Iltatöitä terveyskeskukseen?

Minun Lääkäriliittoni -juttusarjassa kysyttiin, mikä lääkäreitä tällä hetkellä mietityttää. Liiton asiantuntijat vastaavat nyt päivänpolttaviin kysymyksiin.

Tekeekö uusi sote-rakenne lääkäristä heittopussin? Tuleeko illasta perustyöaikaa?

Sote-uudistus tavoittelee perustason palvelujen vahvistamista. Yksi keino on lisätä valinnanvapautta, joka puolestaan lisää kilpailua. Yksityiset lääkäriasemat ovat avoinna klo 20:een, terveyskeskukset klo 16:een. Jos julkinen aikoo kilpailla yksityisen kanssa, pelisäännöt täytyy olla samat.

Isot kaupungit ovat ottaneet yhteyttä keskustellakseen, voisiko lääkärintyötä sijoittaa ilta-aikaan. On selvä, että Lääkärisopimusta pitää uudistaa osana sote-uudistusta. Ratkaisuja on syytä miettiä kansallisella tasolla, ei paikallisesti.

Erikoissairaanhoitoa saatetaan tarjota perustason yksiköissä, mutta muuten työajan sijoitteluun tullee vähäisempiä muutoksia kuin mahdollisesti perusterveydenhuollossa. (HP)

Mistä lisää vastaanottoaikoja terveyskeskuksiin?

Terveyskeskuksissa täysiaikaiseksi resurssiksi voi laskea 3 500 lääkäriä, sen lisäksi 2 000 lääkäriä työskentelee yksityissektorilla. Kun halutaan parantaa perusterveydenhuollon palvelujen saatavuutta ja helpottaa terveyskeskuslääkärien työkuormaa, pitää rakentaa järjestelmä, jossa kaikki nämä resurssit ovat mukana.

Muutos ei lopu sote-uudistukseen, joka myllää ensisijaisesti hallinnollisia rakenteita. Suurempi myllerrys on vielä edessä. Lääkärin rooli haastetaan yksilöistyvän lääketieteen ja virtuaalipalvelujen myötä. Se tulee olemaan mielenkiintoista ja avaamaan mahdollisuuksia. (HP)

Miksi viranhaltijan oikeutta sivutyöhön rajoitetaan?

Sairaanhoitopiirit ovat kiristäneet sivutoimia koskevia ohjeita. Erikoissairaanhoidon toimintakenttä on muuttunut. On syntynyt asetelmia, joissa sairaanhoitopiirin palveluksessa oleva lääkäri kilpailee oman työnantajansa kanssa työskennellessään yrityksessä, jolle on ulkoistettu koko kunnan terveyspalvelut.

Jatkossa maakunnat joutuvat yhtiöittämään palvelujaan pystyäkseen kilpailemaan yksityissektorin kanssa. Julkinen tai yksityinen osakeyhtiö tuskin hyväksyy, että välillä käydään kilpailijan leivissä. Muutos on jo alkanut ja tulee voimistumaan.

Virkasuhteisenkin lääkärin tulee kuitenkin voida edelleen toimia vapaa-aikanaan ammatinharjoittajana ja hoitaa ainakin itsemaksavia potilaita. (HP)

Mitä päivystysten keskittäminen käytännössä merkitsee?

Kirurgiaa keskitetään siten, että päivystysleikkaukset pyritään keskittämään ensisijaisesti 12 keskussairaalaan. Ajatus on, että muissakin keskussairaaloissa tulee säilymään operatiivinen toiminta – muukin kuin päiväkirurgia. Aluesairaaloihin ei pääsääntöisesti jää kirurgista toimintaa.

Päivystys pitäisi rakentaa synnytysten järjestämisen lähtökohdista. Synnytyksiä ei kuitenkaan voi keskittää 12 sairaalaan, vaan niitä pitää olla vähintään 15. Niissä pitää olla valmiudet myös hätäsektioita laajempaan päivystykselliseen pehmytkudoskirurgiaan.

Ei pidä keskittää vain ylöspäin, vaan hajakeskittää. Kaikissa yksiköissä pitää turvata riittävä toiminnan volyymi eikä riitä, että vain huippuyksiköt ovat kustannustehokkaita, kaikkien pitää olla. (HP)

Miten käy erikoistumisjonoille, kun lääketieteellisten jättisuuret kurssit alkavat valmistua?

Jatkossa Suomessa valmistuu vuosittain 750 lääkäriä ja ulkomailta saapuu ainakin 150 lisää. Erikoistumiskapasiteetti on mitoitettu 500 lääkärille vuodessa, joten yhtälö on mahdoton.

Tulevaisuudessa erikoistumattomalle lääkärille ei kliinisessä työssä ole tarjolla "eläkevirkaa". Kehitys menee siihen suuntaan terveyskeskuksessakin, jossa tullaan tarvitsemaan yleislääketieteen erikoislääkärin koulutusta. Lääkäriliiton viesti on, että peruskoulutettuja lääkäreitä tulee jo liikaakin ja nyt tarvitaan keskustelua volyymista ja painopisteen siirtämistä erikoistumiseen.

Monilla aloilla on edessä erikoislääkärien vajausta. Ministeriö alkaa ohjata erikoistumista vahvemmin, rahoituksen kohdistaminen toivotuille aloille on yksi keino. Työllisyysnäkymistä löytyy tietoa esimerkiksi Erikoisalani.fi-palvelusta. (HH)

Muistutetaanko päättäjiä, ettei tutkimusta voi tehdä kvartaalitalouden mallilla?

Lääkäriliitto on laatinut tiedepoliittisen ohjelman, jossa korostetaan, ettei kvartaalitalous toimi tutkimustyössä. Olemme pitäneet vahvasti esillä sitä, että lääketieteen innovaatioiden kautta tulee pitkällä tähtäimellä säästöjä, josta on lukemattomia esimerkkejä.

Näyttää siltä, että valtiovalta ohjaa rahoitusta kärkihankkeisiin ja painopistealueisiin, mutta tarvitaan myös vapaata tutkimusta. Tutkimustietoa ei voi myöskään ostaa maailmalta, vaan tutkimusta pitää tehdä joka maassa. Ilmassa on positiivista: nobelisti Bengt Holmström on saanut kuuluviin näkemyksen, että korkeatasoinen koulutus ja opetus ovat Suomen vahvuuksia. (HH)

Voisiko Lääkäriliitto olla mukana yhdistämässä teknologiayrityksiä ja lääkäreitä?

Olemme pyrkineet verkostoitumaan ja tutustumaan organisaatioihin, jotka panostavat sähköisten terveyspalvelujen kehittämiseen. Eräs esimerkki tällaisesta on start up -hautomo HealthSpa.

Lääkäri 2030 -hankkeessa ennakoidaan, kuinka lääkärin rooli tulee muuttumaan. Yksi megatrendi on digitalisaatio, johon liittyvät muun muassa oppivat tietokoneet ja joka kodin analyysilaitteet. Digivallankumous on tulossa terveydenhuoltoon ja lääkäreitä tarvitaan kehittämään palveluja. Lääkäreille pitäisi antaa kehittämisvapaita aivan kuten tutkimusvapaita on perinteisesti annettu.

Tiedekunnat voisivat rakentaa siltaa teknisiin yliopistoihin, jotta lääketieteen opiskelijat voisivat innostua ja verkostoitua jo opiskeluvaiheessa. (LV)

Saadaanko tietojärjestelmistä koskaan notkeita ja tolkullisen nopeita?

Järjestelmäkenttä on ollut sirpaleinen. Kukin kunta ja sairaanhoitopiiri on ostanut, mitä on parhaaksi nähnyt ja järjestelmätoimittaja on myynyt vastaavasti.

Uskon, että Apotti-hanke muuttaa paljon. Siihen lähdettiin käyttäjänäkökulmalla, samoin kuin 14 sairaanhoitopiirin UNA-hankkeeseen. Kansainvälinen kilpailutus antaa uudenlaisen kannusteen myös kotimaisille järjestelmätoimittajille. Lisäksi sote-uudistuksessa hankinnat siirtyvät maakuntien tehtäväksi, suuremmille hartioille.

Toivon, että lääkärit olisivat paljon tyytyväisempiä Apotin Epic-järjestelmään kuin aiempiin potilastietojärjestelmiin. Potilastietojärjestelmä on lääkärin tärkein työkalu. Ehkä sen ymmärtämiseen on tarvittu aikaa. (LV)

Vastaajina Lääkäriliiton Poliitiikka--toimialan johtaja Heikki Pärnänen (HP), -varatoiminnan-johtaja Hannu Halila (HH) ja -terveyspolitiikan -asiantuntija Lauri -Vuorenkoski (LV).