Luottamusmiehet päivittivät sote-tietoja
Lääkäriluottamusmiesten syksyn neuvottelupäivillä puhuttiin tutusta teemasta, sote-uudistuksesta sekä siitä, missä sotessa nyt mennään.
Integraatio ei synny ylhäältä alas vaan yhteistyössä. Työpaikoilla henkilöstön ja luottamusmiesten rooli on keskeinen, painottivat STM:n sote-muutosjohtaja Sinikka Salo (vas.) ja Lääkäriliiton uusi toiminnanjohtaja Kati Myllymäki.
Keskustelu sotesta jatkuu vilkkaana. Lääkäriluottamusmiehet vaihtoivat ajatuksia syksyn neuvottelupäivillä.
Ilmassa on vielä paljon kysymyksiä, kuten miten oma työ muuttuu, miten käy työpaikkojen ja miten uudistus käytännössä toteutetaan ja rahoitetaan.
– Joudumme ammattikuntana haastamaan itsemme muutoksessa monin tavoin. Iso kysymys on, miten kehitämme uudistuksessa terveydenhuoltoa ammattieettiseltä pohjalta eri tavoitteiden näkökulmista, kuten väestön terveyden, potilaan tai asiakkaan hoitokokemuksen, hoidon kustannusvaikuttavuuden sekä henkilöstön hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta, tiivisti Lääkäriliiton uusi toiminnanjohtaja Kati Myllymäki avajaissanoissaan.
Hän painotti, että muutostilanteessa ja kilpailun kiristyessä kollegiaalisuuden vaaliminen korostuu entisestään.
– Hyvästä kollegiaalisuudesta huolehtiminen ja asian esillä pitäminen kuuluu myös jokaisen luottamusmiehen tehtäviin. Tärkeää on luottamusmiesten tuki ja aktiivinen rooli työpaikoilla.
Tuleva talvi pitää sisällään useita isoja edunvalvonnallisia asioita, kuten neuvottelukierroksen sekä sote-uudistuksen etenemisen, jossa moni asia on yhä auki.
– Tärkeä kysymys on myös se, millainen luottamusmiesjärjestelmä luodaan uuteen maakuntamalliin.
Yhteistyötä ja tietoa tarvitaan monella tasolla
Uudenlaisen monimuotoisen, integroidun palvelutuotannon hyvä johtaminen ja koordinointi ovat soten onnistumisen kulmakiviä, painotti sote-muutosjohtaja Sinikka Salo sosiaali- ja terveysministeriöstä.
– Positiivista on, että monet hyvät toimintatavat ja käytännöt ovat jo lähteneet leviämään alueilla. Jatkossa tarvitaan lisää monentasoista maakuntien välistä yhteistyötä.
Salo kertasi uudistuksen perustan ja nykytilanteen. Järjestämisvastuu siirtyy maakunnille uuden aikataulun mukaan 1.1.2020. Nyt ollaan vaiheessa, jossa uusi rakenne ja lainsäädäntö eivät ole vielä valmiina, mutta sotea valmistellaan jo alueilla. Uuden lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan ensi kesänä.
Soten ydintavoitteita ovat asiakaslähtöisten palveluiden yhteensovittaminen ja integraatio sekä tarpeen mukainen ja oikea-aikainen hoito.
– Iso tavoite on yksilön tasolle menevä palveluiden integraatio, mikä edellyttää toimivaa ja reaaliaikaista tiedon kulkua. Miten palveluita kyetään toteuttamaan uudella tavalla lähellä asiakasta. Käytännön esimerkkejä ovat digitaalisten palveluiden ja neuvonnan kehittäminen sekä liikkuvat palvelut.
Henkilöstön rooli keskeinen
Sinikka Salo kannusti virittämään työpaikoilla aktiivista keskustelua sotesta, sen tavoitteista ja sisällöistä sekä henkilöstön tiedon ja tuen tarpeista.
– Muutoksen tässä vaiheessa henkilöstön oma rooli asioiden edistäjänä on vielä hakusessa. Ilmassa on paljon kysymyksiä, kuten miten käy työpaikkojen, miten oma työ muuttuu, miten uudistus käytännössä toteutetaan ja rahoitetaan, miten eri palvelut organisoidaan ja miten valinnanvapaus toteutetaan.
Myös pääluottamusmies Tero Harjuntausta muistutti kommenttipuheenvuorossaan, että henkilöstön on tärkeä olla kehittämässä tulevaa toimintamallia. Pelkkä kritisoiminen tai vastustaminen ei tuota hyvää tulosta, vaikka osa muutoksista tulee olemaan vaikeita.
– Ydintyö tehdään ja uudistus toteutetaan ihmisten kesken arjessa. Tämä on yhdessä tekemistä. Integraatio ei synny ylhäältä alas vaan keskinäisessä yhteistyössä. Henkilöstön rooli on keskeinen ja luottamusmiehillä on tärkeä tehtävä viedä viestiä työpaikoilla molempiin suuntiin, Salo tiivisti.
