Kisa kovenee
Nyt on aika nostaa perunat, kerätä puolukat, kääntää komposti, siivota nurkat lukemattomista ammattilehdistä ja aloittaa syksyn kuntoliikunta. Samalla on alkanut sesongin ensimmäinen työmarkkinaselkkaus - kuinka ollakaan paperialalla. Pian on aika nostaa laituri ja paketoida vene, ja samoihin aikoihin on odotettavissa TUPO-väännön koveneminen. Ennakkomerkkejä pelin käynnistymisestä on budjettiriihen myötä saatu. Mahdollisia veroalennuksia pantataan, EMU-keskustelua kiihdytetään ja kuntatalous on tietysti taas kuralla. Eri puolilta Suomea on alkanut kuulua uutisia myös paikallisista talousongelmista. Budjetit on ylitetty, minkä ei luonnollisestikaan pitäisi olla mikään yllätys eikä uutinen, silloin kun budjetti on laadittu tietoisesti alimitoitetuksi. Huhuja erilaisista paniikkisäästöistä, lomautusuhkista ja viransijaisten irtisanomisista on alkanut kuulua heti lomakauden päätyttyä.
Jotenkin tästä kiihtyvästä tiedotus- ja mielikuvataistelusta tulee väistämättä mieleen juuri ratkennut kisa olympiaisännyydestä eri kaupunkien välillä. Tiedotusvälineet valjastetaan mielikuvien välittäjiksi ja samaan soppaan sotketaan kaupallisuus, historia, pommit ja oikeudenmukaisuus. Viritteillä on tunnelmia, jotka sisältävät yleistä isänmaallisuutta, EMUlla pelottelua, veroilla kiristämistä ja kuntien kurjuuden surkuttelua. Niin että eipä kai kukaan tohdi palkankorotuksia edes unissaan toivoa, olisihan se niin konsensuksen ja yleisen edun vastaista.
Kesällä minua haastateltiin paikallisradiossa ja kerroin lääkärien palkoista. Jälkeenpäin eräs kuntapäättäjä ihmetteli, kuinka se Myllymäki kehtaa kirkkain silmin väittää apulaislääkärin lähtöpalkan olevan alle kymppitonnin. Silmien kirkkaudesta en viitsi ruveta vänkäämään, mutta numeroista taistelu alkaa tosiaan kyllästyttää. Käytänpä tässä työnantajan maksamista virkailmoituksista saadut luvut (Lääkärilehti 25/97, sivut 2907 ja 2910) esimerkkeinä kahden viran palkkauksesta. Kyseiset hakuilmoitukset ja palkkausehdot ovat sopimuksen mukaisia, eikä näitä kahta työnantajaa voi siitä syystä erityisen kehnoina pitää. Eri puolilla maata, sairaalalääkärien palkkaus on tasapuolisen kurjaa.
Virkailmoitus 1:
Apulaislääkäri (sisätaudit), kelpoisuusehtona on laillistetun lääkärin pätevyys
- peruspalkka 9 997-11 541 mk/kk
Virkailmoitus 2:
Erikoislääkäri (anestesia), kelpoisuusehtona laillistetun lääkärin oikeudet ja anestesiologian erikoislääkärin tutkinto. Eduksi luetaan LKT- tai LT-tutkinto, tieteellinen aktiviteetti sekä perehtyneisyys sydänanestesiologiaan ja tehohoitoon.
- peruspalkka 13 403-16 051 mk/kk
Tällaisella asiantuntijalla on ylioppilastutkinnon jälkeen opintoja ja tieteentekoa ja käytännön opiskelua sekä opintomatkoja vähintään 15 vuoden verran. Erikoisasiantuntemusta vaaditaan ja suurta vastuuta tarjotaan, mutta vastike on onnettoman kehno. Jos kyseessä on todella aktiivinen tutkijalääkäri, niin taitaisivatpa pelkät EVO-rahat kattaa jo hänen peruspalkkansa!
Jos jää miettimään rahapalkkaa, niin kannattaako erikoistuminen siis lainkaan? Jos lisää vaakakuppiin vielä tieteentekoon uhratun vapaa-ajan ja menetetyt ansiot, niin ei kai väitöskirjakaan kannata taloudellisesti. Vielä kun lisätään samaiseen astiaan raskaan erikoisalan vaatimat hyvin epämukavat työajat ja suuri työsidonnaisuus, niin pohtimaan pistää. Oikeastaan on varsin merkillistä, että meillä Suomessa on kansainvälisesti arvioiden näinkin pitkälle erikoistunut ja tiedettä harrastava lääkärikunta.
Kunnallisen virkaehtosopimuksen lääkäriliitteestä (joka sekin on työnantajan painattama, eikä oletettua Lääkäriliiton propagandaa) löytyy sivulta 80 selvitys lääketieteen opiskelijan palkkauksesta:
- vähintään 8 800 mk I kalleusluokassa, kokemus- ja määrävuosilisiä ei makseta
- vähintään 8 400 mk II kalleusluokassa, kokemus- ja määrävuosilisiä ei makseta
Onko siis kummakaan, jos opiskelijat hakeutuvat mieluummin sellaisiin urakkatöihin, joissa maksetaan myös urakkapalkka.
Syksy on siis tullut ja TUPO-sirkus kiihtyy. Jo peruspalkkatason tarkastelu osoittaa sen, minkälaiset ovat lääkärikunnan ongelmat tällä kierroksella. Tähän on lastattu vielä työaikalain tuomat pulmat lisäksi, joten mitään luppoaikaa ei ole tiedossa. Ei hallitukselle eikä neuvottelijoillemme, ei myöskään yhdellekään liiton jäsenelle. Nähdään paikallisosastojen kokouksissa ja luottamusmiespäivillä!
