Lääkärin ammattiin kuuluu oppiminen ja reflektio

Moni Helsingin yliopiston piirissä erikoistuva, ohjaava tai kouluttava lääkäri tuntee Arja Helin-Salmivaaran, jolla on hyvä maine innovatiivisena ­kehittäjänä. Parhaillaan hän kehittää yleislääketieteen jatkokoulutusta.

Arja Helin-Salmivaara huolehtii omasta osaamistaan mm. käymällä säännöllisesti kansainvälisissä kongresseissa, lukemalla, tekemällä töitä sekä reflektoimalla yksin ja kollegojen kanssa.

Arja Helin-Salmivaara työskentelee HUS:n perusterveydenhuollon yksikön koulutusylilääkärinä.

– Olen ollut tehtävässä vuodesta 2009. Olin vuodesta 1998 tehnyt töitä lääkärien koulutusasioiden parissa, mm. Rohto-hankkeessa ja -keskuksessa ja vuoden 2007 Pro Medicoa edeltäneessä Arviointineuvostossa.

– Koordinoin HYKSin erityisvastuualueella terveyskeskuksissa suoritettavia lääkärien jatkokoulutuksen vaiheita. Valmennamme terveyskeskuspalvelujen ohjaajia ja kouluttajia. Me myös tuotamme YEK-vaiheeseen kuuluvan lakisääteisen hallinnon ja sosiaaliturvan koulutuksen sekä järjestämme yleislääketieteeseen erikoistuville ns. teoreettista kurssimuotoista koulutusta.

Terveysasemat oppimisympäristönä

Arja Helin-Salmivaara tiimeineen selvitti, millaisia terveysasemat ovat oppimisympäristönä. Marraskuussa 2015 tehtiin sähköinen kysely. Ylilääkäreiltä, kouluttajilta ja ohjaajilta sekä erikoistuvilta kysyttiin kultakin ryhmältä erikseen jatkokoulutuksen toteuttamiseen liittyviä asioita, kuten miten jatkokoulutus on järjestetty ja miten se toimii.

Kevätlukukaudella tiimi kiersi alueella 30 terveysasemaa, joissa on paljon jatkokoulutettavia. Tämä laadullinen selvitys täydentää määrämuotoisia tuloksia. Arja kertoo, että alustavia huomioita on kaksi.

– Verrattuna viiden vuoden takaiseen selvitykseen ohjauksen tilanne on parantunut: tutortunteja järjestetään! Seuraava haaste tulee olemaan sisällöllinen. Tutortunteja käytetään hyvin paljon konsultointiin, joka on jokaisen lääkärin velvollisuus. Sen sijaan tutortuntien ja ohjauksen pitäisi enemmän tukea ammatin omaksumista. Tutortunneille tarvitaan aikaisempaa enemmän suunnitelmallisuutta ja ohjauksellista otetta.

– Toinen huomio on, että huolestuttavan monessa paikassa lääkärilähijohtajuus puuttuu. Se heijastuu jatkokoulutukseen, mutta näkyy ennen kaikkea palvelutuotannossa. Tämä asia ei noussut vielä viisi vuotta sitten näin merkittävänä esiin.

Hankkeen numeeriset tulokset julkistetaan toukokuun lopussa mm. HUSin perusterveydenhuollon yksikön verkkosivuilla.

Pitkäjänteistä ja systemaattista osaamisen kehittämistä

HY:n yleislääketieteen hyvä maine perustuu Arjan mukaan pitkäjänteiseen työhön. Säännöllisistä selvityksistä saa tähän eväitä. On ryhdistetty systemaattisesti eri osa-alueita kuten ohjaajien osaamista ja verkottumista. Erikoistuvat pohtivat verkkokurssilla erikoisalavalintaansa, osaamistaan ja tulevaisuuden suunnitelmiaan.

Arja korostaakin reflektiota oppimisessa. Siinä voi käyttää lääkärijärjestöjen Taitoni.fi-palvelua.

– Olemme vuosien varrella luoneet erikoistuvan ja hänen ohjaajansa käyttöön Yleportfolion. Taitoni.fi-palvelu tukee hyvin yliopiston työkaluja, ja sehän jää lääkärin käyttöön myös erikoistumisen jälkeen. Siihen voi kirjata käymiään koulutuksia tai vaikka ohjauskeskustelun tai osaamisen arvioinnin. Ja tärkeintä ei ole kirjaaminen vaan reflektio. Palveluun sisäänrakennettu reflektiivisyys on se juju, miksi kannustamme erikoistuvia Taitoni.fi-palvelun käyttöön. Lähijohtajakoulutuksen osana siitä saa myös opintopisteitä.

Arja määrittelee, että reflektio on välttämätön ammatissa kehittymisen taito, jota teemme enemmän tai vähemmän tietoisesti. Potilaskohtaamisista voidaan oppia, kun mietitään, mikä sujui ja mitä voisi tehdä toisin. Ohjaaja voi tukea erikoistuvaa myös reflektiossa. Se on lääkäriksi ja lääkärinä kasvamista.