Millainen on hyvä kuolema?
Lääkäriliitto kannustaa jäseniään osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, joka on käynnistynyt kuolevien potilaiden hoidon parantamiseksi.
Lääkäriliiton, Duodecimin ja Hyvä kuolema -yhteisvastuuhankkeen järjestämässä Lääketieteen etiikan päivän seminaarissa käsiteltiin vakavasti sairaiden potilaiden hoitoon liittyviä kysymyksiä.
– Maailman lääkäriliitto on WMA on toivonut keskustelua eutanasiasta. Hyvä kuolema -seminaarissa ei kuitenkaan ole tarkoitus puhua siitä, vaan potilaiden hyvästä hoidosta kuoleman lähellä, totesi toiminnanjohtaja Heikki Pälve avauspuhessaan.
– Lääkäriliitto vastustaa eutanasian laillistamista. Liitto vastustaa myös sitä, että lääkärit ammattikuntana velvoitettaisiin tekemään toimenpiteitä, joiden ensisijaisena tarkoituksena on potilaan kuoleman jouduttaminen, Pälve tähdensi.
Tilaisuudessa julkistettiin Lääkäri ja kuolinapu -kyselyn tulokset. Kuolinavulla viitattiin tilanteisiin, joissa lääkäri lievittää potilaan kärsimystä tietoisena siitä, että se saattaa lyhentää potilaan elämää. Kyselyyn vastanneista 40 % kertoi tehneensä joskus näin.
Kuolinavulle ei ole vakiintunutta, yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Suomessa ei myöskään ole selkeitä kuolinapua koskevia säännöksiä.
– Terminologia on vaikea, myönsi Lääkäriliton terveyspolitiikan asiantuntija Mervi Kattelus.
– Pitäisikö kuolinapuun löytyä Prinssi Rohkea, jotta oikeuskäytäntö selkiytyisi? hän kysyi.
Lääkärit tarvitsevat koulutusta ja tukea
Lääkärilehden lääketieteellinen päätoimittaja Päivi Hietanen kritisoi hoitojärjestelmää, joka ei toteuta potilaan parasta.
– Suomessa esimerkiksi syöpäsairaista vain alle kymmenen prosenttia kuolee kotona, vaikka suurin osa toivoo kotikuolemaa. Tässä on vielä tekemistä, että hoitojärjestelmä tukisi potilasta ja omaisia, Hietanen sanoi.
– Hoidon oikea-aikainen päättäminen on yhä vaativampaa, kun hoidot lisääntyvät. Ylihoitoa tapahtuu paljon. Potilaalle voidaan antaa astronomisen kalliita hoitoja, jotka pidentävät elämää vain parilla viikolla.
Hietasen mukaan tilannetta vaikeuttavat kiire, hoitavien lääkärien tiheä vaihtuminen ja vuorovaikutuksen pulmat. Lääkärit tarvitsevat koulutusta, työrauhaa ja tukea elämän loppuvaiheen keskusteluihin.
Terhokodin johtaja Juha Hänninen totesi, että lääkärin tehtäviin kuuluu vaikeiden ratkaisujen tekeminen potilaan elämän lopulla. Päätöksenteossa korostuvat kliininen osaaminen, eettiset kysymykset sekä potilaan ilmaisema oma tahto hoitonsa suhteen.
– Akuutti komplikaatio voi tuoda potilaan tilan nopean heikkenemisen. Elinajan ennuste voi muuttua viikkojen sijaan päiviksi tai tunneiksi. Etenevä tauti tuo tasaisen yleistilan laskun. Usein ennuste on yliarvioitu, ja heikkeneminen saattaa jäädä havaitsematta. Kun tilanne havaitaan ajoissa, jää aikaa terapeuttisille toimille ja niiden suunnittelulle, Hänninen totesi.
Saattohoidon tavoitteena on potilaiden ja heidän perheidensä paras mahdollinen elämänlaatu. Myös perheen tukeminen surussa on osa hoitoa.
› Lue myös seminaarissa esiintyneen Gert Olthuisin haastattelu s. 2553
Hyvä kuolema -seminaari järjestettiin Säätytalolla Helsingissä 6. lokakuuta. Seminaari taltioitiin, ja kooste esityksistä on Lääkäriliiton verkkosivuilla osoitteessa www.laakariliitto.fi/hyvakuolema
Lääkäri ja kuolinapu -kyselytutkimuksen tulokset esiteltiin Lääkärilehden viime numerossa. Tulokset löytyvät myös liiton verkkosivuilta: www.laakariliitto.fi > tutkimukset ja julkaisut > palvelujärjestelmä ja potilas
