Lääkäriliiton valtuuskunta 3.5.: Työaikalaki tulee, lääkärien peruspalkkoja nostettava

Lääkäriliiton valtuuskunta edellyttää hallituksen valmistelevan valtuuskunnan syyskokoukseen mennessä työaikalain muutokset huomioiden raamit seuraavan virkaehtosopimuksen tavoitteiksi ja sisällöksi. Valtuuskunta keskusteli viiden tunnin ajan parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevan työaikalain vaikutuksista lääkärien työjärjestelyihin ja palkkaukseen. Puheenvuoroissa vaadittiin lääkärien peruspalkan tuntuvaa nostamista, jottei toimeentulo romutu päivystysjärjestelmän muuttuessa.

Eri alojen työaikalakien yhdenmukaistamista ja Suomen työaikasäännösten saamista EU:n työaikadirektiivin mukaiseksi on valmisteltu jo pitkään. Työaikalainsäädäntö ei ole aiemmin koskenut lääkäreitä, mutta uuden lain piiriin on nyt tarkoitus saada ainakin pääosa lääkärikunnasta. Lakiesitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä ja se pyritään saamaan voimaan viimeistään ensi vuoden alusta. Käytännössä säännökset tulisivat kuitenkin koskemaan lääkäreitä vasta seuraavan sopimuskauden alusta eli tammikuun 1998 jälkeen.

Valtuuskunnan puheenjohtaja Jaakko Karvonen totesi uuden työaikalain merkitsevän valtavaa mullistusta lääkärien työaika- ja palkkausjärjestelyihin. Tämä johtuu ennenkaikkea lakiin sisältyvästä ehdottomasta ylityökatosta, joka rajoittaa ylityön korkeintaan 330 tuntiin vuodessa. Uudistus johtaa päivystyksen jakamiseen uudella tavalla lääkärien kesken ja mahdollisesti jaksotyöhön siirtymiseen sairaaloissa. Karvonen näki työaikalakiin liittyvän myös myönteisiä mahdollisuuksia, mutta suurin haaste on nyt lääkärikunnan ansiotason turvaaminen.

Liiton työvoimapoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Hannele Heine esitteli valtuuskunnalle lakiuudistuksen mahdollisia vaikutuksia lääkärien työjärjestelyihin. Suurimmat muutokset kohdistuvat yliopistosairaaloihin, joiden raskaisiin päivystyspisteisiin joudutaan ilmeisesti palkkaamaan yhteensä satoja lääkäreitä lisää, mutta myös terveyskeskuksissa päivystysrasite täytyy jakaa nykyistä enemmän lääkärien kesken. Kaikkiaan liitossa on arvioitu uudistuksen toteuttamisen edellyttävän noin 400 uuden lääkärinviran perustamista. Lähivuosien suuren valmistumisvolyymin johdosta työvoimaa näyttää kyllä riittävän näihin tehtäviin, joskin tiettyjen alojen spesialisteista voi syntyä tilapäistä vajausta.

Heine piti työaikalain työllistävää vaikutusta myönteisenä samoin kuin sen työsuojelullista merkitystä. Suuri työsidonnaisuus ei kuitenkaan poistu esimerkiksi aluesairaaloiden takapäivystäjiltä, sillä uusi laki laskee työksi vain työpaikalla suoritetun varallaolon. Uudistuksen uhkatekijöinä hän piti ansiotason laskua, aktiivivapaajärjestelmän mahdollista poistumista, lääkärikoulutuksen paisuttamista sekä uusien työaikajärjestelyjen seurauksia erikoistumiskoulutuksen tasoon.

Edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja Anne Santalahti esitteli alustavia laskelmia jaksotyöhön siirtymisen vaikutuksista lääkärien palkkaukseen. Laskelmat osoittavat, että päivystyskorvauksista luopuminen merkitsisi selvää pudotusta kokonaisansioihin, vaikka yötyön korvaukset olisivat kohtuullisen hyvätkin. Useissa tapauksissa palkan lasku muodostuisi jopa suuremmaksi kuin työajan lyheneminen.

Kuntatyönantajan lähtökohtana työaikalakiuudistuksessa näyttää olevan, että tulevat lääkärinvakanssit rahoitetaan säästyneillä päivystyskustannuksilla. Santalahti katsoi, ettei uudistusta voida toteuttaa kustannusneutraalisti, vaan uusien työtilaisuuksien perustaminen vaatii kokonaispalkkapotin kasvattamista. Sama näkemys tuotiin esiin myös lukuisissa muissa puheenvuoroissa. Päivystyskorvausten väheneminen edellyttää lääkärien peruspalkkatason tuntuvaa nostamista.

Eeva-Kaisa Mäkinen katsoi, että uudistuksen yhteydessä on nyt kompensoitava lääkäreille se, että viime vuodet on keskitytty päivystyskorvausten kehittämiseen peruspalkan kustannuksella. Hän vaati liittoa rohkeasti tuomaan esiin uudistukseen liittyvät edunvalvontatavoitteensa.

Heli Lagus esitteli Nuorten Lääkärien Yhdistyksen asettamia tavoitteita. Näitä ovat työrupeaman pituuden määrittely korkeintaan 24 tunniksi, kaiken työpaikalla vietetyn ajan laskeminen työajaksi sekä kokonaisansioista lasketun keskimääräisen tuntipalkan nostaminen.

Jarkko Kuoppala korosti, että lääkärien keskimääräiset kuukausiansiot on pidettävä ennallaan työajan lyhenemisestä huolimatta ja että yksittäisellä lääkärillä on säilytettävä mahdollisuus säilyttää nykyinen ansiotasonsa.

Tuomas Karstila huomautti, etteivät lääkärit ole opiskelleet kuutta vuotta päästäkseen vuorotyöhön. Juha Tuominen katsoi, että jaksotyöksi paloittelun asemesta lääkärien työt voitaisiin jatkossakin toteuttaa siten, että aktiivivapaajärjestelmä säilyy. Hän uskoi lääkäreillä olevan halua tehdä pitkiäkin työrupeamia raskaissa päivystyspisteissä, kunhan välillä on tilaisuus kunnon aktiivivapaaseen.

Myönteiseen palkkaremonttiin pyrittävä

Jarkko Ihalainen kertoi, että useimpien maiden lääkärit ovat pitäneet EU:n työaikadirektiivia hyvänä uudistuksena, joka on vaikuttanut myönteisesti sekä työaikoihin että palkkaukseen. Hän korosti, että liiton tulisi nyt toimia aloitteellisesti lääkärien palkkauksen uudistamiseksi etsien luovasti positiivisia ratkaisuja sen sijaan että pyritään vain etsimään lakiin liittyviä epäkohtia. Tällainen positiivinen aloite voisi Ihalaisen mukaan olla esimerkiksi 2 000 markan korotus peruspalkkoihin.

Heikki Pälve piti sopivana lähtökohtana edunvalvonnalle sitä, että lääkärin työaika on 37 tuntia viikossa ja siitä saatavalla palkalla on myös elettävä. Nyt on panostettava peruspalkan nostoon ja epämukavan työajan korvausten kehittämiseen. Näitä palkkaelementtejä ei työnantaja voisi uudenlaisilla työjärjestelyilläkään lääkärikunnalta viedä.

Kimmo Liesto kuului niihin, jotka katsoivat työaikalain tarjoavan mahdollisuuksia myönteisiin uudistuksiin lääkärien palkkauksessa. Hän esitti suoritepalkkaukseen siirtymistä sekä sitä, että lääkärit ryhtyisivät myymään mm. päivystyspalveluja sairaaloille erillisten yhtiöiden kautta.

Jaakko Halonen piti uudistuksen suurimpina menettäjinä apulaislääkäreitä, joiden on velkojensa ja perhetilanteensa takia pakko päivystää paljon. Tälle lääkäriryhmälle ylityökatto voi koitua taloudelliseksi katastrofiksi. Toisaalta hän huomautti, että nykyinen lääkäri-VES on kaatumassa omaan mahdottomuuteensa: onhan sairaalalääkärien peruspalkka Suomessa OECD-maiden huonoin.

Työaikalaki antaa mahdollisuuden repiä auki nykyiset epäonnistuneet palkkausjärjestelmät ja rakentaa tilalle paremmat. Peruspalkan nosto ja suoritepalkkauksen käyttöönotto olivat Halosen lääkkeet ongelmaan.

Panu Hakola kertoi vaatineensa työaikalakia lääkäreille jo 30 vuoden ajan ja totesi avun nyt tulleen yllättävältä taholta, EU:n kautta. Hän uskoi uudistuksen koituvan myönteiseksi ammattikunnan työsuojelun ja työllisyyden kannalta, mutta vaati liiton johdolta ja neuvottelijoilta hyvää strategiaa, jotta myös edunvalvonta onnistuu. Klas Winell halusi, että liiton koko järjestökoneisto paikallisosastoineen ja erikoislääkäriyhdistyksineen kytketään mukaan ideoimaan uusia tapoja järjestää lääkärien työ ja palkkaus.

Useissa puheenvuoroissa tuli myös esille huoli uudistuksen vaikutuksista erikoistumiskoulutukseen. Jos apulaislääkärit siirtyvät jaksotyöhön ja ovat nykyistä vähemmän virka-aikaan työssä, vähenevät samalla mahdollisuudet seniorilääkärien antamaan ohjaukseen. Työajan painottuminen iltaan ja yöhön saattaisi vaikuttaa haitallisesti koulutuksen laatuun tai johtaa koulutusaikojen pidentämiseen.

Valtuuskunta ei asettanut konkreettisia palkkatavoitteita työaikalain varalta, mutta hyväksyi yksimielisesti Riitta Koivusen esittämän ponnen, jonka mukaan asiaan palataan virkaehtosopimustavoitteiden muodossa seuraavassa valtuuskunnan kokouksessa. Sopimustavoitteita valmisteltaessa selvitellään myös mahdollisuudet tulospalkkausjärjestelmän käyttöönottoon sairaaloissa. Yleinen näkemys valtuuskunnassa oli, että nyt on lääkärien edunvalvonnassa edessä vähintään yhtä tärkeä ponnistus kuin kevään 1984 lakko.

Luottamuslääkäri-järjestelmää kaivataan

Kirsti Pakkala otti ylimääräisenä asiana kokouksessa esille lääkärien terveysongelmat ja työterveyshuollon puutteellisuuden. Lääkärit eivät juuri käytä työterveyshuollon palveluja eivätkä muitakaan lääkärinpalveluja hyväkseen, hoitavat huonosti terveyttään ja uuvuttavat itsensä liialla työnteolla.

Pakkala esitti, että valtuuskunta velvoittaisi hallituksen ottamaan pohdittavakseen lääkäreiden kokonaisvaltaisen työterveyshuollon, johon kuuluisivat kaikki terveyden edistämisen ja työkyvyn ylläpitämisen elementit unohtamatta fyysisten ja mielenterveyttä uhkaavien sairauksien varhaista hoitoa.

Apulaistoiminnanjohtaja Santero Kujala kertoi, että Lääkäriliitossa on jo muutama vuosi sitten laadittu suunnitelma lääkärien terveyspalveluiden kehittämiseksi ns. luottamuslääkärijärjestelmän avulla, jonka toteuttaminen on kuitenkin lykkäytynyt taloudellisen tilanteen takia. Konkreettinen ehdotus luottamuslääkärijärjestelmän käynnistämiseksi päätettiin tuoda käsiteltäväksi valtuuskunnan syyskokoukseen. Juha Viitalan ehdotuksesta sitä täydennetään lääkäreiden psykologisia kriisipalveluja koskevalla suunnitelmalla.

Uusi varapuheenjohtaja

Lääkäriliiton uudeksi varapuheenjohtajaksi tehtävästä eroa pyytäneen Kati Myllymäen tilalle valittiin Hannele Heine ja uudeksi hallituksen jäseneksi Jarkko Ihalainen. Ihalaisen tilalle vaalivaliokuntaan nimettiin Jaakko Halonen ja Halosen varajäseneksi Eeva-Kaisa Mäkinen. Kati Myllymäki sai valtuuskunnalta lämpimät kiitokset toiminnastaan liiton varapuheenjohtajana.

Valtuuskunnan puheenjohtajana jatkaa Jaakko Karvonen ja varapuheenjohtajana Ari Palomäki. Kaikki valinnat olivat yksimielisiä.

Muut päätökset

Valtuuskunta hyväksyi hallituksen toimintakertomuksen sekä tilinpäätöksen viime vuodelta. Puheenjohtaja Björn Eklund esitti liiton alkuvuoden toimintaan katsauksen, jossa hän käsitteli mm. keskeisiä edunvalvontakysymyksiä, laadunarvioinnin eettisiä ohjeita, lääkeasioita sekä lääkärien työllisyystilannetta.

Valtuuskunnan kokouksessa hyväksyttiin myös sääntömuutos, joka koski liiton tilintarkastusta. Keskuskauppakamarin tilintarkastajien lisäksi liitolle valitaan uusien sääntöjen mukaan myös 3-6 luottamushenkilöstä koostuva tilintarkastuskomitea.

Hallituksen päätöksiä 2.5.96:

Lääkäriliitto ehdottaa lääkärin-valan käyttöönottoa uudelleen

Lääkäriliiton hallitus katsoo, että lääkärinvala tulisi ottaa uudelleen käyttöön lääkäriksi valmistumisen yhteydessä. Tätä esitti arkkiatri Risto Pelkonen Lääketiede 96 -tapahtumassa ja liiton hallitus asetti maaliskuussa työryhmän valmistelemaan ehdotusta valan tekstiksi sekä vannomistilaisuuksien järjestämiseksi. Nykyisin valmistuvat lääkärit eivät vanno valaa ja myös lääkärinvakuutuksen antamisesta on luovuttu.

Lääkärinvalan vannominen on ammattikunnan vuosituhantinen perinne, jolla nuoret lääkärit on pyritty sitouttamaan ammattikuntaan ja sen eettiseen normistoon. Työryhmä katsoo, että tätä juhlallista vakuutusta tulisi kutsua sen vanhalla nimellä "lääkärinvala", mutta ilman viittauksia uskontoon. Vala alkaisi tällöin sanoin "Vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta...". Valan vannominen olisi vapaaehtoista eikä vakuutuksen antamatta jättäminen estäisi lääkäriä toimimasta ammatissaan.

Työryhmä ehdottaa, että lääkärinvalan vannomistilaisuudet tulisi järjestää kerran lukukaudessa jokaisessa lääketieteellisessä tiedekunnassa publiikin yhteydessä. Tilaisuuteen osallistuisivat todistajina tiedekunnan ja Lääkäriliiton edustajat sekä arkkiatri. Tapahtuma olisi avoin myös omaisille ja yleisölle. Lääkäriliitto antaisi valan vannoneille todistuksen ja ylläpitäisi heistä luetteloa, joka toimitettaisiin myös Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle.

Lääkäriliiton hallitus hyväksyi työryhmän ehdotukset valan tekstiksi sekä sen vannomiseen liittyviksi järjestelyiksi. Asiasta päätettiin pyytää vielä lausunnot lääketieteellisiltä tiedekunnilta sekä Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta. Tavoitteena on, että valaperinne saataisiin uudelleen elvytetyksi vielä kuluvan vuoden aikana.

Laadunarvioinnin eettiset ohjeet WMA:lle

Lääkäriliiton hallitus hyväksyi maaliskuussa terveydenhuollon laadunarvioinnin eettiset ohjeet, jotka on julkaistu Lääkärilehdessä nro 12/96. Hallitus päätti lähettää ohjeet englanniksi käännettyinä Maailman lääkäriliitolle WMA:lle ehdotuksena uudeksi julkilausumaksi. Vastikään myös Suomen Lääkäriliiton esitys potilaan oikeuksista hyväksyttiin WMA:n julkilausumaksi.

Palkkiosuosituksia tarkistettiin

Hallitus päätti liiton palkkiosuositusten tarkistamisesta 1.5.96 lukien. Työterveyslääkärien palkkausta koskevaan suositukseen tuli 3 prosentin korotus ja tuntipalkkioita, kasvatusneuvoloita, reumatoimistojen poliklinikoita sekä yksityisten laboratorioiden ym. sivutoimisia lääkäreitä koskevaan palkkiosuositukseen 4 prosentin korotus. Uudet suositustaksat on julkaistu Lääkärilehdessä nro 14/96 lukuunottamatta sivutoimisten laboratoriolääkärien suositusta, jonka voi tilata liiton neuvotteluosastolta.

Lääketyöryhmä asetettiin

Hallitus päätti asettaa työryhmän seuraamaan lääkealaa koskevia uudistushankkeita, valmistelemaan liiton kannanottoja lääkekorvausjärjestelmän kehittämiseksi ja suunnittelemaan rationaalisen lääkehoidon koulutusohjelmaa lääkäreille. Työryhmän määräaika jatkuu 31.8.97 asti.

Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Klas Winell ja jäseniksi Pekka Anttila, Leena Niinistö ja Heikki Vapaatalo sekä sihteeriksi Santero Kujala. Työryhmän pysyvänä asiantuntijana toimii Timo Klaukka.

Hallinnollisen koulutuksen työryhmä

Lääkäriliiton järjestämää hallinnollista koulutusta suunnittelemaan ja toteuttamaan asetettiin työryhmä, jonka puheenjohtajaksi nimettiin Risto Ihalainen ja jäseniksi Jarkko Ihalainen, Mervi Kotila, Elina Mäki-Torkko ja Pertti Soveri sekä sihteeriksi Hannu Halila. Työryhmän määräaika jatkuu 31.8.96 asti.

Koulutusvaliokunnalle uusi puheenjohtaja

Koulutusvaliokunnan uudeksi puheenjohtajaksi tehtävästä eroa pyytäneen Kati Myllymäen tilalle nimettiin Jarkko Ihalainen. Samalla Myllymäki siirtyi Ihalaisen tilalle koulutusvaliokunnan jäseneksi. Puheenjohtajan vaihdos liittyy Myllymäen eroon liiton hallituksesta, johon hänen tilalleen valittiin Jarkko Ihalainen. Valiokuntia johtavat perinteisesti hallituksen jäsenet.

Yksityissektorivaliokunnan jäsenmuutos

Liiton yksityissektorivaliokunnan uudeksi jäseneksi nimettiin Antti Myllymäki tehtävästä eroa pyytäneen Timo Niinimäen tilalle.

Valmistautuminen liiton yhtiöiden yhtiökokoukseen

Hallitus keskusteli liiton omistamien yhtiöiden Kiinteistö Oy Suomen Lääkäritalon sekä Sipoon Hotelli ja Koulutuskeskuksen yhtiökokouksissa esille tulevista asioista sekä nimesi hallintopäällikkö Kaarina Sarvilinnan edustajakseen näihin kokouksiin.

Nordiska Läkarrådet

Hallitus hyväksyi Hanasaaressa Espoossa 11.-13.6. pidettävän Nordiska Läkarrådetin kokouksen ohjelman ja talousarvion. Lisäksi keskusteltiin kokouksessa esille tulevista asioista, kuten Nordisk Medicin -lehden tulevaisuudesta. Lehden osalta päätettiin pyrkiä sellaisiin jatkotoimiin, ettei sen julkaisemisesta aiheudu kustannuksia Suomen Lääkäriliitolle.

NFMU:n kokous

Nordisk Federation för Medicinsk Undervisning -järjestön yleiskokoukseen Göteborgissa 5.-8.5. päätettiin nimetä liiton edustajaksi Paula Vainiomäki. Samalla hallitus hyväksyi ehdotuksen NFMU:n sääntömuutokseksi.

PWG:n juhlaillallinen

Euroopan nuorten lääkärien järjestö PWG kokoontuu Suomessa 16.-19.5. ja viettää kokouksen yhteydessä 20-vuotisjuhliaan. Hallitus päätti, että liitto isännöi juhlaillallista ja huolehtii sen kustannuksista.

Ei mielenosoituslakkoon

Hallitus päätti, että Lääkäriliitto ei osallistu SAK:n ja STTK:n 10.5. suunnittelemaan työtaisteluun työttömyysturvan leikkauksia vastaan. Marit Henriksson

Mikä ihmeen jaksotyö?

Työaikalakiesityksen 7 pykälä:ssä määritellään jaksotyö, jota voidaan noudattaa mm. sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Niissä säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että se on kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia. Jaksotyössä ei siis säännöllisen vuorokautisen eikä viikoittaisen työajan pituutta ole määritelty. Jaksotyö vastaa nykyistä periodityötä tai epäsäännöllistä vuorotyötä. Lääkäriliiton uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Hannele Heine. Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Jarkko Ihalainen.