Lehti 23: Liitto toimii 10.6.2016 23/2016 vsk 71 s. 1712 - 1714

Luottamusmiehet sote-laineilla

Neuvottelupäivien ohjelmapaketti oli tuhti. Sotella oli päärooli, mutta esillä olivat myös talouden näkymät, edunvalvonta, lääkärisopimus ja hyvinvointi. Henkilöstön edustajina lääkäriluottamusmiehet ovat tiiviisti mukana omien alueidensa sote-valmisteluissa.

Tuija Metsäaho Ja Anu Tilander

Sote-uudistus koskettaa valtavaa joukkoa sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä. Noin 220 000 henkilöä tulee siirtymään uuden työnantajan palvelukseen 1.1.2019 mennessä.

– Sote-kuntayhtymien henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella automaattisesti uusien maakuntien palvelukseen, kertoi KTN:n neuvottelujohtaja Jukka Kauppala.

Juridisesti uudet maakunnat tulevat Kauppalan mukaan olemaan julkisyhteisöjä ja viranomaisia. Nykyisestä virka- ja työehtosopimusjärjestelmästä ei haluta kokonaan luopua.

– Kunnallinen sopimusjärjestelmä on toiminut kohtuullisen hyvin noin 40 vuotta, joten emme halua hyppyä tuntemattomaan.

Lääkäriliiton neuvottelujohtaja Laura Lindholm kertoi Lääkärisopimuksen soveltamisesta tulevaisuudessa.

– Maakunnat tulevat käyttämään nykyisä virka- ja työehtosopimuksia, mutta maakuntien omistamilla julkisilla osakeyhtiöillä on mahdollisuus valita, mitä työehtosopimusta ne käyttävät. Tämän vuoksi Lääkärisopimusta on kehitettävä, jotta se on käyttökelpoinen myös julkisomisteisille osakeyhtiöille.

Palkkaharmonisointi on Kauppalan mukaan suurin vielä auki oleva kysymys. Valtioneuvosto on linjannut, että harmonisointi pitää tehdä mahdollisimman edullisesti.

Auki on yhä myös muutosturva. Sote-henkilöstön osalta ei todennäköisesti tule päällekkäisyyksien aiheuttamia vähennystarpeita. Eläketurvaan ei ole tulossa muutoksia

Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat henkilöstön edustajina tiiviisti mukana valmisteluissa.

Peruspalveluministeri Juha Rehula painotti, että sosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan jatkossa yhdestä pussista.

– Suomessa yhdistetään ensimmäisenä maailmassa sosiaali- ja terveyshuolto. Tulevaisuudessa on yksi pomo ja yksi rahapussi.

Rehula totesi, että kaikkia yksityiskohtia ei ole voitu muutoksessa ennakoida. Lakipaketti julkaistaan kuitenkin pian.

– Koko lakipaketti on julkinen kesäkuussa.

Ministeri Raimo Sailas vei kuulijat rengasmatkalle maailman ympäri ja kertoi eri maiden taloudellisesta tilanteesta.

Keskeiset ennusteluvut lupasivat Suomelle hyvääkin.

– Kilpailukyky paranee seuraavan parin vuoden aikana, kun palkkoja ei juuri nosteta. Työnantajamaksuja alennetaan.

Sen sijaan bruttokansantuotteen kasvuvauhti on matala.

– Bruttokansantuotteen kasvuvauhti on yhden prosentin verran. Työikäinen väestö vähenee. Näin vähäisellä kasvulla ei pystytä ylläpitämään julkisen puolen toimia ja syntyy kestävyysvaje. Alijäämä on noin 5 miljardia, ja leikkauksia on vielä edessä.

Viisi luottamusmiestä kertoo oman näkemyksensä päivien aiheista.

1. Minkälaisia ajatuksia sinulla on sotesta?

2. Mitä mieltä olet yhtiöittämisestä?

3. Miten luottamusmies voi vaikuttaa hyvinvointiin työpaikalla?

Leena Kähäri, psykiatri, Turku

1. Tuleeko hyvätuloisille raskaampi verotus kunnallisen tasaveron tilalle? Miten työskentely privaatissa ja julkisella sektorilla samanaikaisesti tulee muuttumaan? Miten terveydenhuollossa olevat 6 000 eri tietojärjestelmää saataisiin toimimaan paremmin? Palkkaharmonisaatiossa on uhkana, että perustana onkin mediaanipalkka, mikä heikentää korkeampia palkkoja.

2. Kaikki toiminta, mikä on valinnanvapauden piirissä, on yhtiöitettävä. Miten laatukriteerit varmistetaan eri toimijoilla, kun mukaan tulevat yksityissektori ja säätiöt? Kaikilla alueilla on koulutusvelvollisuus ja kiireettömän hoidon perusteet ovat olemassa.

3. Voin huolehtia, että kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja puuttua ongelmakohtiin. Jäsenistön kuunteleminen, tukeminen ja neuvotteluissa avustaminen on perustyötä. Toisilla erikoisaloilla tilanne on huolestuttavampi, ja silloin luottamusmiehen aktiivinen ote on erityisen tärkeätä.

Anu Muraja-Murro, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, Kuopio

1. Soten alkuperäinen tarkoitus on ollut hyvä ja ajatus, että kaikille tarjotaan samantasoiset palvelut, kannatettava. Soten valmistuminen määräajassa vaikuttaa haastavalta. Yhden työnantajan malli aiheuttaa isoja muutoksia, koska nykyisen kaltainen sivutoiminen työskentely omalla ajalla ja omilla sopimuksilla loppuu tulevaisuudessa. Tämä voi aiheuttaa sen, että osa lääkäreistä siirtyy kokonaan privaattipuolelle ja kuntapuoli menettää hyviä osaajia. Sosiaalipuolen kanssa lisääntyvä yhteistyö on tarpeen ja varmasti palvelee potilaita.

2. Tämä on iso muutos, enkä osaa vielä sanoa, onko se hyvä. Miten kaikki erikoissairaanhoidon palvelut yhtiöitetään? Nykyiset yo-sairaalat pitäisi tämän mallin perusteella isoin osin yhtiöittää.

3. Luottamusmiehen tulee keskusteluttaa työpaikalla hyvinvointiin liittyviä asioita. On hyvä myös olla kartalla oman työpaikan käytännöistä. Yksilönä voi tehdä eniten näyttämällä hyvää mallia työpaikalla. Jos jotain epäkohtia esiintyy, niihin tulee tarttua heti ja selvittää ne.

Antti Väänänen, infektiosairauksien erikoislääkäri, Rovaniemi

1. Hyviä tavoitteita, kuten se, että potilas hoidettaisiin potilaan kannalta järkevässä paikassa huomioiden kaikki kustannukset. Turhaa odottelua hoidoissa ja kuntoutuksessa tulisi vähentää. Tuleeko virkasuhteen jatkoon muutoksia? Miten ja millaisella aikataululla palkkaharmonisaatio tehdään? Mitä valtakunnallinen henkilöstö- ja talouspalveluyksikkö tarkoittaa? Miten käy paikalliselle sopimiselle?

2. Uskon sen nostavan kuluja, koska tulee päällekkäistä varustelua. Työntekijöiden tulee jatkossa kilpailuttaa työnantajat ja osata sopia hyvät työsopimukset. Miten käy virkasuhteen, onko osa suoraan maakunnan palveluksessa? Tilaaja ja tuottaja erillään tarkoittaa lisää hallintoa, mikä ei ole hyvä asia. Miten saadaan kaikki tuottajat tasavertaiseen asemaan? Onko kaikilla koulutusvelvollisuus? Miten voidaan taata lääkäreiden perus- ja erikoislääkärikoulutuksen laadukkuus? Miten seurataan hoidon laatua? Miten hoidetaan esimerkiksi infektioiden torjunta tai epidemioiden hallinnan kustannusten jako? Menevätkö ne komplikaatioiden hoidon ja kuntoutuksen toimenpiteen tehneelle yksikölle täysimääräisenä? Toteutuuko asiakaslähtöinen integraatio yhtiöittämisen jälkeen, kun on useita toimijoita?

3. Tarvittaessa ongelmatilanteisiin puuttumalla ja tuomalla ne hallinnon tietoon. Pitämällä työhyvinvointiasioita keskusteluissa mukana, myös niitä, jotka ovat hyvin.

Lue myös

Jussi Louhivaara, terveyskeskushammaslääkäri, Rauma

1. Muutosta tarvitaan, koska rahat eivät riitä järjestämään palveluita nykyisellä tavalla. Soten muotoutuminen toimivaksi kestää varmasti pitkään vielä vuoden 2019 jälkeen.

2. Yhtiöittämisellä saadaan toimijat niin sanotusti samalle viivalle, jolloin vertailu on helpompaa. Toisaalta yhtiöittämiseen liittyy paljon tekijöitä, joiden vaikutusta ei vielä tiedetä. En osaa -oikein arvioida, onko yhtiöittäminen lopulta hyvä asia.

3. Luottamusmies voi vaikuttaa hyvinvointiin työpaikalla pitämällä ajankohtaisia ja joskus ikäviäkin asioita keskustelussa. Luottamusmies vaikuttaa osaltaan myös työpaikan avoimuuteen. Tarvitaan yhteisiä keskustelufoorumeita, jotta tiedetään jokaisen toiveet ja tavoitteet.

Virpi Laine, terveyskeskushammaslääkäri, Mikkeli

1. Terveydenhuollon uudistaminen on hyvä asia suomalaisille. Ehdotetussa mallissa on kuitenkin asioita, jotka mietityttävät. Valinnanvapautta voi olla vaikea toteuttaa pienillä paikkakunnilla. Harva erikoislääkäri esimerkiksi pystyy työllistämään itsensä täysin yksityissektorilla pienessä kaupungissa. Työ saattaa olla vaikeaa pitää mielekkäänä ja ammattitaito korkealla ilman sairaaloissa tehtäviä vaativampia toimenpiteitä. Suun terveydenhuollossa suurin pelko on, että koko väestölle suunnattu hoito supistuisi vain tietyille erityisryhmille. Sen seurauksena osa väestöstä putoaisi pois hoidon piiristä, eikä kaikille hammaslääkäreille enää riittäisi töitä.

2. Yhtiöittämispäätös tuntuu hätiköidyltä. Se saattaa kasvattaa kustannuksia sekä nostaa hammashoidon taksoja. Terveydenhuollon tarpeet voivat markkinoinnin takia lisääntyä ja johtaa medikalisaatioon.

3. Helposti lähestyttävä ja osallistuva luottamusmies madaltaa sekä työnantajan että työntekijän kynnystä kertoa pienemmistäkin ongelmista ennen kuin ne pääsevät kasvamaan.

Luottamusmiesten neuvottelupäivät järjestettiin 26.–27.5. Viking Mariellalla. Noin 100 lääkäriä ja 50 hammaslääkäriä – joukossa yksi eläinlääkärikin – osallistui seminaariin. Koulutuksen pääteemana oli ajankohtainen sote-tilanne. Luottamusmiesten vuotuisen päätapahtuman järjestelyistä vastaavat Lääkäriliitto ja Hammaslääkäriliitto.