikkapäivystyksessä voidaan kuitenkin hyväksyä enintään 24-26 tunnin työrupeamat. Aktiivipäivystykseen on tavoitteena luoda järjestelmä, jossa työrupeaman pituus määräytyy paikallisesti sopien päivystyspisteen rasittavuuden mukaan. Järjestelmä on tarkoitus muodostaa sellaiseksi, ettei työvuoroilla lisätä työhön sidottujen vuorokausien määrää nykyisestä.

Väestövastuusopimus kattavaksi

Terveyskeskuslääkärien osalta liiton edunvalvonnan keskeisenä tavoitteena on väestövastuusopimuksen käyttöönotto koko maassa, mikä saikin yleistä kannatusta valtuuskunnassa. Leena Varesmaa-Korhonen tosin epäili järjestelmän soveltuvuutta harvaan asutuilla alueilla. Tehtyjen selvitysten mukaan väestövastuujärjestelmä on osoittautunut toimivaksi myös syrjäseuduilla, joskin järjestelmän suurempi kuormittavuus näillä alueilla tulisi ottaa huomioon väestöpohjia laskettaessa. Muutoinkin väestövastuusopimukseen tulisi saada neuvotteluvelvoite ylikuormittumisen ehkäisemiseksi. Liitto katsoo, että perusvastuu- väestön koko voi olla enintään 1 700 henkeä, jonka ylittämisestä olisi erikseen sovittava asianomaisen lääkärin kanssa.

Lääkäriliiton tavoitteena on, että terveyskeskuksissa sovitaan päivystyksen alkamisajankohdaksi klo 16 ja että päivystyksen peruskorvaus maksetaan jatkossa kaikesta työpaikkapäivystyksestä tunti tunnilta.

Paula Vainiomäki esitti, että sairaalalääkärien palkkarakenneuudistukseen kaavailtu opetusvelvollisuuslisä tulisi saada käyttöön myös terveyskeskuksissa, jotka osallistuvat lääkärikoulutukseen.

Tapani Hämäläinen muistutti, että väestövastuujärjestelmän laajentamista ei saa ostaa sopimuksen tasoa heikentämällä ja että sopimuksessa mainitut harkinnanvaraiset palkanosat tulee saada käyttöön.

Syksyn työaikakiista

Valtuuskunnassa käytiin läpi syksyn työaikakiistaa ja kiitettiin luottamusmiesten sekä jäsenistön vahvaa panosta vuorotyön torjumisessa. Kaikissa sairaanhoitopiirikohtaisissa neuvottelutuloksissa on sovittu siitä, ettei lääkärien työaikajärjestelyjä muuteta voimassaolevan sopimuskauden aikana. Näin haluttiin turvata työrauha, jotta lääkärien palkkarakenneuudistuksen valmisteluun jää riittävästi aikaa. Palkkarakenneuudistuksen yhteydessä on tarkoitus uudistaa myös työaikajärjestelyt siten, että työsidonnaisuus todella vähenee.

Keskustelussa korostettiin, että vuorotyö on tulevassakin työuudistuksessa torjuttava, sillä se ei sovi lääkärin työhön. Harri Juusela muistutti, että lääkärin tehtävä on huolehtia potilaistaan eikä tätä velvoitetta saa työaikalain liian tiukalla tulkinnalla häiritä. Panu Hakola toivoi, että kuntatyönantaja ryhtyisi nyt yhteistyössä lääkärien kanssa valmistelemaan työaikalain toteuttamista siten, että se sopii lääkärin työhön eikä terveydenhuollon toiminta vaarannu.

Uutta työaikalakia sinänsä pidettiin lääkärien työsuojelun ja työllisyyden kannalta myönteisenä uudistuksena. Osmo Pammo muistutti, että työaikalaki velvoittaa työnantajan korvaamaan ylityöt ja antaa mahdollisuuden kanavoida liiat työt uusiksi viroiksi. Ongelmana pidettiin sitä, että joissain sairaaloissa oli työaikalain ulkopuolelle kuuluvat johtotehtävät tulkittu liian laajasti, jolloin kliinistä työtä tekevät ylilääkärit oli jätetty työaikasuojan ja ylityökorvausten ulkopuolelle.

Lääkäriliitto pyrkii seuraavan neuvottelukierroksen yhteydessä sopimaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa lääkärien työaikajärjestelyistä keskitetysti ja työnantajia sitovasti. Uudella sopimuksella on tarkoitus säilyttää nykyisenkaltainen aktiivivapaajärjestelmä ja riittävän pitkät viikkolepoajat. Palkkaus- ja työaikajärjestelmiä uudistettaessa kiinnitetään huomiota myös jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksien turvaamiseen.

Valtuuskunnassa todettiin, että neuvottelut palkkarakenteen ja työaikojen uudistamiseksi nyt on käynnistettävä mahdollisimman pian Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa. Uudistusten tavoitteista vallitsi valtuuskunnassa laaja yksimielisyys, mutta niiden konkretisoiminen virkaehtosopimukseksi vaatii paljon työtä. Aikataulu saattaa osoittautua odotettuakin tiukemmaksi, sillä työmarkkinoilla pyritään mahdollisesti saamaan aikaan uusi tulopoliittinen kokonaisratkaisu jo ensi kesänä.

Kati Myllymäestä uusi puheenjohtaja

Lääkäriliiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin terveyskeskuslääkäri Kati Myllymäki Mikkelistä. Hän on toiminut lukuisissa liiton luottamustehtävissä, kuten valtuuskunnan ja hallituksen jäsenenä sekä liiton varapuheenjohtajana. Hän oli aktiivisesti mukana syksyn työaikakiistan ratkaisemisessa työskennellessään liiton vt. järjestöpäällikkönä marras-joulukuussa. Kati Myllymäellä on hyvät suhteet kaikkiin lääkäriryhmiin ja hän on toiminut mm. Nuori Lääkäri -lehden päätoimittajana.

Liiton varapuheenjohtajaksi vuodeksi 1997 valittiin uudelleen Vantaan kaupungin terveysjohtaja Risto Ihalainen ja uudeksi varapuheenjohtajaksi kirurgi Lauri Kyllönen HYKS:stä.

Erovuoroisten hallituksen jäsenten tilalle toimikaudeksi 1997-98 valittiin Jaakko Halonen, Risto Lantto ja Olli Meretoja. Erovuoroinen Anne Santalahti valittiin uudelleen. Varapuheenjohtajien ja hallituksen jäsenten vaalit olivat yksimielisiä. Kaksivuotinen toimikausi hallituksessa jatkuu lisäksi Jarkko Ihalaisella, Kari Pylkkäsellä ja Pekka Saarisella.

Puheenjohtajan valinta suoritettiin poikkeuksellisesti äänestyksenä, jossa Kati Myllymäki voitti kirurgi Timo Niinimäen äänin 31-27. Äänestyksestä huolimatta kokouksen henki oli rakentava ja edunvalvontatavoitteista samoin kuin muista liiton ensi vuoden toiminnan linjauksista vallitsi laaja yksimielisyys.

Uusi lääkärivala vahvistettiin

Valtuuskunta vahvisti lääkärinvalaa koskevan uuden tekstin, joka liittyy Lääkäriliiton laatimaan suositukseen valaperinteen elvyttämiseksi. Liitto suosittelee, että kukin lääketieteellinen tiedekunta järjestäisi vähintään kerran lukukaudessa juhlallisen publiikkitilaisuuden, johon liittyisi lääkärinvalan vannominen.

Lisäksi valtuuskunta vahvisti liiton avustusrahaston sääntöjen muuttamisen siten, että varoja voidaan tarvittaessa käyttää lääkärien työkykyä edistävään toimintaan. Tuki liittyy lääkärien terveydenhuoltoa varten perustettavaan luottamuslääkärijärjestelmään.

Valtuuskunta hyväksyi liiton toimintasuunnitelman ja budjetin ensi vuodeksi. Perusjäsenmaksu nousee 40 markalla eli 2160 markkaan vuodessa. Tämän lisäksi peritään ylimääräinen 150 markan jäsenmaksu tukirahastoon järjestöllisen valmiuden vahvistamiseksi. Ylimääräistä jäsenmaksua ei kuitenkaan peritä eläkkeellä olevilta, opiskelijoilta, peruspäivärahaa saavilta äitiys- tai vanhempainlomalaisilta, työmarkkinatukea saavilta työttömiltä eikä asevelvollisilta, mutta he voivat haluessaan suorittaa sen vapaaehtoisesti.