Lehti 16-17: Liitto toi­mii 16-17/2003 vsk 58 s. 1948 - 1949

Ruotsissa opiskelee lääketiedettä ainakin 150 suomalaista

- Meillä on Suomalaiset Medisiinarit Ruotsissa ry:ssä jäseniä noin 80. Suurimmillaan jäsenmäärä oli 1990-luvun alussa, jolloin heitä oli noin 250. Yksi suuri syy jäsenmäärän pienenemiseen on järjestötoiminnan lama. On hirveän vaikea saada porukkaa mukaan toimintaan. Arvioisin, että tällä hetkellä ainakin 150 suomalaista opiskelee lääketiedettä Ruotsissa, kertoo SMR:n puheenjohtaja Markus Wikstén.

Mika Vehkasaari

Ruotsissa on kuudessa yliopistossa lääketieteellinen tiedekunta. Nämä paikkakunnat ovat Lund, Linköping, Göteborg, Tukholma, Uppsala ja Uumaja.

Wikstén kertoo, että SMR:n toiminta on nykyään keskittynyt Ruotsin itärannikolle: Uumajaan, Uppsalaan ja Tukholmaan. Niistä jokaisesta on jäseniä yli 20.

- Tällä hetkellä käytännössä kaikki meidän jäsenet ovat näiltä kolmelta paikkakunnalta. Meillä on vain yksi jäsen Göteborgista. Siellä sekä Lundissa ja Linköpingissä on ollut ja on varmasti nykyäänkin suomalaisia opiskelemassa lääketiedettä. Heitä on kuitenkin vaikea saada rekrytoitua mukaan, koska olemme tavallaan menettäneet kontaktin siihen suuntaan.

Hän sanoo, että Tukholmasta on myös Uppsalaa ja Uumajaa vaikeampaa saada ihmisiä jäseniksi ja mukaan toimintaan.

- Olemme käyneet esittäytymässä luokkahuoneissa ja viimeksikin täällä Tukholmassa suomalaisia kysyessämme kolme nosti käden pystyyn. Kukaan heistä ei ole kuitenkaan osallistunut toimintaan alkaneen vuoden aikana, kertoo Wikstén jäseneksi rekrytoimisen vaikeudesta.

- Tukholma on iso kaupunki ja tekemistä varmasti löytyy. Moni suomalainen osallistuu myös lääketieteellisten tiedekuntien omiin opiskelijajärjestöjen aktiviteetteihin. Se on sinänsä harmi, koska he menettävät hyvät jäsenetuudet kuten esimerkiksi suomalaiset lääkärilehdet ja Lääkäriliiton infotilaisuudet kokouksiemme yhteydessä.

Lääkäriliiton edustajat kävivät esittelemässä liiton toimintaa opiskelijoille SMR:n kevätkokouksessa Tukholmassa huhtikuun alussa.

LÄÄKIKSIIN ERI TAPOJA PÄÄSTÄ SISÄÄN

Wikstén itse opiskelee Tukholmassa Karolinska Institutetissa, joka on yksi Euroopan suurimmista lääketieteellisistä yliopistoista ja valitsee myös lääketieteen Nobelin. Opintoja on takana neljän vuoden verran.

- Ruotsalaisiin lääkiksiin voi pyrkiä myös pelkästään todistusten perusteella ja täällä arvostetaan suomalaista ylioppilastodistusta. Hakeminen ei maksa kuin postimerkin verran. Voit pyrkiä kaikkiin lääketieteellisiin tiedekuntiin samalla paperilla ja lisäksi vaikkapa teknilliseen korkeakouluun.

Muita sisäänottotapoja on högskoleprovet, joka on kaikkiin tiedekuntiin sama.

- Tällä kokeella pystyy paikkaamaan lukiotodistustaan. Lääketieteellisiin tiedekuntien opiskelijavalinnoissa on myös käytössä haastattelu, johon valitut ovat menestyneet hyvin högskoleprovetissa.

Hän kertoo, että haastatteluja puoltaa medisiinareilla teetetty kysely. Siinä he saivat kurssikaverien keskuudesta valita henkilöitä, joiden vastaanotolle he itse menisivät potilaina.

- Nämä henkilöt ovat keskimääräistä useammin päässeet sisälle juuri haastattelukiintiön kautta. Se riippuu tiedekunnasta, kuinka moni pääsee haastattelun, todistuksen tai högskoleprovetin tai näiden yhdistelmillä sisään.

Wikstén tietää kertoa, että lääketieteelliseen tiedekuntaan vaaditaan kovimmat pisteet kaikista yliopistojen koulutusohjelmista. Tukholman Karolinska Institutetiin on lääketieteellisistä tiedekunnista vaikeinta päästä opiskelemaan todistusten valossa.

- Kuten Suomessakin moni pyrkii useamman kerran. Tuoreita ylioppilaita kursseilla on aivan murto-osa. Haluan painottaa, että sisään pääseminen ei ole Suomea helpompaa, mutta systeemi on erilainen. Se sopii ehkä paremmin toisille kuin Suomen pääsykoetyypinen valintamenettely.

Toisin kuin Suomessa on Ruotsin lääketieteellisiin tiedekuntiin sisäänotto kaksi kertaa vuodessa.

- Kurssi alkaa sekä syksyllä että tammikuussa. Jos Suomessa jää sisäänpääsystä rannalle, voit vielä ehtiä syksyn hakuun ja aloittaa tammikuussa opinnot Ruotsissa.

PIENET RYHMÄKOOT ETUNA

Wiksténin mukaan Ruotsissa on hyvät tilat lääketieteen opiskeluun.

- Suurin ero lääketieteen kliinisessä opetuksessa Suomeen verrattuna on se, että meillä Ruotsissa on pienet ryhmäkoot. Se on todella hyvä asia.

Tukholmassa opiskelijat on jaettu neljään suureen sairaalaan ja kurssi on laitettu neljään osaan.

- Meitä on osastoa kohden yksi tai kaksi kandidaattia. Meillä ei kulje seitsemän kandia peräkkäin jonossa potilasta tutkimaan. Tätä vuoksi on myös käden taidot ainakin mahdollista saada hyviksi. Ei tule sellaista tunnetta, että joutuisi piinaamaan potilasta, kun on vasta viidentenä jonossa menossa häntä tutkimaan.

Ruotsissa lääkärikoulutus kestää 5,5 vuotta.

- Meillä on opiskelun kaksi ensimmäistä vuotta eli prekliininen vaihe puserrettu todella tiukkaan. Lukujärjestys on prekliinisessä vaiheessa suomalaista koulutusta tiukempi ja siksi koulutuksesta on saatu puoli vuotta lyhyempi.

YLI PUOLET PALAA SUOMEEN

Wikstén kertoo, että osa opiskelijoista jää kesätöihin Ruotsiin ja osa lähtee Suomeen.

Lue myös

- Suomessa saa toimia sairaalassa lääkärin sijaisena aikaisemmassa opiskelujen vaiheessa kuin Ruotsissa, jossa se tapahtuu vähintään puoli vuotta myöhemmin. Tämän takia moni lähtee Suomeen. Joillakin on sitten poika- tai tyttöystävä täällä ja he jäävät sitten Ruotsiin.

Hän sanoo, että palkkauksenkin kannalta haetaan uran alkuvaiheessa Suomeen kesätöihin.

- Kun Suomessa pääsee lääkärin töihin aikaisemmin, on palkkaus tämän takia parempi. Lisäksi meillä on monella vielä valttina ruotsin kielen taito takataskussa, jolloin haemme töihin Suomessa ruotsinkielisille paikkakunnille. Siihen saumaan meidän on hyvä iskeä.

Monet tekevät viikonloppukeikkoina sijaisuuksia.

- Käydään ruotsinkielisillä pikkupaikkakunnilla Suomen länsirannikolla. Se on kaikille osapuolille hyvä asia. Työnantajat saavat ruotsinkielistä lääkärityövoimaa ja me saamme rahaa opiskeluun ja elämiseen sekä kokemusta niin lääkärin taidoista kuin Suomen terveydenhuollostakin.

Wiksténin mukaan lääkäriksi valmistumisen jälkeen suurin osa palaa Suomeen töihin.

- Valmistumisen jälkeen palkkaus vakinaisissa viroissa on Ruotsissa parempi. Sanoisin, että kuitenkin noin 70 prosenttia palaa Suomeen. Joku tekee töitä molemmin puoli rajaa ja joku palaa manner-Suomeen Ahvenanmaan kautta.

SMR PERUSTETTU 20 VUOTTA SITTEN

Suomalaiset Medisiinarit Ruotsissa ry on perustettu 20 vuotta sitten. Sen tehtävänä on Ruotsissa opiskelevien suomalaisten medisiinarien edunvalvonta ja yhteyden pitäminen suomalaisiin viranomaisiin.

Lisäksi se informoi jäseniään lääketieteen opiskeluun ja lääkärin työhön liittyvistä asioista sekä järjestää kokouksia ja vapaa-ajantoimintaa. SMR on myös Suomen Medisiinariliiton jäsen.

Suomalaiset Medisiinarit Ruotsissa ry on vastikään uudistanut omat kotisivunsa. Ne löytyvät osoitteesta http://hem.passagen.se/finskamed.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030