Lääkäriliiton hallitus 8.2.96: Uuden työaikalain vaikutukset selvitettävä
Valmisteilla olevan työaikalain merkityksestä lääkäreille keskusteltiin Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 8.2.96. Uuteen lakiin nähtiin liittyvän sekä myönteisiä mahdollisuuksia että uhkatekijöitä ja siksi hallitus ei vielä ottanut kantaa siihen, tulisiko lääkärit saada työaikalain piiriin. Uudistuksen vaikutuksia lääkärikunnan työolosuhteisiin ja edunvalvontaan selvitetään kuluvan kevään aikana liiton eri elimissä.
Tekeillä oleva työaikalaki perustuu Euroopan Unionin työaikadirektiiviin, jonka periaatteiden mukaisiksi jäsenmaiden on määrä muokata oma lainsäädäntönsä vielä tämän vuoden aikana. Nykyisin lääkärit eivät kuulu työaikalain piiriin eikä ammattikunnalle ole säädetty ylityökattoa.
Helmikuussa työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen väliset neuvottelut työaikalaista kariutuivat kiistoihin ylityökatosta, työajan joustoista ja ylempien toimihenkilöiden asemasta. EU-direktiivi sallisi 40 tunnin viikoittaisen perustyöajan lisäksi 416 tuntia ylityötä vuodessa, mutta suomalaisten ammattijärjestöjen vaatimuksesta ylityökatto aiotaan meillä laskea huomattavasti tätä alemmaksi.
Työksi lasketaan pääsääntöisesti se aika, jonka työntekijä on työpaikalla työnantajan käytettävissä eli perustyöajan lisäksi sairaalapäivystys kokonaisuudessaan. Sen sijaan varallaoloa kotona ei laskettaisi työajaksi, vaikka siitä suoritetaan korvaus. Ylityökatto olisi lakiluonnoksen mukaan ehdoton eikä siitä voisi poiketa sopimuksin.
Suhtautuminen ylityökattoon vaihtelee lääkärikunnassa ja myös liiton hallituksessa esitettiin erilaisia näkemyksiä. Aktiivivapaiden määrästä riippuen ylityökatto sallisi kahdesta neljään päivystystä kuukaudessa. Eniten päivystäville lääkäreille tämä merkitsisi selvää päivystyssidonnaisuuden vähenemistä nykyisestään. Hallituksen jäsenistä osa katsoi, että lääkärit tulisi saada työnantajia sitovan työaikasuojan piiriin, kun taas toiset korostivat päivystyksen olevan varsinkin nuorille lääkäreille taloudellinen välttämättömyys.
Optimistisesti lakiluonnosta lukeneet katsoivat, että sen perusteella olisi mahdollista toteuttaa kaikki lääkärien työaikatavoitteet: päivystyssidonnaisuus vähenisi, palkattomasta ylityöstä voitaisiin päästä eroon, joka vuorokauteen turvattaisiin vähintään viiden tunnin lepoaika ja joka viikolle 35 tunnin viikkolepo. Myös yleisissä ylityön ja varallaolon korvausperusteissa nähtiin myönteisiä puolia.
Avoin kysymys on toistaiseksi se, olisiko niin laajamittainen ja ennalta suunniteltu toiminta kuin lääkäripäivystys mahdollista järjestää ylityönä. Lakiluonnoksessa todetaan, että esimerkiksi sairaaloissa voidaan noudattaa ns. jaksotyöaikaa eli käytännössä vuorotyötä. Hallitus katsoi, että jäsenkunnan nykyinen työsidonnaisuus ja halukkuus uudenlaisiin työaikajärjestelyihin tulee pikaisesti selvittää.
Työaikakaton noudattaminen johtaisi joka tapauksessa siihen, että lääkärivakansseja olisi perustettava lisää niille erikoisaloille, joilla päivystysrasite nykyisin on suurin. Liiton työvoimapoliittinen valiokunta selvittelee parhaillaan, kuinka suuri lisävirkojen tarve olisi. Vaikka spesialisteista ei tällä hetkellä juuri ole ylitarjontaa, voidaan tarpeellisen lääkärimäärän suuren koulutusvolyymin tuloksena arvioida olevan käytettävissä vuoden 2000 paikkeilla.
Työaikalaki määrittelee vain ylityökorvausten yleisperiaatteet, mutta esimerkiksi lääkärien päivystyskorvauksista on tarkoitus jatkossakin sopia kuntatyönantajan kanssa. Ansiotason säilyttäminen ja parantaminen työsidonnaisuuden mahdollisesta vähenemisestä huolimatta riippuu ennenkaikkea yleisestä taloudellisesta kehityksestä. Edunvalvontavaliokunnan piirissä pyritään kuluvan kevään aikana tekemään arviot uudistuksen taloudellisesta merkityksestä lääkäreille.
Monista avoimista kysymyksistä huolimatta Lääkäriliiton hallitus katsoi, että Lääkäriliiton on syytä aktiivisesti osallistua uuden työaikalain valmisteluun ja sen vaikutusten selvittelyyn.
KT:n ohje yksipuolinen
Hallitus päätti lähettää sairaanhoitopiireille kirjeen sen johdosta, että Kunnallinen työmarkkinalaitos lähetti kunnille ja kuntayhtymille yksipuolisen soveltamisohjeen päivystysskerran tulkinnasta. Kiista liittyy sairaalalääkäriliitteen 17 pykälää koskevaan pöytäkirjamerkintään, jonka mukaan päivystyskorvausten laskentajakso ei voi olla useampia viikkoja kuin päivystyskertojen lukumäärä työjakson aikana.
1.2.96 voimaan tulleen pöytäkirjamerkinnän tulkinnasta oli sopimuksen mukaan määrä antaa Lääkäriliiton ja KT:n yhteiset soveltamisohjeet, mutta neuvottelut päivystyskerta-sanan tulkinnasta päättyivät erimielisinä ja KT antoi asiasta yksipuolisen ohjeen. Hallitus edellytti neuvotteluosaston ilmoittavan kunnallisille työnantajille, ettei KT:n tulkinta vastaa liiton näkemyksiä eikä ohjekirjeen sisältö muutenkaan neuvottelutulosta eikä neuvottelujen kulkua.
Lääkäriliiton kanta on, että päivyskerta tarkoittaa samaa kuin päivystysvuoro eli lääkärille määrättyä yhtäjaksoista päivystystehtävää sen pituudesta riippumatta. Asiasta käydään keskusneuvottelut, minkä jälkeen tulkintariita viedään työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
