Gallup tutki: Lääkärien peruspalkkoja luullaan 3 000-8 000 markkaa todellista suuremmiksi

Suomalaiset arvioivat sairaalalääkärien palkat useita tuhansia markkoja todellista palkkatasoa korkeammiksi, ilmenee Lääkäriliiton vastikään Suomen Gallupilla teettämästä tutkimuksesta. Nuoren erikoistuvan sairaalalääkärin perustyöajan palkan ilman päivystyskorvauksia kuvitellaan olevan noin 13 700 markkaa, valmiin kirurgin 21 500 ja psykiatrin 19 400 markkaa kuukaudessa. Tämäntasoista peruspalkkaa vastaajat pitäisivät myös sopivana näille ammattiryhmille -- nuorten lääkärien palkan suotaisiin olevan jopa runsaat tuhat markkaa korkeampi.

Suomen Gallup on tehnyt Suomen Lääkäriliiton toimeksiannosta tutkimuksen, jolla selvitettiin väestön käsityksiä lääkäreiden työajoista ja peruspalkkatasosta. Haastattelut suoritettiin touko-kesäkuussa 1997 GallupOmnibus-tutkimuksen yhteydessä. Kaikkiaan haastateltiin 1 001 vähintään 15-vuotiasta suomalaista, mutta tulokset laskettiin erikseen 25-vuotta täyttäneiden vastaajien osalta, joita oli kaikkiaan 730. Tulokset ovat samansuuntaisia molemmilla otannoilla, mutta seuraavassa on selostettu 25 vuotta täyttäneen väestön mielipiteitä. Tässä iässä ihmiset ovat yleensä jo vakiintuneet työelämään, joten heillä voidaan katsoa olevan riittävästi tietoa eri ammattien palkkatasosta.

Millainen on lääkärin kokonais- työaika?

Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka suureksi lääkäreiden kokonaistyöaika viikossa muodostuu, kun 37 tunnin säännöllinen työaika ja päivystys lasketaan yhteen. Suuren yleisön käsitykset vastasivat yllättävän hyvin todellisuutta (taulukko 1). Eri väestöryhmien arvioissa ei myöskään ole suuria eroja, joten suomalaisilla näyttää olevan varsin yhdenmukainen ja realistinen käsitys lääkärien kokonaistyösidonnaisuudesta.

Vastaajat näyttävät yleisesti tietävän, että erityisesti operatiivisilla aloilla päivystetään paljon ja että päivystysrasitus kohdistuu eniten nuoriin erikoistuviin sairaalalääkäreihin. Koulutustaso on yhteydessä arvioihin sikäli, että korkeasti koulutetuilla on taipumus arvioida erikoistuvien lääkärien työajat pidemmiksi kuin vähemmän koulutetuilla.

Paljonko arvioitte lääkärien ansaitsevan?

Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään väestön käsityksiä lääkärien palkkatasosta julkisella sektorilla. Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan arvionsa noin vuoden työssä olleen nuoren erikoistuvan sairaalalääkärin sekä viisi vuotta palvelleiden kirurgin ja psykiatrin kuukausipalkoista. Haastattelussa tähdennettiin, että kyse on 37 tunnin perustyöajan ansioista ilman päivystyskorvauksia.

Taulukko 2 osoittaa, että 25 vuotta täyttäneet suomalaiset arvioivat lääkärien palkkatason 2 803-7 978 markkaa todellista palkkatasoa korkeammaksi. Varttuneemmat ikäluokat otaksuvat kunkin lääkäriryhmän palkkatason korkeammaksi kuin nuoremmat. Esimerkiksi 50-64 vuotiaat suomalaiset kuvittelevat erikoistuvan lääkärin peruspalkaksi keskimäärin noin 15 100, kirurgin 23 000 ja psykiatrin 21 200 markkaa. Korkeakoulututkinnon suorittaneet vastaajat arvioivat kirurgien ja psykiatrien palkkatason selvästi korkeammaksi kuin vähemmän koulutetut väestöryhmät.

Kun tulokset lasketaan koko 15-vuotta täyttäneen väestön osalta, on lääkäriryhmien ansiot arvioitu noin 2 400- 7 400 markkaa todellista palkkatasoa korkeammaksi.

Mikä olisi sopiva palkkataso lääkärille?

Seuraavalla kysymyksellä haluttiin tutkia, mikä olisi suomalaisten mielestä sopiva palkkataso lääkäreille. Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan mielipiteensä edellämainitun kolmen lääkäriryhmän sopivista perustyöajan kuukausipalkoista ilman päivystyskorvauksia.

Tulokset (taulukko 3) kielivät siitä, että suomalaiset olisivat valmiita maksamaan lääkäreille peruspalkkaa suurin piirtein sen verran, mitä he olettavat heidän ansaitsevan nykyisellään eli noin 14 800 -21 500 markkaa. Sopivana pidetyt palkat ovat noin 4 000-8 000 markkaa nykyisiä perustyöajan ansioita suuremmat. Moni tuntuu olevan tietoinen nuorten lääkärien palkkakuopasta, sillä erikoistuville lääkäreille ollaan valmiit maksamaan runsaat tuhat markkaa enemmän kuin heidän kuvitellaan ansaitsevan.

Koko 15 vuotta täyttäneen otoksen vastausten perusteella laskettu ero sopivien ja todellisten peruspalkkojen välillä on 3 500-7 200 markkaa. Mitä varttuneempia ikäluokkia tarkastellaan, sitä suurempia palkkoja lääkäreille ollaan valmiit maksamaan. Korkeimmat sopivat palkat löytyvät ylempien toimihenkilöiden ja eläkeläisten vastauksista, kun taas opiskelijat ja maanviljelijät maksaisivat lääkäreille jonkin verran vähemmän kuin muut ammattiryhmät. Kaikkien vastaajaryhmien ilmoittamat sopivat palkat ovat kuitenkin selvästi korkeammat kuin lääkärien todelliset palkat (kuvio 1).

Vastaako palkka työn vaativuutta?

Tutkimuksessa selviteltiin myös väestön käsitystä siitä, miten hyvin tai huonosti lääkärien nykyinen peruspalkkataso vastaa työn vaativuutta ja vastuullisuutta. Tässä vaiheessa kyselyä haastettelija näytti vastaajille Lääkäriliiton antamat tiedot erikoistuvien lääkärien ja erikoislääkärien todellisesta palkkatasosta.

Vaikka vastaajat aiemmissa vastauksissa olivat ilmoittaneet käsityksensä lääkärien sopivasta palkkatasosta useita tuhansia markkoja suuremmiksi kuin todelliset palkat, oli noin puolet (51%) vastaajista tämän kysymyksen kohdalla yllättäen sitä mieltä, että nykyinen palkka vastaa työn vastullisuutta ja vaativuutta melko tai erittäin hyvin. Kuitenkin 43 % katsoi, että palkka vastaa ammatin vaatimuksia huonosti.

Tyytymättömimpiä lääkärien todelliseen palkkatasoon olivat naiset sekä varttuneemmat ikäryhmät. Ylemmistä toimihenkilöistä 55 % ja eläkeläisistä 50 % on sitä mieltä, että palkka vastaa huonosti työn vastuullisuutta ja vaativuutta. 25-35-vuotiaiden keskuudessa löytyy selvästi enemmän palkkatasoa tässä suhteessa hyvänä (62 %) kuin huonona (37 %) pitäviä. Myös maanviljelijöiden, opiskelijoiden ja yrittäjien joukossa on keskimääräistä enemmän niitä, jotka pitävät lääkärien todellista palkkatasoa vähintäänkin melko hyvänä.

Mitä korkeampi koulutustaso vastaajalla on, sitä enemmän lääkärien nykyisessä palkkatasossa katsotaan olevan korjaamisen varaa.

Mitä mieltä lakosta?

Viimeinen kysymys koski suhtautumista mahdolliseen lääkärilakkoon. Haastateltavilta tiedusteltiin, kuinka he suhtautuisivat siihen, että lääkärit menisivät lakkoon peruspalkkatasonsa parantamiseksi.

25 vuotta täyttäneen väestön mielipiteet jakautuivat selkeästi kahtia: 46 % hyväksyisi lakon ja 47 % tuomitsisi sen. Ymmärtämys työtaistelulle on suurinta (53 %) 50-64-vuotiaiden keskuudessa. 25-35-vuotiaista lääkärilakkoa paheksuisi 53 % ja alle 25-vuotiaista 56 % (kuvio 2).

Puoluekannan mukaiset erot ilmenevät siten, että myönteisimmin suhtautuvat Vasemmistoliiton ja Vihreiden kannattajat. Keskustan ja Kokoomuksen kannattajien keskuudessa on keskimäärää enemmän varauksellista suhtautumista. Alueellisesti eniten lakon hyväksyjiä löytyy Uudellamaalta ja pääkaupunkiseudulta.

Käsitykset peruspalkkatasosta suhteessa työn vastuullisuuteen ja vaativuuteen sanelevat pitkälti sen, miten mahdolliseen lakkoon suhtauduttaisiin. Ne, jotka katsovat palkan vastaavan huonosti työn vastuullisuutta ja vaativuutta, hyväksyvät työtaisteluajatuksen keskimääräistä useammin. Kuitenkin niistäkin, jotka pitävät palkkaa tässä suhteessa huonona, kolmannes (34 %) tuomitsisi lakon.