Liikelaitostaminen, sivutoimet, uusi laki
Lääkäriliiton edunvalvontaosastoon on otettu yhteyttä ja tiedusteltu liikelaitostamisen vaikutuksista. Mitä muutoksia seuraa siitä, että kunnallista toimintaa, joka aikaisemmin tapahtui virastomuodossa, siirretään kunnallisen liikelaitoksen hoitoon.
Kunnallisia sähkölaitoksia on liikelaitostettu, ja useassa tapauksessa se on johtanut yhtiömuotoon siirtymiseen ja edelleen toiminnan myyntiin ulkopuolisille. Terveydenhuollossa kokemuksia kunnallisesta liikelaitoksesta on ainakin Tampereelta, jossa keskussairaalan laboratoriotoimintoja on jo jonkin aikaa hoidettu kunnallisessa liikelaitoksessa. Meiltä on kysytty, mitä tapahtuu henkilöstölle siirryttäessä virastosta liikelaitokseen. Kysymyksiä on aiheuttanut myös se, että eduskunta on juuri hyväksynyt lain kunnallisesta viranhaltijasta, jossa mm. ensimmäistä kertaa lain tasolla säädetään kunnallisen viranhaltijan oikeudesta sivutoimiin. Muuttaako laki jotakin?
Liikelaitostaminen
Liikelaitostamisen yhteydessä viranhaltija pysyy viranhaltijana, hänen oikeusasemansa määräytyy kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain perusteella sen tultua voimaan. Hän säilyy kunnallisen neuvottelujärjestelmän ja palkkausjärjestelmän sisällä ja hänen työstään karttuu eläke kunnallisessa eläkejärjestelmässä. Eläkejärjestelmän kannalta on kuitenkin tärkeää se, että siirtyminen tapahtuu ilman katkosta. Toiminnan siirtäminen virastosta liikelaitoksen hoitoon ei vaikuta kunnallisen henkilöstön asemaan.
Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003)
Kunnallisesta viranhaltijasta annettavan lain voimaan tuleminen 1.11.2003 muuttaa viranhaltijoiden asemaa varsin vähän. Lain säätämisessä on pääosin kysymys normien teknisestä kokoamisesta lain tasolle niin, että säädöstaso täyttäisi uuden perustuslain vaatimukset. Lainuudistuksesta tullaan julkaisemaan laajempi kommentaari Lääkärilehdessä ennen sen voimaantuloa, ja tässä käsittelen lähemmin vain sivutoimia koskevaa tilannetta.
Lain 18. pykälä:ssä säädetään sivutoimista ja kilpailevasta toiminnasta. Säädös on sanamuodoltaan hyvin lähellä valtion virkamieslain vastaavaa säännöstä ja muistuttaa niinikään mallivirkasäännön sanamuotoa. Vaikka muotoilu siis hiukan poikkeaa aikaisemmasta, on hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa nimenomaan todettu, että voimassa olevia periaatteita ei ole tarkoitettu muutettavan. Pykälän mukaan viranhaltija ei saa ottaa vastaan eikä pitää sellaista sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien hoitamiseen, ellei siihen työnantaja hakemuksesta myönnä lupaa. Ellei sivutoimi edellytä työajan käyttöä, on siitä tehtävä kuitenkin ilmoitus työnantajalle. Sivutoimi ei saa vaarantaa luottamusta viranhaltijan tasapuolisuuteen tehtävänsä hoidossa tai muutenkaan haitata tehtävän asianmukaista hoitamista. Viranhaltija ei saa sivutoimen vuoksi tulla esteelliseksi tehtävässään eikä sivutoimena saa hoitaa sellaista toimintaa, joka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Myös kilpailevan toiminnan valmistelu virkasuhteen kestäessä on kielletty.
Sivutoimia koskevaa oikeuskäytäntöä
Korkein hallinto-oikeus on rajannut oikeutta sivutoimeen vuonna 1995. Ratkaisut kuvaavat vallitsevaa oikeustilaa, johon kunnallisesta viranhaltijasta annettu laki ei siis tuo muutosta. Kahdessa tapauksessa sivutoimet voitiin kieltää, muissa ei.
Sairaanhoitopiirin tulosvastuullisen osastonylilääkärin tehtäviä hoitava lääkäri halusi virka-ajan ulkopuolella toimia erään yhdistyksen ylläpitämän poliklinikan vastaavana ylilääkärinä. Kun otettiin huomioon hänen asemansa ja tehtävänsä sairaalan tulosjohtajana ja yhdistyksen poliklinikan vastaavana ylilääkärinä sekä se, että yhdistyksen poliklinikka tarjosi ja myi kunnille, kuntayhtymille ja niiden laitoksille osittain samoja palveluja kuin yliopistollinen sairaala, hänen sivutoimensa hoitaminen edellä kuvattu kilpailutilanne huomioon ottaen haittasi kuntayhtymän toimintaa virkasäännössä tarkoitetulla tavalla. Sivutoimen pitäminen voitiin kieltää.
Sairaalan röntgenosaston osastonhoitaja halusi toimia virka-ajan ulkopuolella röntgentutkimuspalveluja yksityisvastaanottoa pitäville lääkäreille sekä kunnille, kuntayhtymille ja niiden laitoksille tarjoavan osakeyhtiön toimitusjohtajana ja röntgenhoitajana. Yhtiö myi kunnille, kuntayhtymille ja niiden laitoksille osittain samoja palveluja kuin yliopistollinen sairaala. Kun otettiin huomioon yhtiön ja kuntayhtymän välinen kilpailutilanne sekä osastonhoitajan asema yhtiön toimitusjohtajana, hänen sivutoimiensa hoitaminen haittasi virkasäännössä tarkoitetulla tavalla kuntayhtymän toimintaa. Kuntayhtymän hallitus sai kieltää sanotun sivutoimen pitämisen.
Yliopistollisessa sairaalassa eri tehtävässä toimivat lääkärit hoitivat virka-ajan ulkopuolella sivutoiminaan oman erikoisalansa konsultaatioita terveyskeskuksissa ja sairaaloissa yliopistollisen sairaalan toimialueella. Yliopistollinen sairaala tarjosi terveyskeskuksille ja sairaaloille samoja palveluja. Kun otettiin huomioon lääkärien virka-asema ja tehtävät yliopistollisessa sairaalassa sekä heidän sivutoimi-ilmoituksista ilmenevät tehtävänsä, oman erikoisalansa konsultaatiot terveyskeskuksissa ja sairaalassa sekä näihin konsultaatiotehtäviin käytettäväksi ilmoitettu aika ja heidän asemansa näissä terveydenhuollon yksiköissä, lääkäreiden sanottujen sivutoimien hoitaminen ei haitannut kuntayhtymän virkasäännössä tarkoitetulla tavalla viranhaltijoiden virkatehtävien asianmukaista suorittamista eikä kuntayhtymän toimintaa muutoinkaan. Kuntayhtymän hallitus ei voinut kieltää sivutoimien pitämistä.
