Hallituksen kokous 16.10.97: Sopimusneuvottelut etenevät
Lääkäriliiton hallitus totesi lokakuun puolivälissä pidetyssä kokouksessaan neuvottelutilanteen kääntyneen hieman valoisammaksi kuin alkusyksystä näytti. Neuvottelut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa ovat käynnistyneet rakentavassa hengessä ja Akava on sisällyttänyt keskeisiin tulopoliittisiin tavoitteisiinsa lääkärien palkkarakenne- ja työaikauudistuksen toteuttamisen. Lääkäriliiton tavoitteena on saada tällä neuvottelukierrokselle tuntuva tasokorotus lääkärien perustyöajan ansioihin ja liitto voi sitoutua sopimukseen vasta, kun tämä tavoite on saavutettu.
Kaikki palkansaajakeskusjärjestöt olivat lokakuun alkupuolella ilmaisseet periaatteellisen valmiutensa tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun, mutta mahdollisen tuposopimuksen on arvioitu syntyvän aikaisintaan marraskuun lopussa tai joulukuussa. Akava pyrkii saamaan korkeasti koulutetuille ammattiryhmille vähintään yhtä suuren prosentuaalisen nettopalkan nousun kuin muille palkansaajille. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää prosentuaalisia palkankorotuksia, veronkevennyksiä ja palkkasummaan suhteutettua järjestelyvaraa, jonka käytöstä voitaisiin sopia esimerkiksi lääkärisopimuksen osalta itsenäisesti. Palkkavaatimusten tasoa ehdotetulle kaksivuotiselle sopimuskaudelle ei mikään keskusjärjestö ollut tässä vaiheessa julkistanut.
Akavassa on herännyt voimakas kritiikki aiempien tulopoliittisten sopimusten markkapainotteista palkankorotuslinjaa kohtaan, joka on tuonut suhteellisesti pienimmät palkankorotukset koulutetuimmille ja vaativinta työtä tekeville ammattiryhmille. Lähes 30 vuotta jatkunut tuposopimusten kausi on merkinnyt palkkaerojen jatkuvaa kaventumista, mihin kehityskulkuun Akava nyt vaatii muutosta.
Lääkäriliiton hallituksessa Akavan tupolinjausta pidettiin oikeana ja positiivisena pidettiin myös sitä, että lääkärien palkka- ja työaikaratkaisu oli otettu mukaan keskusjärjestön keskeisiin tavoitteisiin.
Lausuntopalkkioita nostettava
Yhtenä osana Lääkäriliiton tavoittelemaa palkkarakenneuudistusta on todistus- ja lausuntopalkkioiden tuntuva nostaminen. Asiasta on keskusteltu paitsi Kunnallisen työmarkkinalaitoksen myös STM:n edustajien kanssa, sillä uudistus edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetuksen muuttamista.
Lääkäriliitto ehdottaa korotuksia erityisesti vaativiin kuntoutus- ja eläkelausuntoihin sekä vakuutusyhtiöille annettaviin lausuntoihin. Nykyisin todistuksista tai lausunnoista voidaan periä asiakkaalta enintään 126 markan maksu, mutta liitto esittää asiakasmaksuasetukseen muutosta, jonka mukaan maksu olisi enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Maksuttomiksi asetuksessa säädetyt todistukset pysyisivät edelleen maksuttomina.
Liitossa katsotaan, että palkkioiden nostaminen työn määrää vastaavalle tasolle parantaisi todistusten ja lausuntojen laatua, millä olisi suuri merkitys varsinkin kalliita korvauspäätöksiä tehtäessä.
Apulaislääkäreistä erikoistuvia lääkäreitä
Lääkäriliiton pyrkimyksenä on jo pitkään ollut päästä eroon apulaislääkärin virkanimikkeestä. Joissain sairaaloissa onkin jo tehty asiaa koskevia päätöksiä ja esillä ovat olleet nimikkeet sairaalalääkäri, erikoistuva lääkäri, erikoistuvalääkäri, koulutuksessa oleva lääkäri ja lääkäri. Joissain sairaanhoitopiireissä on myös keskusteltu apulaisylilääkäri-nimikkeen korvaamisesta joko ylilääkäri- tai apulaisylilääkäri-nimikkeellä.
Hallitus kuuli edunvalvontavaliokunnan ja koulutusvaliokunnan näkemykset asiasta ja päätti esittää apulaislääkäri-nimikkeen korvaamista virkaehtosopimuksessa erikoistuva lääkäri -nimikkeellä. Nimineulassa erikoistuva lääkäri voisi käyttää pelkkää nimikettä lääkäri.
Lääketyöryhmä sai työnsä päätökseen
Lääkäriliiton hallituksen toukokuussa 1996 asettama työryhmä on seurannut lääkealaa koskevia uudistushankkeita sekä suunnitellut rationaalisen lääkehoidon koulutusta lääkäreille. Työryhmä on valmistellut liiton lausuntoja lääkekorvausjärjestelmän kehittämisestä, lääkekustannusten kasvun hallitsemisesta sekä lukuisista muista ajankohtaisista lääkehoidon kysymyksistä. Hallitus merkitsi työryhmän raportin tiedoksi ja totesi lääkeasioiden seurannan jatkossa siirtyvän liiton terveyspoliittisen valiokunnan tehtäväksi.
Erikoislääkärikoulutuk-sen laadunarviointi
Lääkäriliiton hallitus asetti maaliskuussa 1994 erikoislääkärikoulutuksen laadunarviointityöryhmän suunnittelemaan ja käynnistämään laadunarviointia. Työryhmän toteuttamissa pilottiprojekteissa on arvioitu koulutusta korva-, nenä- ja kurkkutautien, keuhkosairauksien ja neurologian aloilla. Hallitus merkitsi työryhmän raportin tiedoksi ja hyväksyi samalla työryhmän ehdotukset erikoislääkärikoulutuksen laadunarvionnin järjestämisestä.
Erikoislääkärikoulutuksen laadunarviointi on tulevaisuudessa välttämätöntä sekä kansainvälisten että kotimaisten määräysten takia. EVO-rahojen saaminen spesialistikoulutukseen edellyttää aiempaa systemaattisempaa koulutusyksiköiden arviointia. Lääkäriliiton pilottiprojekti luo pohjan laadunarvioinnin laajentamiselle ja liitto on valmis jatkossakin tarjoamaan asiantuntemustaan tämän toiminnan organisointiin.
Lausuntoja
Hallitus antoi WHO:lle lausunnon Health for All for the 21st Century -ohjelmasta. Lisäksi keskusteltiin opetusministeriölle annettavasta lausunnosta, joka koskee yhdistystoiminnan mahdollisuuksia tietoverkoissa.
