Lääkevaihto ja potilasturvallisuus -seminaari Lääkäritalolla: Geneerinen substituutio heikentää hoitomyöntyvyyttä
Lääkäriliitto järjesti yhdessä Apteekkariliiton ja Lääketietokeskuksen kanssa toimittajille ja sidosryhmille Lääkevaihto ja potilasturvallisuus -seminaarin, jossa käsiteltiin lääkkeiden geneeristä substituutiota.
Lääkekustannukset ovat olleet kestopuheenaihe muutaman vuoden välein. Lähinnä kyse on ollut siitä, että lääkekustannusten nousu pysyisi kohtuullisena. Tähän asti eri tahot ovat toimineet yhteistyössä, mutta nyt näyttää siltä, että yhteistyölinja on murenemassa. On haluttu ottaa käyttöön pakkokeinot, totesi seminaarin aluksi Lääkäriliiton apulaistoiminnanjohtaja Santero Kujala, joka toimi myös seminaarin puheenjohtajana.
Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen lääkelain ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi siten, että lääkkeiden geneerinen substituutio tulisi Suomessa mahdolliseksi. Siinä ehdotetaan siirtymistä menettelyyn, jossa apteekki vaihtaa lääkärin määräämän lääkkeen halvimpaan tai siitä hinnaltaan vähän poikkeavaan vaihtokelpoiseen lääkkeeseen. Hoitavalle lääkärille ei vaihdosta ilmoitettaisi.
Seminaarissa puhunut Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura totesi, että ehdotettu lakimuutos ei ole lainkaan ongelmaton.
- Se muuttaa lääkärin ja apteekin välistä perinteistä työnjakoa. Apteekeilla on suuri huoli potilasturvallisuudesta, jos lääke vaihtuu koko ajan.
Suomessa farmaseuttinen henkilökunta käsittelee päivittäin 30-40 reseptiä per henkilö.
- Jos näistä 8 substituoidaan, tulee laskelmiemme mukaan työpäivään pituutta lisää puoli tuntia. Apteekit ruuhkautuvat. Lisäksi apteekeille syntyy lisätyötä potilaille tiedottamisen ja varastoinnin optimoinnin takia. Jo nyt Suomessa on yli 200 farmaseutin vajaus, mikä heikentää apteekkien mahdollisuuksia uusien tehtävien hoitamisessa.
Tanskassa on tutkittu maan apteekkareiden kokemuksia geneerisestä substituutiosta.
- Siellä on tullut sekaannuksia. Arviolta 6-10 prosenttia lääkemääräyksistä on johtanut ongelmatilanteisiin. Pakkausten poikkeaminen toisistaan sekä lääkkeen maku, koko ja puolittaminen ovat aiheuttaneet hankaluuksia potilaille.
Tanskassa on ollut myös hoidollisia ongelmia. Peura kertoi, että Tanskan kokemusten perusteella on tavattu tupla-annostuksia potilaiden lääkkeen ottamisessa.
- Potilaat ovat ottaneet samaa lääkettä useammasta purkista tai lääke on jätetty ottamatta, kun sitä ei tunnettu.
Tanskassa on vastikään perustettu potilasturvallisuusyhdistys.
- Sen ensimmäinen julkitulo ja vaatimus oli, että geneerinen substituutio on lopetettava, kertoi Peura.
BYROKRAATTINEN PAKKOMEKANISMI
Lääketeollisuus ry:n edunvalvonnan johtaja Sirpa Rinta puhui seminaarissa aiheenaan Pakkovaihdon vaikutus geneeristen lääkkeiden määräämiseen.
Hän totesi, että lakiesitys on huonosti valmisteltu.
- Se vaarantaa lääketurvallisuutta, hämärtää tuotevastuuta, aiheuttaa lääkkeiden saatavuusongelmia, estää todellista hintakilpailua ja on omiaan heikentämään hoitomyöntyvyyttä.
Rinta kertoi, että lääketeollisuus tukee geneeristen lääkkeiden käytön edistämistä normaalilla kilpailumekanismilla.
- Nyt Suomessa ollaan edistämässä sitä byrokraattisella pakkomekanismilla.
Hänen näkemyksensä mukaan lääkärien tulisi määrätä geneerisiä lääkkeitä silloin, kun se on hoidon kannalta tarkoituksenmukaista.
- Rahaa on ohjattava lääkekorvausjärjestelmän sisällä nopeuttamaan uusien lääkkeiden pääsyä korvausjärjestelmään.
Rinta totesi, että Suomen ja EU:n lääkepoliittiset linjaukset ovat ristiriidassa keskenään.
- Yhteiskunnassamme ei ole mitään viitteitä siitä, että uusien lääkkeiden pääsyä käyttöön nopeutettaisiin muiden EU-maiden tasolle. Tällä hetkellä suomalainen potilas joutuu odottamaan 1,5 vuotta pohjoismaisia kohtalotovereitaan kauemmin uuden lääkkeen tuloa markkinoille.
- EU:n lääkepolitiikka edellyttää jäsenvaltioilta tasapainoa siten, että geneeristen lääkkeiden käyttöä edistetään niin, että samalla huolehditaan uusien lääkkeiden viiveettömästä käyttöön pääsystä, hän muistutti.
HINTAKILPAILU EI TOIMI
Rinta toi esille, että kansainvälisten kokemusten mukaan geneerinen kilpailu laskee merkittävästi hintoja maissa, joissa ei ole lainkaan hintakontrollia tai sitä on vain lievässä muodossa.
- Sen sijaan maissa, joissa on tiukka hintakontrolli, geneerinen kilpailu laskee hintoja vain vähän tai jopa nostaa hintoja. EU-maat Saksaa ja Englantia lukuun ottamatta ovat tiukan hintakontrollin maita.
Lakiehdotus määrittelee, että alle 40 euron lääkkeissä vaihtoehtoisten lääkkeiden hintaputki on 2 euroa ja yli 40 euron hintaisissa lääkkeissä 3 euroa.
- Viranomaisten määriteltyä hintaputken, sen sisällä ei tule olemaan hintakilpailua. Valmisteiden pääsy hintaputken sisään tai siitä ulos kesken kolmen kuukauden on estetty kilpailunäkökohtien kanssa ristiriitaisella tavalla. Kilpailuviranomaisia ei ole konsultoitu lainkaan tässä yhteydessä.
Rinnan mukaan lakiehdotuksen kapea hintaputki vaarantaa myös lääkkeiden saatavuutta ja saattaa johtaa siihen, että vaihtoa ei aina voida suorittaa.
- Lääkkeiden hankintaketju ei pysty vastaamaan muutaman kuukauden välein muuttuviin kulutuspiikkeihin, vaan se joutuu pitämään ylimääräisiä varastoja.
PAKKOVAIHTO VÄHENTÄÄ GENEERISTEN LÄÄKKEIDEN MÄÄRÄÄMISTÄ
Rinnan mukaan lääkärien geneeristen lääkkeiden tuntemus vähenee, koska yritykset eivät kannattavuuden heikentyessä enää markkinoi ja esittele geneerisiä lääkkeitä lääkäreille.
- Pakkovaihto lopettaa yritysten välisen kilpailun markkinoilla ja yritykset siirtyvät pelkkään hintakilpailuun. Vanhojen tunnettujen lääkkeiden valikoima vanhenee näin nopeammin kuin siihen muuten olisi aihetta. Pakkovaihto vähentää geneeristen lääkkeiden määräämistä.
Hän arveli, että lääkärien motivaatio ylläpitää hintatietoisuutta heikentyy, jos lääkärin mahdollisuudet vastata valmistetasolla potilaansa hoidosta heikkenevät.
- Motivaatiota saattaa heikentää myös pakkovaihdon aiheuttama lisätyö ja potilaiden jatkuvat yhteydenotot hoidon oikeellisuuden varmistamiseksi.
Rinta toi esille Tanskassa piakkoin julkistettavan tutkimuksen, jossa näkyy korrelaatio vaihtojen ja sen seurauksena syntyvien lääkärin puhelinkonsultaatioiden välillä.
- Esimerkiksi Etelä-Jyllannissa kaikki potilaat, joiden lääke oli vaihdettu, soittivat seuraavana päivänä lääkärilleen ja kysyivät, oliko heillä oikea lääke.
KUKA KANTAA VASTUUN?
Lääkäriliiton apulaistoiminnanjohtaja Santero Kujala totesi omassa puheenvuorossaan, että ehdotettu muutos ei ole tarpeellinen eikä kannatettava.
- Lääkäriliitto on suhtautunut geneerisiin lääkkeisiin siten, että niitä kannattaa käyttää aina, kun se on hoidollisesti mahdollista, hän muistutti.
Kujala nosti esille vastuukysymykset. Hän totesi, että lääkärin on vaikea ottaa vastuuta, kun hän ei edes tiedä, mitä valmistetta potilaalle on annettu.
- Lakiesityksen perusteella vastuutilanne ei ole enää oikein selvä. Omasta mielestäni ja uskoakseni myös koko lääkärikunnan mielestä vaihdosta olisi ilmoitettava lääkärille. Onko niin, että jos lääkäri haluaa kantaa vastuun, hän kieltää aina geneerisen substituution?
Kujala muistutti, että ehdotuksessa puututaan ulkopuolelta lääkäri-potilassuhteeseen.
- Lääkkeen määrääminen ja koko paranemisprosessi on muutakin kuin kemiallinen prosessi. On tutkittu, että eri lääkärin määräämänä on samalla lääkkeellä ollut erilainen vaikutus. Kärjistäen voisi sanoa, että lakiesityksessä on lääkkeen määräämisestä tehty mekanistinen, puhtaasti kemiallinen tapahtuma, jonka yhteiskunta on ottanut huolehtiakseen.
Hän kysyi, minkälaisen hintaeron takia lähdetään horjuttamaan ja epämääräistämään potilas-lääkärisuhdetta.
- Kyllä erehtymisen mahdollisuus lisääntyy lääkehoidossa. Pahimmillaan potilas syö samaa lääkettä enemmän ja jättää jotain lääkettä kokonaan ottamatta.
Seminaarissa kuultiin lopuksi myös käytännön lääkärin ääntä, jota edusti Sataman Lääkäri ja Kotisairaanhoito Oy:n vastaava lääkäri Heikki Pärnänen. Hänen aiheenaan oli Lääkevaihto ja hoitomyöntyvyys - miten käy pitkäaikaispotilaiden ja vanhusten?.
- Tutkimusten perusteella potilaan hoitomyöntyvyys on huonoa, jos hoito on pitkä-aikaista, lääkitys on monimutkaista, potilas ei usko lääkityksen tehoon ja jos lääkäri ei anna selviä ja tarkkoja ohjeita. Geneerinen substituutio ei ole käytännön lääkärin näkökulmasta sellainen erityinen toimenpide, joka parantaa hoidossa pysymistä. Sekoittavia tekijöitä ei tarvita enää yhtään lisää.
Hän totesi, että tutkimusten mukaan kolmasosa potilaista ottaa aina lääkkeensä oikein, kolmasosa ottaa silloin tällöin lääkkeensä oikein ja kolmasosa ei ota koskaan oikein tai ei ota lainkaan lääkkeitään.
Pärnänen kertoi, että hänen potilainaan on paljon vanhuksia.
- Minun potilainani olevat mummot eivät muista lääkkeiden nimiä, vaan pillereiden värit.
