Lääkäriliiton hallitus 28.3.96 Lääkärimäärä riittää työaikalain toteuttamiseen
Tulossa oleva työaikalaki ylityökattoineen rajoittaa lääkärien päivystyssidonnaisuutta ja vaatii uusien lääkärinvakanssien perustamista erityisesti raskaisiin päivystyspisteisiin. Lääkäriliiton hallitus tutustui liiton työvoimapoliittisen valiokunnan tekemiin laskelmiin lääkäritarpeesta erilaisilla työaikajärjestelyillä. Hallitus katsoi työvoimareservin riittävän työaikalain toteuttamiseen, sillä nykyisin työttömiä lääkäreitä on yli 300 ja vuonna 1998, jolloin uudistusta ryhdytään käytännössä toteuttamaan, arvioidaan työttöminä olevan 800-1 000 lääkäriä.
Uudessa työaikalaissa ylitöiden määrä työntekijää kohden on tarkoitus rajoittaa korkeintaan 330 tuntiin vuodessa, mikä edellyttää paljon päivystävien lääkäriryhmien työn tasaamista muille kollegoille. Ongelmallisimpina vaikutukset kohdistuvat sairaaloihin, erityisesti raskaisiin päivystyspisteisiin. Terveyskeskuksissa ylityökatto ei johtane lisätyövoiman tarpeeseen muutamaa aktiivipäivystyspaikkaa lukuunottamatta.
Suurimpia muutoksia työjärjestelyihin tarvitaan aktiivi- ja muuhun työpaikkapäivystykseen, johon myös syntyy eniten työvoimatarvetta. Näyttää ilmeiseltä, ettei päivystystä voida hoitaa kokonaisuudessaan ylitöinä, vaan varsinkin raskaissa päivystyspisteissä joudutaan harkitsemaan jonkinlaiseen vuorotyöjärjestelmään siirtymistä. Tällöin päivystys laskettaisiin osaksi perustyöaikaa, joka sijoittuisi osittain iltaan, yöhön ja viikonloppuihin, samalla kun kokonaistyösidonnaisuus vähenisi merkittävästi.
Lääkäriliiton laskelmissa on selvitetty sairaalalääkärien nykyiset perustyöaikana ja päivystyksenä tekemät työtunnit sekä erilaisia malleja niiden jakamiseksi siten, ettei uuden lain mukaista maksimityöaikaa ylitetä. Työaikojen uudelleenjärjestely aktiivipäivystyspisteissä vaatisi liiton laskelmien mukaan runsaan 400 uuden lääkärin palkkaamista.
Lääkäriliiton hallituksessa käydyssä keskustelussa todettiin, että työsidonnaisuuden vähentäminen ja töiden jakaminen työttömille on sinänsä liiton tavoitteiden mukaista, kunhan uudistus toteutetaan lääkärikuntaa tyydyttävällä tavalla. Jos nykyisestä päivystysjärjestelmästä luovutaan, lisää se paineita peruspalkkauksen nostamiseen. Myös erikoislääkärikoulutukselle uudistus asettaa haasteita, jotta avautuviin vakansseihin saadaan riittävästi erityisesti operatiivisten alojen spesialisteja ja apulaislääkäreitä.
Päivystyskiista työtuomioistuimessa
Hallitus sai selostuksen lääkärisopimuksen päivystyskerta-sanan tulkintaa koskevan kiistan nykyvaiheesta. Liiton kannan mukaan päivystyskerta tarkoittaa samaa kuin päivystysvuoro eli lääkärille määrättyä yhtäjaksoista päivystystehtävää sen pituudesta riippumatta, kun taas Kunnallinen työmarkkinalaitos on sopimusneuvottelujen jälkeen esittänyt erilaisia tulkintoja termin sisällöstä. Liitto on vienyt asian käsiteltäväksi työtuomioistuimeen, jonka ratkaisua odotetaan 2-6 kuukauden kuluessa. Yhä useammassa sairaanhoitopiirissä on kuitenkin siirrytty Lääkäriliiton kannan mukaiseen tulkintaan.
Mallisopimus lääkärikeskuksille
Lääkäriliitto ja Lääkärikeskusten Yhdistys ovat laatineet yhteisen sopimusmallin, jota suositellaan käytettäväksi sovittaessa vastaanottotoiminnasta ammattinharjoittajan ja lääkärikeskuksen välillä. Se vastaa aiempaa käytössä ollutta suositusta, mutta siihen on lisätty teksti, joka velvoittaa lääkärin esittämään lääkärikeskukselle ennakkoperintärekisteriotteen.
Valmiin sopimusmallin voi tilata Lääkäriliiton neuvotteluosastolta.
WMA:n julistus potilaan oikeuksista
Maailman lääkäriliitto WMA hyväksyi viime syyskuussa pidetyssä yleiskokouksessaan Suomen Lääkäriliiton alunperin ehdottaman julistuksen potilaan oikeuksista. Tähän ns. Lissabonin julistukseen tuli WMA:n käsittelyn aikana sellaisia muutoksia, joiden seurauksena se ei enää sovellu sanatarkasti noudatettavaksi Suomen oloissa. Tämän vuoksi tekstin käännöstä on jouduttu jonkin verran muokkaamaan liiton eettisten periaatekysymysten valiokunnassa. Hallitus hyväksyi suomennoksen todeten julistuksen olevan liiton jäseniä koskeva ohje.
Potilaan oikeuksia koskevan julistuksen suomennos julkaistaan tässä Lääkärilehdessä.
Laadunarvioinnin eettiset ohjeet
Hallituksen nimeämä työryhmä on Juha Metson johdolla laatinut liitolle terveydenhuollon laadunarvointia koskevat eettiset ohjeet, joiden tavoitteena on kannustaa lääkäreitä ja muita terveydenhuollossa toimivia jatkuvaan ammattitaitonsa kehittämiseen ja hoidon laadun parantamiseen. Ohjeiden valmistelussa ovat lähtökohtina olleet mm. British Medical Associationin auditointia koskevat eettiset ohjeet sekä lääketieteellistä tutkimusta koskevat kansainväliset ohjeet ja Lääkäriliiton kollegiaalisuusohjeet.
Hallitus hyväksyi terveydenhuollon laadunarvioinnin eettiset ohjeet, jotka julkaistaan tässä lehdessä.
Erikoislääkäri-koulutuksen laadunarviointi
Hallituksen asettama Pekka Anttilan johtama erikoislääkärikoulutuksen laadunarviointityöryhmä on toteuttanut korva-, nenä- ja kurkkutautien koulutuksen laatua selvittelevän pilottiprojektin. Selvitystä koskeva väliraportti merkittiin tiedoksi.
Muita päätöksiä
- Tuija Tenhunen nimettiin liiton yksityissektorivaliokunnan jäseneksi tehtävästä eroa pyytäneen Reijo Rallin tilalle.
- Korkea-asteen oppilaitosten nimikkeistä annettiin lausunto Akavalle.
- Hallituksen toimintakertomus vuodelta 1995 hyväksyttiin esitettäväksi valtuuskunnalle sekä päätettiin muista valtuuskunnan kevätkokouksen 3.5.96 esityslistalle otettavista asioista.
- Merkittiin tiedoksi, että ulkoministeriön kehitysyhteistyöosasto on myöntänyt liitolle yhteistyön jatkamiseen Namibian lääkäriliiton kanssa 120 000 markkaa vuodeksi 1996.
