KT:n ohjeet edelleen riidanalaiset Työtuomioistuin ratkaisee päivystyskerran tulkinnan
Vuodenvaiheessa syntyneellä lääkärisopimuksella korjattiin sairaaloiden päivystyskorvauksia turvaamalla harvoin päivystävien lääkärien oikeus kohtuulliseen korvaukseen. Sopimukseen liitetyn pöytäkirjamerkinnän mukaan korvauksen laskentajakso ei voi olla useampia viikkoja kuin lääkärin päivystyskertojen lukumäärä työjakson aikana. Näin ollen esimerkiksi kerran kolmessa viikossa päivystävän lääkärin laskentajakso on yksi viikko, jolloin hänelle maksetaan ensimmäiseltä kolmelta aktiivipäivystystunnilta yksinkertainen tuntipalkka, sitä seuraavilta 5 tunnilta 50 %:lla korotettu tuntipalkka ja sen jälkeisestä aktiivipäivystyksestä 100 %:lla korotettu tuntipalkka.
Sekä Lääkäriliiton että Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelijat hyväksyivät pöytäkirjamerkinnän ja siitä oli tarkoitus antaa yhteiset soveltamisohjeet. Neuvottelujen päätyttyä 29.12.95 KT:n neuvottelupäälliköltä vielä tarkennettiin, mitä päivystyskerralla tarkoitetaan. Tavanomaisten arkipäivystysten suhteen ei tulkintaongelmia ole, mutta liitto halusi varmistaa KT:n kannan viikonloppupäivystyksien osalta. Hänen tulkintansa, joka vastasi myös Lääkäriliiton näkemystä oli, että päivystyskerta tarkoittaa samaa kuin päivystysvuoro eli lääkärille määrättyä yhtäjaksoista päivystystehtävää sen pituudesta riippumatta (esim. muutamasta tunnista aina koko viikonloppuun).
Tulkinta muuttui yön aikana
Yön yli nukuttuaan kuntatyönantaja päätti kuitenkin muuttaa tulkintaansa. Kun neuvottelutulosta hyväksymään 30.12. kokoontunut Lääkäriliiton valtuuskunta oli jo päättämässä pitkää kokoustaan, KT:n edustajat ilmoittivat, että päivystyskerta eli päivystysvuoro voikin olla enintään kaksi vuorokautta. KT:n näkemyksen mukaan perjantai-illasta maanantai-aamuun yhtäjaksoisesti kestävä päivystys olisi siis kaksi päivystyskertaa.
Pöytäkirjamerkinnästä yritettiin vielä tammikuun lopulla saada aikaan Lääkäriliiton ja KT:n yhteinen soveltamisohje, mutta neuvotteluissa ei saavutettu yksimielisyyttä, vaan KT lähetti helmikuun alussa kunnille ja kuntayhtymille yksipuoliset ohjeensa asiasta. Kirje antaa harhaanjohtavan kuvan käydyistä neuvotteluista ja liiton kannanotoista sekä monimutkaistaa päivystyskerran tulkintaa entisestään. KT:n uusin näkemys on, että päivystyskerralla tarkoitetaan päivystyksen alkamisesta lukien enintään 24 tunnin pituista päivystysrupeamaa. Viikonloppupäivystyksessä tai arkipyhän yhteydessä päivystyskerta voi KT:n mukaan käsittää enintään kaksi peräkkäistä päivystysvuorokautta, lauantain ja sunnuntain tai vastaavasti arkipyhän ja sen aaton.
Kiista työtuomioistuimeen
Koska Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tulkinta ei vastannut käytyjä neuvotteluja, on asiasta päätetty pitää keskusneuvottelut ja sen jälkeen kiista viedään työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
Harvoin päivystäviä lääkäreitä koskeva pöytäkirjamerkintä on joka tapauksessa tullut voimaan 1.2.96, josta lähtien työnantajan on otettava huomioon, ettei lääkärin päivystyskorvausten laskentajakso saa olla useampia viikkoja kuin päivystyskertojen lukumäärä jakson aikana. Jos asiasta syntyy paikallisesti erimielisyyttä, on lääkärien syytä kirjallisesti ilmoittaa erimielisyytensä työnantajalle. Varsinaisia paikallisneuvotteluja päivystyskerran tulkinnasta ei kuitenkaan tarvitse käydä, sillä Lääkäriliitto vie joka tapauksessa asian työtuomioistuimeen ja pyrkii saamaan kiistan ratkaistuksi mahdollisimman pian.
Paras keino välttää tulkintakiistat olisi siirtyä yhden viikon laskentajaksoon kaikissa sairaaloissa. Kahdeksassa sairaanhoitopiirissä viikon jaksoa käytetään jo yleisesti päivyskorvausten laskennassa ja muutamissa muissakin sairaanhoitopiireissä sen käyttöönottoa harkitaan. Tämä olisi helpotus palkanlaskijoille, joille lääkärikohtaisesti vaihtelevat ja jatkuvasti päivystyskertojen mukaan muuttuvat laskentajaksot uhkaavat aiheuttaa harmaita hiuksia. Samalla vältettäisiin myös työtuomioistuimen päätöksen jälkeen tehtävät takautuvat oikaisut virheellisesti maksettuihin korvauksiin.
