Hurahtanut luontokuvaukseen
– Luontokuvauksessa yhdistyy hyvällä tavalla monta asiaa, ja se on vastapainoa arkiselle työlle, kuvaa Mika Erkkilä.
"Haasteita riittää, kun yrittää tunnistaa lintuja ja niiden ääniä. Metsässä liikkuminen laskee verenpainetta ja kohentaa yleistä hyvinvointia.
Kuvaan eniten lintuja, mutta myös nisäkkäitä. Kymmenen vuotta on mennyt tämän harrastuksen parissa. Voidaan puhua hurahtamisesta luontoon ja sitä kautta luontokuvaukseen.
Innostuin harrastuksesta siinä vaiheessa, kun talon rakentaminen ja arkityön yhdistäminen toi esille tarpeen jostain uudesta. Olen käynyt joillain luontokuvauskursseilla, mutta eniten olen oppinut itse tekemällä ja liikkumalla luonnossa.
Suurin haaste ei ole kamera vaan luonto itse, ja hieman piiloutumistakin tarvitaan. Kuvaaminen tehdään aina luonnon ehdoilla. Mitä paremmin tuntee kuvattavan kohteen, sitä parempia kuvia on mahdollista saada. Tämä on kärsivällisen miehen tai naisen hommaa. Harrastus vaatii kuvausteeman suunnittelua ja myös matkustelua.
Autossa kulkee mukana kaukoputki ja kiikari lintujen tarkkailua varten. Kevät ja syksy ovat parasta aikaa luonnon kiertokulun seurantaan. Kun oppii, mistä lintuja löytyy, se tukee myös kuvaamista.
Aamuhetket ovat kuvaamisessa kohokohtia, kun luonto herää. Seuraan sääennusteita, ja auringon noustessa ollaan jo liikkeellä. Aamusumut, lintujen laulut, valot ja varjot ovat ainutlaatuisia etenkin alkukesästä.
Suomen luonto on minulle rakas, ja kuvattavaa löytyy laajalla skaalalla. Vaikka kuvaan pääsääntöisesti yksin, tämä ei ole yksinäistä, koska luonto on ympärillä."
Mika Erkkilä
keuhkosairauksien erikoislääkäri, Savonlinna
46 vuotta
Perhe: puoliso ja kaksi lasta