Businesskoulutuksesta pikantti lisä esimieslääkärin kokonaiskoulutukseen

Erikoislääkärin hallinnon pätevyyden suorittaminen on saavuttanut vankan aseman hallinnosta kiinnostuneiden lääkärien jatkokoulutusmuotona. Koulutusohjelma antaa perusvalmiudet hallinnosta ja johtamisesta. Sen jälkeen on mahdollista ylläpitää osaamista erilaisilla koulutuspäivillä ja johtajakoulutusohjelmilla. Lähinnä teollisuuden palveluksessa oleville ekonomeille ja diplomi-insinööreille tarjotaan johtajakoulutuksena yliopistojen järjestämiä Master of Business Administration -koulutusohjelmia (MBA). Nämä ohjelmat antavat myös lääkärille mahdollisuuden jatkaa tietojen ja näkemysten hankkimista johtamisesta ja hallinnosta.

Lääketieteelliset tiedekunnat ovat järjestäneet erikoislääkärin hallinnon pätevyyden hankkimisen selkeäksi ohjelmakokonaisuudeksi, jossa on tentti- ja koulutusvaatimukset. Pätevyyden saavuttamisen jälkeen ei enää ole selkeitä linjoja koulutuksen täydentämiseksi. Tavallisimmin taitoja ylläpidetään parin päivän pituisten koulutuspäivien ja esimerkiksi Lääketiedetapahtuman hallinnon luentojen avulla. Laajemmin terveydenhuollon hallinnosta kiinnostuneelle on mahdollisuus suorittaa Master of Public Health -tutkinto useissakin ulkomaisissa yliopistoissa.

Julkishallinnon johtaminen ei paljon eroa muiden organisaatioiden johtamisesta, vaan samat lainalaisuudet pätevät kaikessa johtamisessa. Johtamisen ydintehtävä on sama: ihmisten ja organisaation yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi. Vain työstään innostuneet työntekijät antavat parhaat taitonsa yhteisön käyttöön. Talouden lait ovat samat niin julkishallinnossa kuin yritystoiminnassakin. On pyrittävä tuottamaan tehokkaasti ja osattava aistia ympäristöä ja sen muutoksia. Pelkät saneeraukset ja säästämiset eivät riitä, vaan tarvitaan strategia tulevaisuutta varten. Myös julkishallinnon tulee tietää, mikä on sen tehtävä nyt ja tulevaiuudessa.

Alkuperältään amerikkalainen Master of Business Administration -koulutusohjelma on levinnyt viime vuosikymmeninä myös Eurooppaan yritysjohdon koulutusohjelmaksi. Opiskelu on alun perin ollut post-graduate-tyyppistä kokopäiväopiskelua työelämään siirtyville. Lähinnä eurooppalaiset yliopistot ovat kehittäneet siitä yritysjohdon koulutusohjelmiston.

MBA-ohjelmilla ei ole yhtenäistä koulutusrakennetta, joten kursseja on vaikea verrata keskenään. Opetuksen taso ja päämäärät vaihtelevat. Erilaisia MBA-ohjelmia on esimerkiksi Englannissa 70-80 ja Yhdysvalloissa vielä useampia. Pohjoismaissa järjestäjätahoja on noin 15. Suomessa erilaisia MBA-ohjelmia järjestävät mm. Helsingin kauppakorkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu sekä Jyväskylän ja Oulun yliopistot. Kurssit on tarkoitettu jo pitempään työelämässä toimineille työn ohessa suoritettaviksi. Erotuksena varsinaisista täyspäiväisistä MBA-koulutuksista näistä käytetään yleisesti nimitystä Executive Master of Business Administration -ohjelma (eMBA).

KOULUTUKSEN SISÄLTÖ

Opetus tapahtuu yleensä jaksoina, joihin liittyy 3-5 päivää kestävä luento-osa ja lisäksi tutustuminen kirjallisuuteen. Jakson lopussa on tavallisesti kirjallinen tentti, johon kuuluvat luennot ja alaan liittyvät kirjat. Koulutuksen tavoitteena on käytännönläheisyys ja uuden laajentavan tiedon liittäminen osanottajan työelämän kokemuksiin. Ohjelmien tarkoituksena on kehittää johtamistaitoja ja -tietoja. Sisältöön vaikuttavat osallistujat ja heidän taustajärjestönsä. Englannissa ja myös osittain Suomessa opetusohjelmilla on monesti tiivis paikallinen leima ja tavoite kehittää alueen yritystoimintaa. Suuria yrityksiä varten on huolellisesti räätälöityjä omia eMBA-opetusohjelmia.

Oulun yliopiston täydennyskoulutuskeskus on järjestänyt kaksivuotisia 40 opintoviikkoa käsittäviä eMBA-ohjelmia vuodesta 1989 alkaen. Ohjelma on muodostunut 12 osiosta, jotka käsittävät liikestrategian kehittämistä, asiantuntijaorganisaation johtamista, talousjohtamista, teknologia- ja innovaatiojohtamista, informaatiojohtamista sekä muutosjohtamista. Markkinoinnin ja makroekonomian osiot ovat vielä erikseen. Kursseihin on sisältynyt opintomatkoja ulkomaille muun muassa Ruotsiin, Englantiin ja Yhdysvaltoihin.

Oulussa oppikirjat olivat osittain perinteisiä talousalan oppikirjoja, mutta uusimmat kotimaiset ja ulkolaiset alan virtaukset oli otettu huomioon. Suomalaisten yliopistojen talousalan osaajat toimivat luennoitsijoina. Luentoja pitivät myös eri alojen yrityselämän johtajat, jotka tarjosivat hyvän kiinnekohdan käytännön yrityksiin. Ulkomaiset luennoitsijat pitivät lähes puolet luennoista ja toivat näin kansainvälistä näkemystä. Ohjelmaan liittyvä kieltenopetus täydensi sopivasti kielitaitoa ulkomaan kontakteja varten.

Koulutuksen päättyessä edellytettiin omaan organisaatioon liittyvää lopputyötä. Taustaorganisaation tavoitteiden tunnistaminen eMBA-lopputyössä on tärkeää, sillä parhaimmillaan eMBA-lopputyö on tutkimus, jonka teettäminen ulkopuolisella maksaa enemmän kuin kaikki opiskelukustannukset yhteensä. Taustaorganisaatiot ovat hyödyntäneet eMBA-tutkimuksia esimerkiksi johdon keskusteluvälineenä. Tutkimus on voinut toimia pohjana uusien strategioiden kehittämisessä. eMBA-lopputyö antaa tekijälleen mahdollisuuden yhdistää aikaisempaa osaamistaan ja organisaationsa tuntemusta. Se avaa silmät tieteen moninaisuudelle ja mosaiikkimaisuudelle ja luo hyvän pohjan uuden innovointiin.

KOULUTUKSEN KUSTANNUKSET

eMBA-ohjelman suorittaminen on laaja projekti. Se vaatii asiaan paneutumista, aikaa ja sitoutumista. Ohjelman suorittaminen työn ohessa vaatii työnantajan ymmärrystä, sillä ohjelma käsittää noin 50 luentopäivää. Aikaa tarvitaan myös kielenopiskeluun, tentteihin ja ulkomaanmatkoihin. Tentteihin valmistautuminen ja lopputyön valmistelu ja kirjoittaminen vievät tarkkaan kaiken liikenevän vapaa-ajan.

Ohjelmat toimivat kustannusvastaavuusperiaatteella, eli osanottomaksujen ja muiden ohjelmaan liittyvien tuottojen on katettava kustannukset. Tämän johdosta ohjelmien osanottomaksut ovat varsin korkeat, mikä on merkittävä kynnys mukaantulolle. Pohjoismaisten eMBA-ohjelmien hinnat ovat varsin samansuuntaisia. Kurssin kokonaiskustannukset opiskelumateriaaleineen ja matkoineen ovat 100 000-200 000 markkaa. Muissa maissa monet ohjelmat ovat tätäkin kalliimpia.

KENELLE MBA-KOULUTUSTA VOI SUOSITELLA

Moni erikoislääkärin hallinnon pätevyyden suorittanut miettii, miten voisi edelleen parantaa hallinnollista osaamistaan. Vaihtoehtoja on niukasti. Puhtaasti terveydenhuollon alueella ei ole paljonkaan mahdollisuuksia. Terveydenhuollon toiminta ei eroa merkittävästi muiden organisaatioiden johtamisesta, joten liike-elämän koulutus on yksi varteenotettava vaihtoehto. MBA- ja eMBA-ohjelmat tarjoa-vat mahdollisuuden johtamistaitojen kehittämiseen.

Tällaista businesskoulutusta harkitsevan on ennen koulutuksen aloittamista tehtävä itselleen selväksi omat tavoitteensa kurssista. Motivaation tulee olla vahva, sillä se kurssi vaatii runsaasti aikaa ja maksaa selvää rahaa. On mietittävä, olisiko parempi sijoittaa rahat asunnon maksuun tai uuteen autoon. Urakehityksen kannalta vapaa-ajan käyttäminen tutkimustyöhön voi olla parempi ratkaisu.

Lääkärin näkökulmasta oikean kurssin valinta saattaa olla vaikea, sillä ohjelmat painottuvat etupäässä diplomi-insinöörien ja ekonomien tarpeisiin. Toisaalta kurssien järjestäjät pyrkivät räätälöimään ohjelmia taustojen ja tarpeiden mukaan. Itsellenikin mahdollistui jokaisen ulkomaisen opintomatkan aikana tutustua myös paikalliseen terveydenhuoltojärjestelmään ja sen johtamiseen. Yliopistojen mukanaolo on tärkeää, sillä se antaa tietyn varmuuden ohjelman tasosta. Kurssin käynyt pystyy osoittamaan työmarkkinoille tietyn osaamisen. Lähettävä organisaatio taas saa käyttöönsä työntekijän, jolla on valmius työskennellä uusin menetelmin ja tehokkaammin.

Voisi ajatella, että koulutus soveltuisi parhaiten esimerkiksi lääketeollisuuden ja yritystoiminnan parissa työskenteleville lääkäreille. Liike-elämän palveluksessa oleville koulutus tuo ajatteluun laajuutta, mutta myös julkisella sektorilla työskenteleville kurssista on hyötyä. Kurssi antaa hyvän kokonaiskuvan ja luo hyvinvointiverkoston solmuttumiseen tarvittavat teoreettiset valmiudet. Se liittää lääketieteen yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kokonaisuuteen. Lääkärille kurssi opettaa, miten kliininen lääketieteellinen osaaminen yhdistetään taloudellisiin tekijöihin. Tällöin potilashoidon kansanterveydellinen näkemys pääsee esiin. Omalta kohdaltani voin sanoa, että koulutus avarsi ajatelutapaa. Kliinisten taitojen ja hallinnon lisäksi lääkäri tarvitsee muutakin. Sairaala voi olla solmukohta elämän kaikkiin ulottuvuuksiin.