Tiukka edunvalvontasyksy tulossa: Lääkärien palkkaan saatava tuntuva korotus
Lääkäriliitossa valmistaudutaan vaikeaan neuvottelukierrokseen, sillä tavoitteeksi on asetettu tuntuvan tasokorotuksen saaminen lääkärien peruspalkkaan. Lääkärikunnan tyytymättömyys ansiotasoonsa on voimistunut vuosi vuodelta ja viime aikojen kiistat lääkärien päivystyskorvauksista ja työajoista ovat herättäneet jäsenkunnan puolustamaan etujaan. Tämän syksyn ja talven neuvotteluissa ei tyydytä prosenttiin tai pariin, vaan lääkärien palkat on saatava ammatin vaatimusten mukaiselle tasolle.
Nykyinen sopimuskausi jatkuu tammikuun 1998 asti, mutta työmarkkinoilla tähdätään uuteen tulopoliittiseen ratkaisuun jo ennen sen päättymistä. Näillä näkymin elo-syyskuussa käydään tunnustelevia keskusteluja ja loka-marraskuussa ryhdytään varsinaisiin tuponeuvotteluihin. Tuloratkaisun aikaansaaminen riippuu olennaisesti valtion ensi vuoden budjetin linjauksista sekä tulevaan Emu-päätökseen liittyvistä ehdoista.
Uuden tulosopimuksen syntyminen näyttää tässä vaiheessa epävarmalta, varsinkin kun Paperiliittto on julkisesti ilmoittanut, että sen alakohtaisten pulmien ratkaiseminen tuskin onnistuu keskitetyn ratkaisun puitteissa. Samansuuntaisen vastauksen myös Lääkäriliitto antoi Akavan viime keväiseen tupokyselyyn. Lääkäriliitto ei suostu sitoutumaan uuteen sopimukseen ja työrauhaan ennen kuin työaikalain toteuttamisesta ja palkkarakenteen uudistamisesta on päästy lääkärikuntaa tyydyttävään ratkaisuun.
Lääkäriliiton tavoitteita hiotaan edelleen ja neuvottelukierroksen valmisteluja jatketaan edunvalvontavaliokunnassa, järjestövaliokunnassa ja hallituksessa. Tärkeä linjanvetokokous tulee olemaan hallituksen suunnittelukokous syyskuun lopulla. Neuvottelutilanne vaatii varmasti myös liiton korkeimman päättävän elimen kannanottoja - sekä nykyisen, toimintansa vuodenvaihteessa päättävän valtuuskunnan että loka-marraskuussa valittavan uuden valtuuskunnan.
Palkkarakenneuudistusta tarvitaan
Sairaalalääkärien nykyinen palkkaus- ja työaikajärjestelmä luotiin pääpiirteisssään 1960-luvulla ja järjestelmän ongelmat tulivat korostuneesti esiin uuden työaikalain tullessa viime syksynä voimaan. Kuntatyönantaja halusi vähentää "kalliita" päivystystunteja siirtämällä lääkärit vuorotyöhön, mikä olisi romahduttanut lääkärien ansiotason ja johtanut entistä epämukavampiin työaikoihin. Lääkäriliitto ei hyväksynyt Kunnallisen työmarkkinalaitoksen vuorotyötä koskevia ohjeita, vaan sopi sairaanhoitopiirien kanssa siitä, että työaikajärjestelyt säilyvät entisellään voimassaolevan sopimuskauden loppuun eli 31.1.98 saakka.
Sairaanhoitopiirikohtaiset sopuratkaisut ovat turvanneet sairaaloiden toiminnan jatkumisen häiriöttä, mutta nyt kun sopimuskausi on lähestymässä loppuaan, vaatii lääkärien työaikakysymys pian todellista ratkaisua. Kiista ei ratkea vuorotyömallilla, sillä se johtaisi hankalien ilta- ja yövuorojen lisääntymiseen eli entistä suurempaan työsidonnaisuuteen. Lääkärikunnan keskuudessa suoritetut kyselyt osoittavat useimpien lääkärien olevan edelleenkin valmiit yli yön jatkuviin päivystysrupeamiin, kunhan ne eivät osu kohdalle liian usein ja korvaus on kohtuullinen.
Liitossa on laskettu, että raskaisiin päivystyspisteisiin tarvitaan vähintään seitsemän lääkäriä, jotta ympärivuorokautinen miehitys voidaan turvata ilman että työaikalain ylityösäännökset rikotaan. Tällöin päivystyskorvaukset voidaan ottaa ainakin osittain vapaa-aikana, siten että kokonaistyösidonnaisuus jää keskimäärin korkeintaan 43 tuntiin viikossa.
Lääkärien työaikojen lyhentäminen työaikalain mukaiseksi ei saa johtaa lääkärien kokonaisansioiden romahtamiseen. Työaikalain voimaantulo on nostanut palkkarakenneuudistuksen entistä ajankohtaisemmaksi, mutta paineita palkkauksen kehittämiseen on kasautunut jo pitkään. Lääkärien palkkataso on jäänyt yhä pahemmin jälkeen yleisestä ansiokehityksestä, kun toisaalta yksityissektori palkkaliukumineen, toisaalta monet vähemmän koulutetut ryhmät matalapalkkaerineen ovat parantaneet suhteellista ansiotasoaan. Paperiteollisuuden tuntipalkka on jo noussut selvästi yli vastavalmistuneen lääkärin palkan.
Perusteita lääkärien palkkavaatimukselle löytyy myös alati kasvaneesta työpanoksesta. Laman ja säästötoimien aikanakin sairaanhoidossa lisättiin leikkausten ja muiden suoritteiden määriä. Yksityinen työnantaja palkitsee ahkerat työntekijät palkankorotuksin, miksi ei myös kuntapuolella? Nykyinen palkkausjärjestelmä ei tue sairaaloiden tehokasta toimintaa.
Heikko palkkakehitys on huonontanut sairaaloiden mahdollisuuksia kilpailla lääkärityövoimasta. Pako yksityissektorille ja ulkomaille kiihtyy koko ajan. Lääkäripulasta puhutaan jo monin paikoin eikä se ratkea koulutusmääriä lisäämällä vaan nostamalla palkat sille tasolle, että työnteko tuntuu mielekkäältä.
Lääkärinpalkat ovat jo pudonneet niin alas, että tavallinen suomalainen ei usko sitä todeksi. Erikoistumista aloittelevan lääkärin lähtöpalkka on noin 10 900 markkaa ja valmiin erikoislääkärin 13 500 markkaa kuussa. Lääkäriliiton vastikään Suomen Gallupilla teettämä tutkimus osoitti kansalaisten olevan valmiit maksamaan lääkäreille 4 000-8 000 markkaa suurempaa peruspalkkaa. Tämänsuuruinen tasokorotus vastaisikin jo hyvin ammattikunnan toiveita.
Palkka työn määrän ja laadun mukaan
Palkkarakenneuudistuksessa tavoitteena on luoda terveydenhuollon toimintaa mahdollisimman hyvin palveleva järjestelmä, jossa kunkin lääkärin palkkaus määräytyy nykyistä enemmän hänen työsuoritustensa, pätevyytensä ja erityisvelvoitteidensa mukaan. Uudet palkanosat tulee toteuttaa perustyöajan palkkausta kohottavina lisinä.
Lääkäriliiton ehdottama suoritepalkkausjärjestelmä on keino kehittää terveyspalvelujen määrää ja laatua. Se on myös edullisin ja nopein tapa helpottaa sairaaloiden spesialistipulaa. Kannustava palkkausjärjestelmä tehostaisi palvelujen tuotantoa ja houkuttelisi yksityissektorille siirtyneitä lääkäreitä palaamaan sairaaloihin.
Suoritepalkkausjärjestelmän eri vaihtoehtojen valmistelu on vielä kesken, mutta alkusyksyn aikana päästäneen ratkaisuun siitä, miltä pohjalta järjestelmä on tarkoituksenmukaisinta rakentaa. Liitossa on lähdetty siitä, että jos suoritepalkkausjärjestelmä otetaan käyttöön, on sen tarjottava kaikkien erikoisalojen lääkäreille tasapuoliset mahdollisuudet ansioidensa parantamiseen. Järjestelmä voidaan rakentaa niin, että se sopii yhtä hyvin operatiivisille aloille kuin konservatiivisille ja palvelualoillekin.
Palkkausjärjestelmään tulee liittää uusia elementtejä korvauksena lääkärien erityisvelvoitteista. Nykyinen palkkausjärjestelmä ei kannusta lisäpätevyyden hankkimiseen, kouluttajana toimimiseen tai tutkimustyöhön, vaikka tulokset hyödyttävät suoraan työnantajaa mm. EVO-rahojen muodossa. Liiton tavoitteisiin kuuluvat täydennyskoulutuslisä, opetusvelvollisuuslisä ja tutkimustyölisä. Hallinnollinen vastuu on palkittava tulosvastuulisällä ja päivystysvelvollisuus omalla lisällään.
Lääkäriliiton vaatima palkkarakenneuudistus on valtava muutos, josta ei voida sopia neuvottelujen viimeisenä yönä, vaan jota on valmisteltava hyvissä ajoin ja hyvässä hengessä. Ellei näitä neuvotteluja kuntatyönantajan kanssa saada pian käyntiin, joudutaan tavoitteita pelkistämään. Tavalla tai toisella on tuntuva tasokorotus lääkärien ansiotasoon kuitenkin saatava.
