”Kuunnelkaa kuolevaa”

Elämän lopun hoitopäätökset eivät ole yksin lääkärin, muistuttaa lääketieteen eetikko Gert Olthuis.

Professori Gert Olthuis opettaa lääkäreitä elämän loppuvaiheen hoidon päätöksiin liittyvästä etiikasta.

Kuolevia potilaita hoitava lääkäri tekee päätöksiä erittäin hankalassa tilanteessa. Hänellä on velvollisuus lievittää kärsimystä ja samanaikaisesti velvollisuus ylläpitää elämää. Hän tuntee myötätuntoa kärsivää ihmistä kohtaan ja samalla vahvasti kunnioittaa elämän arvoa. Lääketieteen tekniset keinot sumentavat elämän ja kuoleman rajaa.

Kuunnelkaa kuolevaa ja tehkää elämän loppuvaiheen päätökset yhdessä. Tämä on palliatiivisen hoidon etiikkaa tutkivan apulaisprofessori Gert Olthuisin viesti vaikeasta aiheesta. Radboudin yliopistossa Hollannissa työskentelevä Olthuis kävi Helsingissä puhumassa Hyvä kuolema -seminaarissa Lääkäriliiton ja Duodecimin kutsumana.

Olthuis kehottaa lääkäreitä keskustelemaan elämän loppuvaiheen hoitopäätöksistä avoimesti potilaan ja omaisten kanssa sekä laajasti ja pelottomasti koko yhteiskunnan kanssa.

– Myös erittäin vaikeista asioista, kuten sietämättömästä kärsimyksestä, lääkäriavusteisesta kuolemasta ja eutanasiasta täytyy voida puhua. Avatkaa lääkärin työtä ja hoivakotien toimintaa. Yhteiskunta muuttuu, pohtikaa yhdessä, muuttaako se jotenkin lääkärin roolia.

Keskustelu ei voi kuitenkaan olla hedelmällistä, jos käytössä ei ole yhteisiä käsitteitä ja määritelmiä. Tämä kävi hyvin ilmi seminaarin esityksistä ja puheenvuoroista, joissa elämän lopun hoidosta käytettiin monia erityyppisiä ja erisisältöisiä termejä.

Kuuluuko kuolinapu saattohoitoon?

Se, pidetäänkö kärsimyksen lievittämistä kuolinapuna ja millainen kuolinapu on osa palliatiivista hoitoa, on kulttuuripsykologi ja eetikko Gert Olthuisin mukaan jokaisen yhteiskunnan keskusteltava.

– Me kaikki haluamme hyvää hoitoa ja kärsimyksen lievittämistä elämän loppuvaiheessa, se on keskustelun ydin. Palliatiivinen hoito on ihmisoikeus, aiheesta laajan väitöstutkimuksen tehnyt Olthuis sanoo.

Hollannissa 1970-luvulla alkanut keskustelu ja yhteiskunnallinen kehitys johtivat vuonna 2002 siihen, että eutanasia ei ole rangaistava teko tietyin edellytyksin. Hollannissa hoitosuhteet ovat GP (General Practitioner, ns. perhelääkäri) -järjestelmän myötä lähtökohtaisesti pitkiä ja suurimman osan eutanasioista suorittaa juuri tämä lääkärikunta. Lääkärillä ei ole velvoitetta suostua pyyntöön eikä potilaalla ole absoluuttista oikeutta saada eutanasiaa.

Keskustelu erityisen eutanasiaklinikan ympärillä käy Hollannissa edelleen kuumana – ja hyvä niin, sanoo Gert Olthuis.

– Pinta muuttuu nopeasti kaltevaksi esimerkiksi psykiatrisista sairauksista ja muistisairauksista kärsivien ihmisten kohdalla. Eutanasia on aina poikkeustilanne, ei tavanomainen proseduuri.

Katso Gert Olthuisin ja muiden seminaarissa puhuneiden esitykset osoitteessa www.laakariliitto.fi/hyvakuolema. Lääkäriliitto järjesti Lääketieteen etiikan päivän seminaarin lokakuun alussa yhdessä Duodecimin ja Hyvä kuolema -yhteisvastuuhankkeen kanssa.

› Lue myös s. 2545 ja 2595.