Lääkäriliiton hallitus 11.9.97: Työaikaratkaisu ja palkankorotukset tärkeimmät tavoitteet
Ajankohtainen työmarkkinatilanne oli keskeinen kysymys Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 11.9. Liitto on asettanut tavoitteekseen palkkarakenneuudistuksen, jolla sairaalalääkärien perustyöajan ansioita pyritään nostamaan tuntuvasti mm. erilaisten lääkärien erityisvelvoitteisiin liittyvien lisien ja suoritepalkkauksen avulla. Nykyinen neuvottelukausi päättyy 31.1.98, mutta varsinaiset neuvottelut tavoitteiden yksityiskohdista eivät ole vielä käynnistyneet. Sen sijaan erikoismaksuluokkajärjestelmän kehittämistä koskevat neuvottelut KT:n kanssa ovat edenneet myönteisessä hengessä.
Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole ollut kiinnostunut aloittamaan neuvotteluja sairaalalääkärien suoritepalkkauksesta. Järjestelmän valmistelua on kuitenkin liiton piirissä jatkettu, samalla kun lisätyövirkaehtosopimuksen toimenpideluetteloa on tarkistettu ajan tasalle. Hallitus oli huolissaan järjestelmän valmistelun ja sitä koskevien neuvottelujen viivästymisestä. Kokouksessa tuotiin esiin mahdollisuus, että tulevassa sopimuksessa pyrittäisiinkin suoritepalkkausta koskevaan kokeiluun ja järjestelmän laajemmasta käyttöönotosta päätettäisiin vasta myöhemmin.
Hallituksessa todettiin myös, että valtuuskunnan viime keväänä vahvistama monisivuinen tavoitepaperi vaatii kiteyttämistä alkavaa neuvottelukierrosta varten. Keskeisimmiksi tavoitteiksi todettiin työaikalain toteuttaminen ja perustyöajan ansioiden tuntuva korottaminen. Tiedot sairaanhoitopiireistä osoittavat, että päivystysrasituksen jakamisen ansiosta työaikalaki ei ole aiheuttanut laajamittaista ylityökattojen ylittymistä. Lääkärien työsidonnaisuus voidaan supistaa lain mukaisesti korkeintaan 43 tuntiin viikossa, mutta se ei saa missään tapauksessa johtaa vuorotyöhön tai muihin terveydenhuollon toiminnan ja erikoislääkärikoulutuksen kannalta epätarkoituksenmukaisiin työaikajärjestelmiin.
Neuvotteluosasto on palkkatavoitteiden pohjalta ryhtynyt valmistelemaan hahmotelmaa virkaehtosopimukseksi, jossa sairaalalääkärien ansiot koostuisivat tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta palkanosasta, tulospalkkauksesta ja lisätyöjärjestelmästä. Tehtäväkohtainen palkka määräytyisi mm. nimikohtaisen hinnoittelun ja tehtäväkohtaisten lisien perusteella. Henkilökohtaiseen palkanosaan voisi liittyä keskitetysti ja paikallisesti sovittavia elementtejä, mutta niiden soveltamisesta laadittaisiin nykyistä sitovammat ohjeet.
Hallituksessa keskusteltiin myös valtion palveluksessa olevien lääkärien edunvalvontaongelmista, jotka suurelta osin johtuvat neuvottelujärjestelmän hajoamisesta virasto- ja laitoskohtaiseksi. Lääkäreitä on virastoa kohden keskimäärin vain muutama eikä ammattikunnan eduista voida enää keskitetysti neuvotella. Parhaillaan on kärjistymässä puolustusvoimien palkkauudistusta koskeva kiista, joka johtuu siitä, ettei käyttöön otettava työn vaativuusluokittelu ota riittävästi huomioon lääkärin työn erityispiirteitä.
LausuntO potilasvahinkolakityöryhmän muistiosta
Hallitus antoi lausunnon sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän laatimasta luonnoksesta uudeksi potilasvahinkolaiksi, jolla on tarkoitus uudistaa ajan tasalle kymmenen vuotta sitten voimaan tullut potilasvahinkolaki. Liitto piti lakiluonnosta varsin onnistuneena, mutta esitti kuitenkin tarkennuksia eräisiin yksityiskohtiin, kuten vahingon vältettävyyden arviointiin ja infektiovahinkojen korvaamiseen.
Lakiehdotuksessa esitetään Potilasvakuutuskeskukselle nykyisestä poiketen oikeutta saada maksutta korvauksen perusteiden korvausvelvollisuuden laajuuden määrittämiseksi tarpeelliset tiedot mm. lääkäreiltä. Lääkäriliitto ei pidä ehdotettua menettelyä perusteltuna. Potilaskohtaisten tietojen hankkiminen tulee kytkeä korvauksen hakijan suostumukseen ja liitto edellyttää, että siitä maksetaan terveyden- ja sairaanhoitotoiminnan harjoittajille työmäärään suhteutettu korvaus. Liitto muistuttaa, että kyseessä on vaativa asiantuntijalausunto.
Potilasvahinkolautakunnnan asemaa esitetään lakiluonnoksessa selvennettäväksi ja lautakunnan mahdollisuutta antaa lausuntoja laajennettavaksi. Liitto kannattaa esitystä, sillä nykyisin on esimerkiksi syytettynä olevalle lääkärille ongelmallista saada puolueeton ja painoarvoinen lausunto toimintaansa kohdistuneissa riitakysymyksissä. Potilasvahinkolautakunta sopii liiton mielestä hyvin tällaisten asiantuntijalausuntojen antajaksi.
Telelääketieteen eettiset ohjeet
Hallitus hyväksyi telelääketieteen eettiset ohjeet annettavaksi liiton jäsenkunnalle ja päätti esittää Maailman lääkäriliitolle WMA:lle ohjeiden hyväksymistä englanninkielisinä. Ohjeet on alun perin laatinut liiton toiminnanjohtaja Markku Äärimaa Euroopan lääkäriliitolle (Commité Permanent, CP), joka hyväksyi ne viime keväänä. Ohjeet koskevat sellaista lääkärin ammatinharjoittamista, jossa toimenpiteet, diagnostiikkaan ja hoitoon liittyvät päätökset ja suositukset perustuvat televiestintäjärjestelmillä välitettyihin tietoihin ja dokumentteihin.
Terveydenhuollon laatuapurahat
Lääkäriliiton laatuapuraha käytetään tänä vuonna Batalas Ltd:n kanssa järjestettävään auditoijakoulutukseen, johon oli aiemmin valittu 16 apurahaa hakenutta liiton jäsentä. Hallitus päätti jakaa kurssiin oikeuttavan apurahan vielä Risto Lantolle, Hanna Mäkäräiselle ja Aira Virtalalle.
Muita päätöksiä
- Merkittiin tiedoksi Sportpress Oy:n kanssa tehty yhteistyösopimus Ruutuneloseen tuotettavasta lääkäriohjelmasta.
- Merkittiin eräin korjauksien tiedoksi edunvalvontaa koskeva kalvopaketti.
- Käytiin lähetekeskustelu WHO:n lausuntopyynnöstä, joka koskee Terveyttä kaikille 21. vuosisadalla -ohjelmaa. Asiakirjaa on tarkoitus käsitellä tarkemmin liiton terveyspoliittisessa ja eettisessä valiokunnassa sekä kehitysyhteistyöneuvottelukunnassa.
- Käytiin keskustelua Pohjoismaisen lääkärineuvoston toiminnan kehittämisestä.
- Päätettiin Perustuslaki 2000 -komitean mietinnöstä Akavalle annettavasta lausunnosta.
