Hallituksen päätöksiä 22.8.97 Lääkäriliitto valmistelee uutta lääkärisopimusta
Varsinaisia neuvotteluja lääkärien palkkarakenneuudistuksesta ei ole vielä saatu käyntiin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa, mutta tavoitteiden valmistelu tulevalle neuvottelukierrokselle jatkuu, todettiin Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 22.8. Perustyöajan ansioihin on tarkoitus saada tuntuva tasokorotus ottamalla käyttöön uusia lääkärien tehtäviin ja velvoitteisiin liittyviä lisiä sekä kaikille erikoisaloille soveltuva suoritepalkkausjärjestelmä. Liiton neuvottelijat ovat ryhtyneet muokkaamaan tavoitteita sopimustekstien muotoon pyrkien siten helpottamaan palkkarakenneuudistusta koskevien neuvottelujen käynnistymistä.
Nykyinen sopimuskausi jatkuu 31.1.98 asti, mutta työmarkkinoilla on jo ryhdytty keskustelemaan uudesta tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta, joka kuitenkaan tuskin syntyy ennen vuoden loppua. Lääkäriliitto ei aio sitoutua uuteen tulosopimukseen, ennen kuin palkkarakenneuudistuksesta ja työaikalain soveltamisesta lääkäreihin on päästy jäsenistöä tyydyttävään tulokseen. Uutta lääkärisopimusta koskevat neuvottelut pitäisi aloittaa ensi tilassa, jotta tavoitteena olevat suuret muutokset ehditään valmistella huolella.
Liiton neuvotteluosasto aikoo laatia luonnoksen uudeksi lääkärisopimukseksi, jossa valtuuskunnan toukokuussa hyväksymät tavoitteet on puettu virkaehtosopimuksen muotoon. Teksteissä on tarkoitus ottaa huomioon myös työaikalain asettamat rajoitukset lääkärien työsidonnaisuudelle. Sairaalalääkärien lisätyövirkaehtosopimusta täydennetään yhteistyössä eri erikoisalojen asiantuntijoiden kanssa siten, että se voi toimia pohjana myös perustyöaikaiselle suoritepalkkausjärjestelmälle.
Lääkäriliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välisissä neuvotteluissa on viime aikoina keskusteltu lähinnä erikoismaksuluokkajärjestelmän kehittämisestä. KT on valmis ottamaan polikliinisen toiminnan ja psykiatrian EML:n piiriin sekä laajentamaan siihen kuuluvien toimenpiteiden luetteloa ja nostamaan korvausten tasoa. Avoimia kysymyksiä neuvotteluissa ovat kuitenkin vielä palvelualojen asema sekä päätösvalta EML:n käytöstä ja volyymistä. Neuvottelut ovat sujuneet rakentavassa hengessä ja tavoitteena on, että nykyistä toimivampi erikoismaksuluokkajärjestelmä voisi muodostaa yhden elementin Lääkäriliiton tavoittelemasta palkkarakenneuudistuksesta.
Lääkäriliitto valmistautuu tulevalle neuvottelukierrokselle myös tapaamalla eri sairaanhoitopiirien edustajia syksyn kuluessa. Samoin on alkamassa laaja kenttäkierros, jossa liiton tavoitteita on tarkoitus käydä esittelemässä kaikkien paikallisosastojen kokouksissa.
Valtakirja- menettelystä neuvotellaan
Hallitus sai selvityksen sairausvakuutuskorvauksen maksamista palvelujen tuottajille koskevasta neuvottelutilaisuudesta, johon liitto osallistui yhdessä Kansaneläkelaitoksen ja Lääkärikeskusten yhdistyksen kanssa. Neuvotteluissa keskusteltiin Lääkäriliiton hallituksen edellisessä kokouksessaan asettamista edellytyksistä mahdollista valtakirjamenettelyä koskevalle runkosopimukselle, kuten mm. sairausvakuutuskorvausten käsittelystä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta palvelujen tuottajalle. Neuvotteluja jatketaan ja asia on tarkoitus ottaa esille valtuuskunnan syyskokouksessa joulukuussa. Jäsenistöä kehotetaan pidättäytymään uusista valtakirjamenettelyä koskevista sopimuksista liiton ja Kelan välisten neuvottelujen ollessa kesken.
Lääkärikoulutuksen lisäys ylimitoitettu
Lääkärikoulutuksen laskentatyöryhmä IV esitti kesäkuussa lääkärikoulutuksen aloituspaikkamäärän lisäämistä vähintään 400:aan tänä vuonna, 440:een vuonna 1998 ja 480:een vuodesta 1999 alkaen. Lääkäriliiton hallitus totesi lausunnossaan sosiaali- ja terveysministeriölle koulutusmäärän lisäämiseen olevan tarvetta, mutta piti työryhmän ehdotusta ylimitoitettuna. Liiton näkemyksen mukaan koulutusmäärää ei tulisi lähivuosina nostaa yli 400:n.
Liitto pitää ehdotettua koulutusmäärien lisäämistä Suomen nykyiseen lääkäritiheyteen ja tulevaan työpaikkakehitykseen nähden epärealistisena. Opiskelijamäärien nostaminen ilman vastaavaa koulutusresurssien lisäystä vaarantaisi myös opetuksen laadun ja viime vuosina käynnistetyt opintouudistukset. Liiton lausuntoa, jossa on otettu kantaa myös työryhmän erikoislääkärikoulutusta koskeviin ehdotuksiin, esitellään tarkemmin toisaalla tässä lehdessä.
Keuhkosairauksien koulutuksen laatu arvioitu
Lääkäriliiton hallituksen asettama erikoislääkärikoulutuksen laadunarviointityöryhmä on saanut valmiiksi keuhkosairauksia koskevan raporttinsa, joka esiteltiin hallitukselle. Arviointiprojektiin liittyivät laajat kyselyt yliopistoklinikoiden ylilääkäreille, erikoistuville lääkäreille ja hiljattain spesialiteetin saaneille keuhkolääkäreille sekä arvioitsijoiden vierailut yliopistoklinikoissa.
Liiton laadunarviointiprojektissa on aiemmin valmistunut korva-, nenä- ja kurkkusairauksien koulutusta koskeva raportti ja meneillään on vielä neurologian koulutusta koskeva arviointi. Hallituksessa todettiin, että näiden liiton suorittamien pilottitutkimusten seurauksena tulisi käynnistää kaikki erikoisalat kattava laadunarviointi. Laadunarvioinnin tulee liiton mielestä olla jatkuva osa kaikkea koulutustoimintaa ja siihen tulee varata osa koulutusmäärärahoista. Liitto on valmis osallistumaan lääkärikoulutuksen laadunarviointiin edellyttäen, että koulutusviranomaiset huolehtivat sen rahoituksesta. Koulutusvaliokunta sai tehtäväkseen laatia tätä koskevan toimintasuunnitelman.
Muita päätöksiä:
- Hallitus päätti, että liitto pysyy edelleen AMEEn (Association for Medical Education in Europe) jäsenenä.
- Lääkäripäivien 1998 tulo- ja menoarvio vahvistettiin.
- Liiton talousarvion seurantaraportti vuoden 1997 alkupuoliskolta merkittiin tiedoksi.
- Edunvalvonnan tiedotusstrategiaa valmistelevaa työryhmää täydennettiin nimeämällä virkavapaalta palannut järjestöpäällikkö Juha Kiehelä sen jäseneksi.
- Lääkkeiden markkinointia koskevasta määräysluonnoksesta sekä henkilötietotoimikunnan mietinnöstä annettiin lausunnot.
- Kunnanlääkäri Uulo Arhion muistorahaston apurahan saajat merkittiin tiedoksi.
Uulo Arhion stipendin saajat
Kunnanlääkäri Uulo Arhion muistorahastosta on jälleen jaettu apurahoja lääketieteelliseen vanhustutkimukseen sekä geriatriaa opiskelevien lääkärien jatko- ja täydennyskoulutukseen. Apurahoja myönnettiin yhteensä 136 800 markkaa seuraaville hakijoille:
Riitta Heino 10 000 mk
Tiina Leistevuo 10 000 mk
Magnus Lindroos 24 000 mk
Juhani Miihkinen 20 000 mk
Kaisu Pitkälä 8 500 mk
Tuomo Polvikoski 15 000 mk
Terhi Rahkonen 20 000 mk
Mika Saarela 10 000 mk
Sari Soisalon-Soininen 10 000 mk
Matti Mäkelä 9 300 mk
Marit Henriksson
