Lääkärilehden lukijatutkimus: Lääkärilehti on lääkärien tärkein tietolähde
Otantatutkimus Oy teki lokakuussa 2002 Suomen Lääkärilehden toimeksiannosta lukijatutkimuksen, jonka tavoite oli mitata eri tietolähteiden merkitystä lääkärien tiedonhankinnassa ja ammattitaidon ylläpidossa, ammattilehtien lukemista ja mielipiteitä ammattilehdistä. Lisäksi selvitettiin tarkemmin Suomen Lääkärilehden lukemista, mielipiteitä lehden sisällöstä ja kehittämistoiveita.
Tutkimus kohdistettiin Suomen Lääkärilehden lukijakuntaan, ja tavoite oli saada vastaukset 500 lääkäriltä. Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastattelun ja nettikyselyn yhdistelmänä. Suomen Lääkäriliiton jäsenrekisteristä poimittiin tasavälipoiminnalla lääkäreitä, joilla oli rekisteritietona puhelinnumero. Kohdehenkilölle soitettiin, pyydettiin osallistumaan tutkimukseen ja annettiin mahdollisuus vastata joko puhelimitse tai netin välityksellä.
Tutkimukseen lupautuneista 530 lääkäristä 332 haastateltiin puhelimitse ja 198 lupautui vastaamaan netissä. Tutkimuksen kenttätyö katkaistiin 18.10, johon mennessä tutkimukseen lupautuneista nettivastaajista 121 eli 61 % oli vastannut.
TUTKIMUKSEN AINEISTO
Tutkimusotoksen voi katsoa edustavan suomalaisia lääkäreitä sangen hyvin, vaikka liiton jäsenkuntaan nähden ikärakenne painottuu hieman ikääntyneiden ja tutkintorakenne tohtoreiden yliedustuksen suuntaan.
Puhelimitse vastanneet ja nettivastaajat eroavat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi muutamien taustatietojen suhteen. Nettivastaajissa on enemmän 40-49-vuotiaita ja vähemmän (ei yhtään) 60-vuotiaita tai vanhempia. Nettivastaajissa on myös enemmän erikoissairaanhoidon piirissä työskenteleviä ja terveydenhuollon ostopäätöksiin taustalla vaikuttavia. Nettivastaajissa oli myös vähemmän lääkäreitä, jotka käyttivät lääketieteellisen ammattikirjallisuuden lukemiseen yli neljä tuntia viikossa. Oulun yliopiston sairaalapiirissä vastattiin netin kautta keskimääräistä enemmän.
TULOKSET
Seuraavassa on tiivistetty yhteenveto tutkimuksen tärkeimmistä tuloksista.
Tiedon hankinta ja ammattitaidon ylläpitäminen
Puolet lääkäreistä käyttää viikoittain keskimäärin 1-2 tuntia lääketieteellisen ammattikirjallisuuden lukemiseen ja reilut 40 % kolme tuntia tai enemmän. Tohtorit käyttävät ammattikirjallisuuden lukemiseen enemmän aikaa kuin lisensiaatit ja miehet enemmän kuin naiset.
Lääkärit nimesivät tärkeimmiksi tietolähteiksi omien tietojen ja ammattitaidon ylläpitäjänä Suomen Lääkärilehden, lääketieteelliset kirjat ja Duodecimin. Suomen Lääkärilehti sai hivenen enemmän mainintoja tärkeydestä kuin lääketieteelliset kirjat tai Duodecim. Suomen Lääkärilehteä piti tärkeänä tietolähteenä 82 %, Duodecimia 79 %, lääketieteellisiä kirjoja 77 %, Internet-välitteisiä tietolähteitä 66 % ja kansainvälisiä lehtiä 60 % lääkäreistä. Muiden tietolähteiden tärkeysaste jäi alle 40 %:n.
Mediuutisia piti erittäin tärkeänä tietolähteenä 4 % ja melko tärkeänä 27 % lääkäreistä. 49 % lääkäreistä katsoo, että Mediuutisilla on vain vähän merkitystä ja 20 %, ettei sillä ole mitään merkitystä ammattitaidon ylläpitäjänä.
Lisensiaatit pitävät Suomen Lääkärilehteä tärkeämpänä tietolähteenä kuin tohtorit ja erikoistumattomat lääkärit tärkeämpänä kuin erikoistuneet. Suomen Lääkärilehden tärkeyteen tietolähteenä vaikuttaa myös sen julkaisija. Lähes 80 % lääkäreistä pitää erittäin tärkeänä, että Lääkäriliitto julkaisee lääketieteellistä ammattilehteä. Asiasta ollaan yksimielisiä kaikissa taustaryhmissä, ja vain pari prosenttia lääkäreistä kokee asian ei kovin tärkeänä tai merkityksettömänä.
Ammattilehtien lukeminen
Reilut 90 % otokseen valituista lääkäreistä lukee Suomen Lääkärilehteä säännöllisesti ja 8 % silloin tällöin. Lähes 80 % Suomen Lääkärilehden lukijakunnasta lukee säännöllisesti myös Duodecimia ja noin puolet säännöllisesti Nuori Lääkäri -lehteä ja Mediuutisia. Muilla lääkärilehdillä on lukijoita selvästi vähemmän.
Enemmistö lääkäreistä lukee sekä Duodecimista (70 %) että Suomen Lääkärilehdestä (60 %) valikoidut artikkelit. Suomen Lääkärilehti luetaan useammin kannesta kanteen (14 %) kuin Duodecim (7 %). Mediuutisten kohdalla yleisin lukutapa on selaillen (45 %).
Yhden lehden numeron lukemiskerroissa ei ole merkitsevää eroa Suomen Lääkärilehden ja Duodecimin välillä. Enemmistö lääkäreistä lukee molempia lehtiä kerran, noin 30 % kaksi kertaa ja reilut 10 % kolme kertaa tai useammin. Valtaosa lukijoista lukee yhtä Mediuutisten numeroa kerran (84 %).
Lehtien arvostelu
Vastaajille esitettiin viisi lehtiin liittyvää väittämää ja pyydettiin vastaamaan, mihin lehdistä väittämä sopii.
Lääkärien mielestä Suomen Lääkärilehteen ja Duodecimiin sopivat yhtä hyvin väittämä tarjoaa eniten työssäni tarvittavaa tietoa. Työssä tarvittavan tiedon tarjoajina Suomen Lääkärilehti ja Duodecim ovat siis tasavertaisia.
Suomen Lääkärilehti saa Duodecimia huonommat arviot useammin tohtoreilta kuin lisensiaateilta. Suomen Lääkärilehden imago on samoin huonompi 50-59-vuotiaiden keskuudessa. Miesten mielikuva Suomen Lääkärilehdestä on huonompi kuin naisten ja erikoistuneiden lääkäreiden mielikuva huonompi kuin erikoistumattomien.
Lehden yleistä laatua kouluarvosanalla mitattuna Duodecim saa keskisarvon 8,6, Lääkärilehti 8,3 ja Mediuutiset 7,5. Vastaavasti tyytymättömyyttä osoittavia arvosanoja (7 tai huonompi) annettiin Duodecimille 6 % ja Suomen Lääkärilehdelle 14 %.
Suomen Lääkärilehden vakio-osioiden lukeminen ja arvostelu
Suomen Lääkärilehden luetuimmat vakio-osiot ovat uutissivut (88 % lukee yleensä), lääketieteelliset artikkelit (85 %), potilasvahinkolautakunnan ratkaisut (76 %), pääkirjoitus (70 %), lääketieteellinen pääkirjoitus (67 %), väitökset (62 %) ja Lääketieteen maailma -osio (61 %). Vähiten luettu osio on kokousselostukset (19 %).
Lisäksi vajaat 30 % lukee yleensä seuraavia vakio-osioita: vieraskynäkolumni, hallituskolumni, kulttuuripalsta, Menneet ajat ja Pisara sekä muut pakinat.
Parhaat kouluarvosanat saavat osiot, joita myös luetaan eniten. Kuusi parhaaksi arvioitua osiota (arvosana vähintään 8) ovat potilasvahinkolautakunnan ratkaisut, lääketieteelliset artikkelit, lääketieteellinen pääkirjoitus, pääkirjoitus, väitökset ja puheenjohtajan palsta.
Kokousselostukset, SLL:n järjestöpoliittiset kirjoitukset, hallituskolumni, terveydenhoitoartikkelit, vieraskynäkolumni sekä ravinto ja liikunta ovat osioita, joille huomattava osa Suomen Lääkärilehden lukijoista ei osannut antaa arvosanaa. Arvosanan antaneet antoivat samoille osioille myös enemmän tyytymättömyyttä osoittavia arvosanoja kuin kiitettäviä.
Sopiva ilmestymistiheys ja ilmoitusten määrä ja muistaminen
Annetuista Suomen Lääkärilehden ilmestymistiheysvaihtoehdoista (kaksi, kolme ja neljä kertaa kuukaudessa) sai selvästi eniten kannatusta kaksi kertaa kuukaudessa. 66 % lääkäreistä kannattaa kahta kertaa kuukaudessa, 19 % kolmea kertaa ja 14 % neljää kertaa kuukaudessa.
Valtaosa lukijoista (84 %) pitää ilmoitusten määrää Suomen Lääkärilehdessä sopivana. 8 % katsoo, että ilmoituksia on liikaa ja 6 % olisi valmis lisäämään ilmoituksia.
Noin 30 % lääkäreistä muisti spontaanisti jonkin ilmoituksen viimeksi lukemastaan Lääkärilehdestä.
Suomen Lääkärilehden seuraaminen netin välityksellä
Noin 90 %:lla Suomen Lääkärilehden lukijoista on mahdollisuus lukea Suomen Lääkärilehteä Internetin välityksellä (64 %:lla kotona ja 78 %:lla työpaikalla). Niistä, joilla on mahdollisuus lukea Suomen Lääkärilehden sähköistä versiota, 5 % lukee säännöllisesti, 38 % silloin tällöin ja 56 % ei koskaan.
Suomen Lääkärilehden lukijoista 64 % on ollut tietoisia, että Lääkärilehden kotisivuilla on mahdollista tehdä artikkeleista tietokantahaku hakusanojen perusteella. Kolmannes lukijoista ei tuntenut asiaa.
Lukijoista, jotka ovat olleet tietoisia tietokantahaun mahdollisuudesta, 15 % on käyttänyt mahdollisuutta säännöllisesti ja 48 % silloin tällöin. Eniten tietokantahakua ovat käyttäneet alle 40-vuotiaat ja vähiten yli 60-vuotiaat. Tietokantahaun käyttäminen on ollut keskimääräistä yleisempää myös erikoistumiskoulutuksessa olevien keskuudessa.
Suomen Lääkärilehden uudistetut kotisivut saavat kouluarvosanan 8,0. Yleisin annettu arvosana oli 8. Kiitettäviä arvosanoja annettiin vähän enemmän kuin tyytymättömyyttä osoittavia. 61 % lääkäreistä ei osannut antaa arvosanaa.
Ehdotukset Suomen Lääkärilehden kehittämiseksi
Avoimien vastausten perusteella Suomen Lääkärilehden parhaat ominaisuudet ovat: ajankohtaisuus/ tuoretta tietoa, ammattikuntaisuus/ järjestöpoliittinen tiedottaja, monipuolisuus, informatiivisuus, luotettavuus, asiallisuus, kotimaisuus/ suomen kieli, selkeys / helppo luettavuus.
Avoimeen kysymykseen lehden kehittämisestä tuli yli 200 ehdotusta. Osa lukijoista katsoi, että Suomen Lääkärilehti on hyvä näin eikä muutoksia tarvita.
Yleisimmin esitetty muutosehdotus oli harvempi ilmestymistiheys. Lisäksi toivottiin mm. enemmän ammattiyhdistysasioita/järjestöpolitiikkaa, käytännön kliiniseen työhön liittyviä artikkeleita, tieteellisiä artikkeleita ja lisää väriä / piristystä ulkoasuun.
Suomen Lääkärilehden sisällössä toivottiin eniten lisättäväksi lääketieteellisiä artikkeleita, keskustelupalstaa ja ajankohtaisia artikkeleita.
Kysyttäessä mitä Suomen Lääkärilehdessä voisi supistaa, huomattava osa lukijoista katsoi, ettei mitään pidä supistaa / hyvä näin. Eniten oltiin valmiita supistamaan pakinoita, terveydenhuolto-osuutta, tieteellisiä artikkeleita, ammattiyhdistys-/järjestö-asioita ja mainoksia.
